* kolumnit

Teknikko vai talentti?

Mitä opettaa tulevaisuuden kuvajournalisteille ja tekijöille, jotka ovat vasta tulemassa alalle, Kari Kuukka pohtii.

Pinkeäksi nöyrtynyt

Jokainen kirjeenvaihtaja sairastuu korresponditikseen, kirjoittaa Mari Manninen.

Demokratia, uusi monarkia

Nykyisin politiikka on viihteen muoto hieman kuivakammasta tyylistä pitäville. Syypää on media, kirjoittaa Janne Saarikivi.

Virkamies on uusi rötösherra

Media on saatu valjastettua vahvasti saman reen eteen. Kaikesta sääntelystä on syksyn ja talven ajan päässyt valittamaan näkyvästi, kirjoittaa Janne Zareff.

Var är Tjalle?

Släpp fram finlandsvenska Charlie, skriver Magnus Londen.

Suoritusähky

Vielä hetki sitten uutiskirjeitä pidettiin noloina menneisyyden jäänteinä, mutta nyt esimerkiksi päivän tai viikon parhaita juttuja suosittelevat sähköpostikirjeet ovat taas muotia, kirjoittaa Johanna Vehkoo.

Om att göra en pudel

Men även om det finns orsaker som leder fram till dåliga beslut så kan journalisten aldrig subtrahera bort sig själv, skriver Dan Lolax.

Hölkkäävä eliitti

Hölkkäävä eliitti edustaa fasismin perinteitä uudessa kääreessä, kirjoittaa Janne Saarikivi.

Voittamatonta journalismia

Mainostajat eivät välttämättä ole yhtään sen parempia isäntiä kuin aatteelliset järjestöt, ja poliittisena lehtenä se Hesarikin aloitti, Elina Grundström kirjoittaa.

Den döda glesbygden

Men sedan händer något - studenterna välkomnas av människor, skriver Lina Laurent.

Luovaa hulluutta

”Yt-harmauden keskellä luovuus nostaa päätään meilläkin. Sille on selkeä tilaus”, Kari Kuukka kirjoittaa kolumnissaan.

logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta