* kolumnit

1918 – med respekt

”När uppmärksammandet av inbördeskriget 1918 sparkade igång i januari i år var jag skeptisk: skulle vi klara av detta efter all #suomi100-hype?” skriver Magnus Londen.

Pieni kohu-opas

”Kohujournalismissa media itse määrittelee asian kohuksi ja etäännyttää näin itsensä vastuusta kytkeä aihe tosimaailman tapahtumiin”, kirjoittaa Johanna Vehkoo.

Vaikeudet ongelmissa?

Suurissa ongelmissa -ilmaus yleistyy julkisessa kielenkäytössä, myös journalistisissa teksteissä, kirjoittaa Vesa Heikkinen. ”Yhtäältä kyse on kieleen kuuluvasta sanojen merkitysten vähittäisestä muuttumisesta, toisaalta tälle ajalle ominaisesta tavasta tarkastella maailmanmenoa.”

Onnellinen yrittäjä

Freelancetyössä vuorottelevat epävarmuus - ja ylityöllistyminen. ”Silloin on niin lopussa, että vain turkulaisesta kasvattajaseurasta hankittu rutiini pelastaa”, kirjoittaa Lauri Rotko.

Vaikea setämies

Setämies-sanaa käytetään ajoittain purkamaan perinteisiä sukupuoliin liittyviä rooleja, mutta toimiiko se? kirjoittaa Vesa Heikkinen.

Sottaiset sormet

Ehkä tulee sekin yö, kun painokoneet eivät enää käynnisty, eikä postituksesta lähetetä lehtinippuja maakuntaan. Sitä ennen pitää keksiä tapa toimia verkossa niin, että luotettavan paperilehden maine ei mene pilalle, kirjoittaa Asko Lehtonen.

Nuorille, ei nuorista

On hyvä, että nuoria koskevat asiat pääsevät esille. Vielä parempi olisi, jos juttuja suunnattaisiin enemmän heille itselleen, kirjoittaa Anna-Sofia Nieminen.

Tämäkö muka vastuullista!

Vastuulliselta medialta penätään usein myös asioita, joita Journalistin ohjeissa ei luvata, kirjoittaa Elina Grundström.

Vain politiikassa

Poliitikoilta hyväksytään selityksiä, joita ei ikinä hyväksyttäisi oikeassa elämässä, kirjoittaa Janne Zareff.

Tee ainakin nämä

Haluatko ärsyttää kolumnisti Vesa Heikkistä? Laadi klikkiotsikkoosi nämä viisi asiaa.

Separi, sanoi joulupukki

Samalla tavoin kuin ihmisellä on oikeus yksityisyyteen vessassa, on meillä oikeus myös yksityiseen painokelvottomaan viestintään. Tai pitäisi olla, kirjoittaa Janne Saarikivi.

Haastateltava, pidä minusta

Toimittajan pitäisi olla sellainen, jolle haastateltava haluaa kertoa asioita ja vastata ikäviinkin kysymyksiin, kirjoittaa Marja Honkonen.

Kun on tunteet

Tunteesta on tullut uusi uutiskriteeri. Uutisväline saattaa provosoida ärtymystä yleisössään ja tehtailla sitten jatkojuttuja kohuista, jotka se on itse aiheuttanut, kirjoittaa Johanna Vehkoo.

Framför ens näsa

Nyhetsnäsor är olika, kampen för att se vad som finns framför dem likaså, skriver Dan Lolax.

Viimeä viedään?

Onko käymässä niin, että viimeinen vie viimen tehtäviä, kysyy Vesa Heikkinen kielikolumnissaan.

Pimeällä puolella

Mainosmaailmasta tarttuu matkaan muutakin kuin stressi, kirjoittaa Lauri Rotko kolumnissaan.

Tehdään vaaleja

Maailma näyttäisi aivan toiselta, jos vaalien alla uutisjulkisuutta jaettaisiin mielipidemittausten tai kampanjabudjettien mukaan, kirjoittaa Asko Lehtonen.

Myösin paikka

Kun ihminen kirjoittaa, hän saattaa kuulla lauseensa sisäisenä puheena, jossa on mahdollista painottaa sanoja halutulla tavalla. Mutta lukija ei kirjoittajan päänsisäistä prosodiaa kuule, kirjoittaa Vesa Heikkinen.

Konkretiaa, kiitos

Uhkakuvissa löytyy, mutta perustiedot puuttuvat. ”Journalismi on pääosin epäonnistunut ilmastonmuutoksen käsittelyssä”, kirjoittaa Anna-Sofia Nieminen.

Vähemmän vaaleista

Presidentinvaalit on luultavasti näyttävin politiikan mediatapahtuma, joka osuu esimerkiksi istuvan hallituksen koko kaudelle. Mutta onko se tärkein, kysyy Janne Zareff.

logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta