Suomen Kuvalehden päätoimittaja hoksasi vasta jälkeenpäin tulleensa pyydetyksi ehdolle eduskuntaan.
Sata vuotta täyttävän Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho haluaa tulla tasapainoiseksi ihmiseksi ja haaveilee tes-neuvotteluiden aikana paluusta Suomen Kuvalehden graafikoksi.
Pitkään freelancerina työskennellyt Jarno Liski aloitti joulukuussa Iltalehden toimittajana. Hän aikoo ensi töikseen pöyhiä Iltalehden omistavan Alma Median verokuvioita.
Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.
Mediatalot tekevät lisäbisnestä kouluttamalla yrityksiä ja viranomaisia. ”On eduksi journalismille, mitä paremmin sekä haastattelija että haastateltava osaavat hommansa”, Tekniikan Maailman päätoimittaja Reijo Ruokanen sanoo.
Matti Nykäsen viimeinen palvelus medialle oli tarjota kierros itsetutkiskelua. Enää tuskin tulee julkkista, joka saisi synkän puolensa samaan tapaan anteeksi, sanoo kulttuurihistorian tutkija.
Kriitikot usein tuntevat oman taiteenlajinsa tekijöitä. Milloin suhde on liian läheinen?
Att inte kredda är inte som att plageria men båda är ett uttryck för respektlöshet gentemot kollegor och värv, skriver Dan Lolax.
Aurora Rämö ja Elina Järvinen tekivät Suomen Kuvalehden Isäntä-juttua viisi ja puoli viikkoa. ”Yllätyin itsekin, miten paljon saimme esiin uutta”, Rämö kertoo.
Pahantahtoisen lähteen tiedot pitää tarkistaa erityisen hyvin, mutta motiivi ei yksin ole uutisen este.
Kittilän kuntapolitiikassa on viime vuodet tehtailtu lainvastaisia päätöksiä toisensa perään. Journalisti selvitti, miten sotkua on seurattu eri tiedotusvälineissä.
Journalisti kysyi, mitä mieltä päätoimittajat ovat salaisten tietojen julkaisusta.
Oma tiedonhaku on tärkeä osa graafikko Hannu Kyyriäisen työtä.
Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta