* Johanna Vehkoo

Kiusattu murtui, kiusaaja palkittiin – Mitä Johanna Vehkoon tuomiosta seuraa journalismille?

”Esimerkiksi rasisti-sanan käyttäminen journalismissa on jatkossa iso riski, vaikka sille olisi kuinka hyvät perusteet tahansa”, kirjoittaa Journalistin toimittaja Marja Honkonen.

Saako journalisti kutsua ihmistä rasistiksi?

Tutkintapyyntöjen tehtailu on tapa kiusata ihmisiä ja vaikeuttaa heidän työtään. Siksi poliisin ja syyttäjän pitää osata erottaa toiminta, jonka tavoitteena ei ole saada oikeutta vaan häiriköidä, kirjoittaa Maria Pettersson.

Mihin ylioppilaslehtiä tarvitaan?

Suomen lehdistössä on meneillään uuvuttava samankaltaistumiskehitys. Omistus keskittyy, samoin uutistuotanto. Tällaisessa ilmapiirissä soisi edes omaäänisten ylioppilaslehtien menestyvän, kirjoittaa Johanna Vehkoo.

Häirintää kokenut ei ole sirkuseläin

Häirintää kokeneiden pitäisi kertoa uudestaan ja uudestaan traumaattisista kokemuksistaan, jotta yleisö saisi kauhistella ja moralisoida kyllikseen, kirjoittaa Johanna Vehkoo.

Pieni kohu-opas

”Kohujournalismissa media itse määrittelee asian kohuksi ja etäännyttää näin itsensä vastuusta kytkeä aihe tosimaailman tapahtumiin”, kirjoittaa Johanna Vehkoo.

Kun on tunteet

Tunteesta on tullut uusi uutiskriteeri. Uutisväline saattaa provosoida ärtymystä yleisössään ja tehtailla sitten jatkojuttuja kohuista, jotka se on itse aiheuttanut, kirjoittaa Johanna Vehkoo.

Suomi mainittu

Ulkomaisten medioiden Suomi-juttuihin pätee sama sääntö kuin Pohjois-Koreasta kertoviin äimistelyjuttuihin: voimme kertoa tästä oudosta ja kaukaisesta maasta mitä tahansa, kirjoittaa Johanna Vehkoo.

Puhelut talteen purkkavirityksillä

Kännykkäpuhelut voi nauhoittaa monin eri tavoin, mutta ihan helppoa se ei ole. Journalisti kokosi yhteen toimittajien tallennusniksit.

Vääriä väitteitä uutisvirrassa

Puheenaiheiden luojalle kuuluu vastuu siitä, että yhteiskunnallista keskustelua edes yritetään käydä faktapohjaisesti, kirjoittaa Johanna Vehkoo.

Avataan algoritmit

Koodinpätkillä on yhä enemmän vaikutusta todellisten ihmisten arkipäivään. Siksi toimittajien pitäisi pystyä tutkimaan, mitä tärkeät algoritmit pitävät sisällään, kirjoittaa Johanna Vehkoo.

Haastattelun paikka. Sonja Saarikoskea jännitti pyytää koreografi Sonya Lindforsia haastatteluun, koska heidän ajatuksensa riitelivät somessa. Kohtaaminen Kiasman ikkunapöydässä kuitenkin kannatti, sillä Saarikoski tuntee tavoittaneensa yhteisellä jutulla Lindforsin kanssa jotain enemmän kuin aiemmalla, rodullistamista käsitelleellä esseellään yksinään.

Kontrolli toiselle

Sonja Saarikoski keksi juttutyypin, jota toteuttaessaan joutui itse altavastaajaksi uudella tavalla.

Kun tietoa ei ole, spekuloidaan

Yle-selvitys voi tehdä kipeää, mutta on lopulta sen arvoista, kirjoittaa Johanna Vehkoo.

Samaan suuntaan. Johanna Vehkoon ”faktantarkistuksen työkavereita” ovat Faktabaari ja kansainvälinen faktantarkistajien yhteisö, joka pitää tiiviisti yhteyttä. ”En halua olla työni enkä elämäni suhteen pelkästään Suomen rajojen sisäpuolella”, Vehkoo sanoo.

Uusia kansalaistaitoja

Johanna Vehkoo seurasi misinformaatiota ja disinformaatiota verkossa ja piti faktantarkistuksen koulutuksia pitkään. Valheenpaljastaja-juttusarja syntyi, kun tieto vaati päästä ulos myös kirjoittamalla.

Brändätään uutiset uudelleen

Oikea journalismi tulee jatkuvasti sekoitetuksi niihin, jotka hyödyntävät sen brändiä kaupallisesti tai poliittisesti, ja näin sen oma alkuperäinen – haluttu ja arvokas – brändi sumenee ja menettää uskottavuuttaan, kirjoittaa Johanna Vehkoo.

Uutta suuntaa etsimässä

Mediatalot vähentävät työpaikkoja, moni toimittaja murehtii koko ammatin elinehtoja. Löytyykö journalismille uutta tulevaisuutta esimerkiksi kulttuurisäätiöiden rahoista tai verkossa juttuja myyvistä startupeista?

Näin kirjoitat populistista

Lehdistön tyyliin on kuulunut viileä neutraalius, mutta epätavallisina aikoina vanhat säännöt joutuvat koetukselle, kirjoittaa Johanna Vehkoo.

Poimuri

Mediasta sanottua.

Suoritusähky

Vielä hetki sitten uutiskirjeitä pidettiin noloina menneisyyden jäänteinä, mutta nyt esimerkiksi päivän tai viikon parhaita juttuja suosittelevat sähköpostikirjeet ovat taas muotia, kirjoittaa Johanna Vehkoo.

logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta