* essee

Luovuutta koronan aikaan – mitä virusepidemia on opettanut minulle toimittajuudesta

Mediassa on kerrottu, miten koronaepidemia on muuttanut toimittajan käytännön työtä. Lehtiä tehdään etänä, radiossa desinfioidaan mikrofoneja ja televisiossa vieraat pitävät turvavälin. Arda Yildirim kirjoittaa, miltä toimittajan työ koronakriisissä tuntuu.

Suurmiesten kuoleman jälkeen saa puhua myös heidän pimeistä puolistaan

Kun Kobe Bryantin tai Jörn Donnerin kaltainen ristiriitainen tähti kuolee, julkisuus ei voi olla kuin kirkko tai muistotilaisuus, kirjoittaa Tommy Lindgren esseessään.

Myllytys koettelee sananvapautta

Toimituksien supistukset ja ulkopuolinen painostus leimaavat journalistien arkea, kirjoittaa päätoimittaja Markku Lappalainen.

Vapauden ytimessä

Tuomio HS-gatessa antaisi hyvin synkän viestin niin medialle kuin tietojen luovuttamista harkitsevalle kansalaiselle, kirjoittaa Journalistin toimitussihteeri Manu Marttinen.

Valemediasta tuli leimakirves

Journalismin täytyy auttaa ymmärtämään, miten faktat tuotetaan ja miten ne muuttuvat poliittisiksi toimenpiteiksi, kirjoittavat Pontus Purokuru ja Antti Ronkainen.

Turvallisuutta poliisin viestinnällä?

Poliisin ristiriitainen tiedottaminen turvapaikanhakijoista on ihmetyttänyt syksystä lähtien. Media on auttanut virkavaltaa ”rikosten selvittämisessä”.

Googlen kaksiteräinen miekka

Monet ovat innoissaan, epäilijät kauhuissaan. Onko Googlesta tulossa kauan kaivattu median pelastaja? Vai onko se liikkeellä ketunhäntä kainalossaan?

Tausta on kallista, huuto halpaa

Ylen verorahoitus ei pelastanut ajankohtaisohjelmia silppurilta, kirjoittaa Kalle Kinnunen.

Politiikka tunkee rikosuutisiin

Epäillyn turvapaikanhakijuudella ei ole journalistista merkitystä – poliittista ehkä, Ari Lahdenmäki kirjoittaa.

Ääripäiden yhteentörmäys

Ruotsissa maahanmuuttokeskustelun sävy on muuttunut nopeasti. Ennen toimittaja menetti uskottavuutensa, jos ei mahtunut raamien sisään. Nyt mielipidekäytävä on paljon tilavampi, kirjoittaa Niina Hyrsky.

Johtaminen vaatii osaamista

Journalistisen linjan merkitys korostuu, kun resurssit ovat niukat.

Maakuntalehdet tekevät sen itse

Alueellisten sanomalehtien hiipumisesta syytetään turhaan Yleä ja iltapäivälehtiä. Lehtitalot ovat viimein katsomassa peiliin. Maksumuurit ja mobiilisovellukset ovat viimeinen toivo, kirjoittaa Juha Honkonen.

Agenda ei ole luonnonlaki

Median on syytä skarpata kirjoittaessaan siirtolaisista. Laittomuuden retoriikka epäinhimillistää ja syö uskottavuutta, kirjoittaa Jussi Förbom.

logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta