Journalistiliiton tavoitteena on palvella jäseniä tasapuolisesti, asuinpaikasta riippumatta. Tässä verkkokoulutus on osoittanut voimansa, kirjoittaa koulutuspäällikkö Nina Porra.
Millaista tilastodataa saadaan madoilta? Tämä kysymys herää, kun numeerista tietoa kutsutaan madonluvuiksi, kirjoittaa Ville Eloranta.
”Tietoisuus siitä, että puhuttu ja kirjoitettu kieli eroavat toisistaan, voi johtaa ylenpalttiseen virallisuuden tai esimerkiksi kansainvälisyyden tavoitteluun”, kirjoittaa Ville Eloranta.
”Ensimmäiset päivät irtisanomisen jälkeen voivat mennä täysin sumussa. Pitäisi pystyä soittamaan monta puhelua, kysyä oikeita kysymyksiä, omaksua vastauksia ja tehdä niiden perusteella päätös, jonka vaikutukset tulevaisuuteen ovat joka tapauksessa epävarmoja”, kirjoittaa Journalistiliiton juristi Sanna Nikula.
”Suomessa perussuomalaisten pelikirjasta tuttu ikävän journalismin esittäminen puoluepolitiikkana vaikuttaa hiljalleen saavan suosiota useamman poliittisen liikkeen piirissä”, kirjoittaa Janne Zareff.
”Lockdown on hyvä osoitus siitä, ettei sanoilla aina ole eri kielissä samanlaiset käyttöalat”, kirjoittaa Ville Eloranta.
”Yksittäisten sopimusten sisällöt ovat luottamuksellisia ja salassa pidettäviä. Ne toistavat kuitenkin yleensä samaa kaavaa”, kirjoittaa Journalistiliiton edunvalvontajohtaja Petri Savolainen.
”Moni freelanceer on ihan loppu yrittäessään olla niin erinomaisen itsenäinen”, kirjoittaa Lauri Rotko.
”Alan uusiin työsopimuksiin on keväästä alkaen ilmestynyt erilaisia covid-19-pykäliä. Kirjaukset ovat kuitenkin pääosin lain ja työehtosopimusten vastaisia ja siksi mitättömiä”, kirjoittaa juristi Mari Marttila.
”Kun talous viimeksi horjui, suomalainen media epäonnistui tehtävässään. Se johtui siitä, että tiedotusvälineissä luotettiin järkähtämättä korkeisiin herroihin, joille oli suotu virat”, kirjoittaa Susanna Kuparinen.
”Voisiko pandemiakurjuuden keskeltä löytyä jotain hyvääkin? Voidaanko esimerkiksi itsensä työllistäjille saada vihdoin pandemian vauhdittamana turvatumpi asema”, kysyy Suomen freelance-journalistien uusi puheenjohtaja Maria Markus.
”Mediatukea olisi rehdimpää perustella työpaikkojen säilymisellä kuin demokratialla”, kirjoittavat Annukka Oksanen ja Elina Yrjölä.
”On viisainta, ettei yleiskielessä sooloilu karkaa käsistä. Tämä aika ei varsinaisesti kaipaa lisää ymmärryksen puutetta”, kirjoittaa Ville Eloranta.
Joukkoviestimet saisivat herkeämättä pohtia, mitä jargonia ne omaksuvat, kirjoittaa Ville Eloranta.
”Ehkä yleisölle vain viimein tarjotaan somessa jotain, mitä se todella haluaa, eikä tämä jokin yksinkertaisesti ole puolueeton ammattijournalismi”, kirjoittaa Janne Zareff.
Esimiesten vastuulla on huolehtia siitä, että työntekijä pystyy suoriutumaan työstään, eikä kukaan kuormitu liikaa. Työaikaa säännellään myös etätyössä, kirjoittaa Journalistiliiton juristi Tytti Oras.
”Vi konsumerar nyheter på var sitt håll, inte tillsammans. Vägledning behövs”, skriver Dan Lolax.
”Kotona pelkäävälle ihmiselle toimittajasta tulee kirjaimellisesti elintärkeä. Tappavan pandemian aikana kysymykset ovat perimmäisiä”, kirjoittaa Susanna Kuparinen.
”Yhdysrakenteet vaikuttavat joskus leviävän paikkoihin, joissa alkaa tuntua, ettei kirjoittaja enää lainkaan tiedä sääntöjen perusteita”, kirjoittaa Ville Eloranta.
”Median asia ei ole vain median asia. Se on kansalaisten asia. Ja tämä tuntuu poliitikoilta unohtuneen”, kirjoittaa Hanne Aho.
Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta
Suomen Journalistiliiton
