Kun Kobe Bryantin tai Jörn Donnerin kaltainen ristiriitainen tähti kuolee, julkisuus ei voi olla kuin kirkko tai muistotilaisuus, kirjoittaa Tommy Lindgren esseessään.
Avun toimittaja Susanna Luikku tähtäsi jääkiekkoilijaksi, mutta päätyi urheilutoimittajaksi. Hän suhtautuu kriittisesti otteluiden erätaukohaastatteluihin.
Kun Teollisuusneuvos ehdotti löylyjen jälkeen, että myös Aamulehti kutsuisi koripallojoukkuetta Nansoksi, Matti Mörttinen ei epäillyt vastata suorasukaisesti.
Voimisteluvalmentamista käsitelleestä Urheilulehden jutusta syntyi jälkipyykki, jonka takia Urheilutoimittajain liitosta erosi jäseniä. Se kertoo urheilujournalismin muutoksesta, joka on ollut tuloillaan pitkään.
23-vuotias Lari Seppinen välittää englantilaisen jalkapallon tapahtumia suomalaisille penkkiurheilijoille.
Musiikkitoimittaja Pekka Laine käänsi katseensa huippu-urheiluun.
Urheilun viikkolehtien kenttä elää, vaikka Sanoma osti kilpailijansa pois markkinoilta, kirjoittaa Manu Haapalainen.
Elina Paasonen on palkittu urheilutoimittaja, taitoluistelun huippukuvaaja ja entinen muodostelmaluistelija. Aina lähes täydellinenkään toimittaja ei saa uutista kiinni.
Joissain lajeissa lehdet luottavat joukkueen omiin kuvaajiin ja ilmaismateriaaliin. Rumia taklauksia kuvissa tuskin näkyy, mutta oikeat sponsorilogot sitäkin varmemmin, kirjoittaa Kari Kuukka.
Tyrmääviä mielipiteitä, tuhoavaa kiirettä, syväkeikkoja ja henkilöbrändejä. Journalisti kysyi, minne urheilujournalismi on matkalla.
Naisten osuus urheilutoimittajista on kasvanut 2000-luvulla. Selostuskoppi on kuitenkin säilynyt miesten linnakkeena.
Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta
Suomen Journalistiliiton
