Lokakuussa tuli kuluneeksi vuosi siitä, kun seksuaalisen häirinnän vastainen Me too -kampanja paisui maailmanlaajuiseksi. Miten suomalaismedia on onnistunut kampanjan uutisoinnissa?
Ruotsin yleisradioyhtiö SVT avaa yleisölle entistä tarkemmin valintojensa perusteita.
Elokuvatoimittaja Kalle Kinnunen sanoo, että elokuva-alan häirintäongelmia ei voinut nähdä alan ulkopuolelta.
Ina Mikkola haluaa kyseenalaistaa sen, miltä uskottavan toimittajan pitää näyttää ja kuulostaa.
Moni media teki alkuvuonna omia #metoo-selvityksiään. Ylen Sara Rigatellin jutussa kerrottiin elokuvaohjaaja Lauri Törhösen nimi.
Seksuaalinen häirintä puhuttaa mediassa ja somessa. Suomalaiset mediat ovat varovaisia häirinnästä syytettyjen nimeämisessä.
Fyysinen kiinnikäyminen on helppo tunnistaa seksuaaliseksi häirinnäksi, mutta milloin ”huonot jutut” muuttuvat häirinnäksi?
Toimittajat kohtaavat seksuaalista häirintää juttukeikoilla. Myös kollegan käytös voi keikoilla muuttua epäasialliseksi, ilmenee Journalistin kyselystä.
Journalistin kyselyyn vastanneista noin puolet on kokenut seksuaalista häirintää työpaikallaan. Moni arastelee esimiehelle kertomista. ”Entä jos minulle sanotaan, että kuvittelet vain”?
Onko media itsessään yksi pahimmista ahdistelijoista? Mediatutkija Susanna Paasosen mukaan ennen oli huonommin.
Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta