* Anna hyvän kiertää

Kurkistusreikä. Creat.fi:n vastaava toimittaja Janne Flinkkilä luonnehtii sivustoa ”kurkistusreiäksi jälkiteolliseen rasvamonttuun”, jossa sen ympärille perustettu osuuskunta paiskoo vaihtelevia duunejaan. Creatin konkreettisin olomuoto on Helsingin Albertinkadulla sijaitseva Creat Space -näyttelytila.

Intohimojen alusta

Koska emme ole mistään riippuvaisia, itseään ei tarvitse pidätellä, ja mukaan mahtuu kaikki, mikä ei riko humaaneja arvoja, sanoo Creat.fi:n vastaava toimittaja Janne Flinkkilä.

Konkreettinen kulttuuriteko

Saan itse päättää, missä ja milloin teen töitä, ja ainoa pomo, jolle sanoa vastaan, on peilissä. Jos joku menee pieleen, myös syyllinen löytyy sieltä, sanoo Kaltion päätoimittaja Paavo J. Heinonen.

Paljon mustaa valkoisella. Kuuman linjan toinen päätoimittaja Mikko Siltanen nauttii lehdenteosta, jossa asiaa ei tarvitse tiivistää 1 500 merkkiin. ”Tyypillinen lukijamme taitaa olla nuorehko mies tai muu musiikki- ja kulttuurihenkilö, jolle ei (enää) löydy julkaisua isojen lehtien kentästä.”

Yllättävän usein ilmestynyt

On kiva tehdä vapaasti ja jakaa kiinnostavia asioita, joita ei käsitellä muualla, sanoo pienlehti Kuuman linjan toinen päätoimittaja Mikko Siltanen.

Rikard Lassenius ryhtyi tuottamaan tv-ohjelmia, koska voi siten vaikuttaa niihin enemmän kuin graafikon roolissa. Nyt seuraavaa ohjelmaa ei ole ensimmäisen kerran viiteen vuoteen kiikarissa.

Katsojalle aikaa katsoa

Suomessa paneudutaan televisio-ohjelmien visuaaliseen kokonaissuunnitteluun turhan vähän, sanoo Stugor-ohjelman tuottanut Rikard Lassenius.

Printti-Glorian Virpi Suutari -juttua täydentää verkkovideo, jonka henki on sama kuin valokuvissa. ”Toisaalta videot ovat aina vähän tilanteen lapsia. Esimerkiksi ääni on välillä haastattelusta, välillä erikseen otettua”, sanoo AD Sanna Vauhkonen.

Ihminen osana maisemaa

Päätimme lähestyä ohjaajaa samoin kuin hän lähestyy kohteitaan, sanoo Glorian AD Sanna Vauhkonen Virpi Suutarin henkilökuvan ulkoasusta.

Mikko Gustafsson työskentelee STT:ssa oikeusjournalismin erikoistoimittajana, mikä tarkoittaa suunnittelua ja pidempien juttujen tekemistä. ”Mutta välillä vaihdamme niin, että oikeuden ’pikavuoroa’ tekevät toimittajatkin pääsevät esimerkiksi käymään oikeudessa. Siten työ on reilumpaa ja mielekkäämpää.”

Iso tykki puhumaan

Vaikka rooliimme uutiskilpailussa kuuluu, että juttujen pitäisi olla ensimmäisenä ulkona, Terhi Kiemungin lähettämän tiedotteen motiiveja piti pysähtyä miettimään, kertoo STT:n Mikko Gustafsson jutustaan.

Jutussa Helena Erosesta kuuluu myös Oskari Onnisen ääni. Hän tottui mielipiteelliseen kirjoittamiseen jo aloittaessaan musiikkikriitikkona ”myöhäisteininä”. Sittemmin kirjoittaminen on kyllä vaikeutunut. ”Se johtuu ehkä siitä, että olen löytänyt itsestäni vihaisuuteen asti kriittisen lukijan. Etenkin keskinkertainen ajattelu ärsyttää.”

Enemmän kuin haastattelu

Ylioppilaslehden Oskari Onnisen henkilöjuttu Helena Erosesta sai Pekka Juntin miettimään median valtaa ja vastuuta.

Yli rajojen. Pekka Juntti työskentelee Torniossa mutta asuu Haaparannassa Ruotsin puolella. Hän haluaa kirjoittaa välillä hauskasti, välillä tylysti ja välillä pelkkää asiaa, joskus myös murteella. Rohkeuden suorapuheisuuteen hän arvelee kumpuavan juuristaan. ”Vai oletko joskus nähnyt esimerkiksi länsilappilaisen urheilijan, joka ei sano mitä ajattelee televisiossa?”

Ilman sordiinoa

Pekka Juntin maahanmuuttoaiheiset kolumnit puhkaisivat viime syksynä Sara Rigatellin somekuplan.

Myönteinen hitti

Ylen toimittaja Sara Rigatellin verkkojuttu ”Kaksi yksinäistä sielua vailla turvaa” kertoi tarinan pelottomasta leskirouvasta ja perheestään erossa elävästä irakilaismiehestä. Juttu on myös osoitus siitä, miten Yle rakentaa verkon ja television yhteispeliä.

Hyödyllinen katse taakse

Talouselämän toimittajien Pekka Lähteenmäen ja Juha-Matti Mäntylän 18. joulukuuta julkaistu juttu käsitteli lehden vuoden varrella tekemiä, virheelliseksi osoittautuneita ennusteita.

Tommi Nieminen halusi kirjoittaa Isis-järjestöstä jutun, josta kukaan ei putoa kärryiltä. Lasse Rantasen kuvituksessa toistuu tekstin jäsennys Isiksen tuhoamisen keinoista. Grafiikan toteutti Jukka Himanen.

Isiksen tuho rautalangasta

Kirjoitin asiat, jotka olisin halunnut jonkun kertovan minulle, sanoo Helsingin Sanomien toimittaja Tommi Nieminen konkreettiseksi kehutusta Isis-jutustaan.

Monta elämää. Aamulehden sunnuntain 15. marraskuuta kansi jaettiin somessa jo ennen printin ilmestymistä, ja se saavutti laajaa huomiota. Myöhemmin teksti käännettiin englanniksi, ranskaksi ja arabiaksi. ”Miksi tyytyä maakuntalehdessäkään tavanomaiseen, kun voi tehdä universaalia”, uutispäällikkö Vesa Laitinen sanoo.

Päivän ajatustyön tulos

Trikolori oli päivän mittaan noussut niin ilmeiseksi ikoniksi, että sen voimaan piti luottaa, sanoo Aamulehden ulkoasupäällikkö Stefani Urmas.

Kengät pois ja mukaan. Anssi Jokiranta kuvasi lokakuussa syyslomameininkejä, kuten pomppulinnan. Kuva julkaistiin Lapin Kansassa ja Pohjolan Sanomissa 10. lokakuuta.

Tilanteen näköinen kuva

Jos yrittää itse keksiä, mitä voisi kuvata, tulee omannäköinen kuva. Sen sijaan yritän ottaa ihmisten ja tilanteen näköisiä kuvia, sanoo Lapin Kansan kuvaaja Anssi Jokiranta.

Valoa kuvaan. Valokuvaaja Eetu Sillanpää kuvasi speedway-kilpailuja elokuussa. Kuva julkaistiin Pohjalaisessa 31. elokuuta.

Läsnä ja paikalla

Totuuden kertominen menee kaiken edelle, sanoo Pohjalaisen valokuvaaja Eetu Sillanpää.

Rauhallinen hetki. Kaisa Rautaheimo kuvasi Osaman ja Omarin selfiehetken Torniojoen rannalla. (HS 27. 9. 2015)

Muutosta ymmärtämässä

”Vaikeinta on välillä olla kärsivällinen ja odottaa. Mutta kun jaksaa odottaa, aina jotain mielenkiintoista tapahtuu”, sanoo kuvaaja Kaisa Rautaheimo.

Oikea määrä yksityiskohtia. ”Jos yksityiskohtia on liian vähän, teksti jää yleiselle tasolle. Jos niitä on liikaa, yksityiskohtien merkitykset katoavat. Tässä riittää opettelemista”, sanoo Suomen Kuvalehden toimittaja Elina Järvinen.

Pitkään kypsytelty juttu

”Mietimme jo kauan sitten toimitussihteeri Reijo Vahtokarin kanssa, että pitäisi tehdä erojuttu”, kertoo Suomen Kuvalehden toimittaja Elina Järvinen.

Tavallinen toimittaja. Työkierrossa Meidän Perheessä parhaillaan oleva Kodin Kuvalehden toimittaja Ulla Ahvenniemi sanoo, että esimerkiksi työttömyyden kasvusta ei tarvitse haastatella virallista asiantuntijaa vaan esimerkiksi kaupan kassaa.

Tavallisen ihmisen asialla

”Aitous kiinnostaa aina. Samoin arki – minusta arki on aina kiinnostavampaa kuin juhla”, sanoo Kodin Kuvalehden toimittaja Ulla Ahvenniemi.

Omalla äänellä. Anna-Stina Nykänen yrittää aina pitää kirjoituksissaan oman tyylinsä. ”Luottohenkilöni huomauttavat heti jos kuulostan Olli Kiviseltä tai Antti Blåfieldilta”, Nykänen sanoo.

Isoja juttuja pienistä aiheista

”Kolumnin aiheet ovat loppu sinä päivänä, kun töihin tullessa minulla ole työkavereille mitään sanottavaa”, sanoo Helsingin Sanomien toimittaja Anna-Stina Nykänen.

logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta