”Media-alalla ei ole paljoa tekemistä Suomen viennin kanssa”, kirjoittaa edunvalvontajohtaja Petri Savolainen.
Journalisti kysyi puoluejohtajilta, miten he aikovat tukea mediaa ja suojella journalisteja ensi hallituskaudella.
Uutiset kauppakeskuksen vaikeuksista tai alhaisen syntyvyyden aiheuttamasta huoltosuhdehuolesta eivät ole valheita. Silti ne vääristävät asioiden mittakaavan valeuutisille ominaiseen tapaan, kirjoittaa Janne Saarikivi.
Provokatiivisia huomioita.
Politiikan toimittaja Lauri Nurmi löytää uutisia, koska häneen luottavat lähteet, esimiehet ja myös hän itse.
Ilta-Sanomien Panu Karhunen on liekeissä journalismin kehittämisestä mutta tietää myös, ettei uusin tekniikka ole patenttiratkaisu joka keikkaan.
Journalismin täytyy auttaa ymmärtämään, miten faktat tuotetaan ja miten ne muuttuvat poliittisiksi toimenpiteiksi, kirjoittavat Pontus Purokuru ja Antti Ronkainen.
Atte Jääskeläinen sanoo, ettei tehnyt Sipilä-skandaalissa juuri mitään väärin. Hän toivoo, että Yleä koskevat lainmuutokset tehtäisiin vaikeutetussa säätämisjärjestyksessä.
Toimittajien tehtävänä yhteiskunnassa ei ole varmistaa työnantajansa äänen kuuluminen, vaan varmistaa yleisönsä tiedonsaanti, kirjoittaa Janne Zareff.
Hämeen Sanomien päätoimittaja Pauli Uusi-Kilposen mielestä JSN:n Yle-päätös on hyvä. Hän haluaa laajaa keskustelua poliitikkojen ja median pelisäännöistä, ei pulinaa yksittäisistä päätöksistä.
Skandaalijulkisuus on selvästi vahingoittanut Juha Sipilän ja Anne Bernerin mainetta, kirjoittaa Anne Moilanen.
Ordet ”agenda” används ofta i negativ bemärkelse om medier, men agendadriven journalistik är inget skumt så länge den är ett resultat av det uppdrag som nyhetsredaktionen lovat utföra, skriver Dan Lolax.
Ylen Sipilä-uutisointi nosti esiin kysymyksen samanaikaisesta kuulemisesta. Mikä on sopiva aika odottaa uutisen kohteen kommentteja ennen julkaisua?
Kanteluiden määrä jatkoi kasvuaan viime vuonna. Langettavien osuus ratkaisuista laski.
Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta
Suomen Journalistiliiton
