* Anna hyvän kiertää

Täältä ja muualta. ”Kymmenkunta vuotta sitten matkat nähtiin lähinnä kustannuseränä, mutta viime vuosina olen käynyt ulkomailla  juttukeikoilla noin neljä kertaa vuodessa”, sanoo Keskisuomalaisen Janne Yläjoki. ”On sisäistetty, että uskottavaan ulkomaanjournalismiin tarvitaan muutakin kuin sitä, että kirjoitetaan neljän seinän sisällä.”

Oman näkökulman perässä

Keskisuomalaisen ulkomaantoimittaja Janne Yläjoki yrittää löytää aiheita, joita isot koneistot eivät käsittele. ”Meillä ei voi olla aamulla verkossa ihan samaa kuin mitä tv-uutisissa on toisteltu edellisenä iltana.”

Asennemuutto. Jussi Konttinen on palaamassa kirjoitusvapaaltaan Siperiasta Suomeen. ”Venäjä antaa paljon aihetta kirjoittaa kriittisesti, ja välillä kritiikki uppoaa Suomessa liiankin otolliseen maaperään. Hyvä kysymys on, ollaanko valmiita kirjoittamaan yhtä kriittisesti Suomesta. Pitää yrittää olla täällä yhtä tinkimätön kuin siellä.”

Jalkautumisen jälkeen

Jussi Konttinen vietti kolmetoista tuntia siperialaisen äänestyspaikan tuulikaapissa. ”Jos kaikki Venäjällä vaaleja seuraavat ulkomaiset toimittajat jalkautuisivat näin, saisimme mittavaa dataa siitä, miten vaalitulos missäkin hoidetaan”, hän sanoo.

Uutisissa kiinni. Arja Paananen kuulee usein kysymyksen, miksi Venäjä-jutut ovat niin kielteisiä. ”Mukaviakin juttuja olisi kiva tehdä, mutta uutislehdessä mennään uutiset edellä, ja ne ovat usein negatiivisia. Aina välillä ajattelen, että nyt teen kivan repparin tuosta, mutta sitten tulee taas joku kova uutinen, johon pitää tarttua.”

Venäjä perspektiivissä

Arja Paananen haluaa olla Venäjä-jutuissaan tarkka, mutta yrittää silti muistaa, ettei kaikkia nyansseja saa yhteen tekstiin.

Kohta tv-moodissa. Haastattelupuhe on melko samanlaista televisiossa ja radiossa, mutta olemisen tapa ja tunnelma eroavat. ”Radiossa voi olla omissa vaatteissa ja elehtiä haastateltavalle vaikka sen, että nyt loppuu aika. Pidättyväisempi tv-käytös alkaa kytkeytyä päälle samalla, kun sinne sopivat vaatteet ja meikki laitetaan”, sanoo Seija Vaaherkumpu. Ykkösaamussa 24. maaliskuuta hänen vieraanaan oli kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah.

Kerralla maaliin

Perusteellinen valmistautuminen on Seija Vaaherkummun haastattelujen laadun tae. ”Laitan paljon paukkuja kysymysten muotoilemiseen, jotta ne osuisivat kerralla maaliin eli olennaiseen”, Vaaherkumpu kertoo.

Matkaaja. Paluu sodasta -jutun tekeminen vaati henkistä matkailua Helsingistä Syyriaan ja nykyisyydestä menneeseen. ”Kun kertoo vierastaistelijailmiöstä, pitää selvittää, mitä Syyriaan lähteneet tiesivät sodasta tapahtumahetkellä. Asioita ei voi tulkita sen läpi, mitä nyt tiedetään”, Anu Nousiainen sanoo.

Mitä Syyriassa tapahtui?

Anu Nousiainen ei juuri saanut palautetta jutustaan Syyriaan sotaan lähteneistä nuorista. ”Ehkä kommentoimista helpompaa oli jäädä odottamaan, tuleeko syytteitä”, hän kertoo.

Hetki muualla. Aurora Rämö (edessä) ja Elina Järvinen tekivät juttuaan välillä Pasilan Windsorissa ja Hotelli Pasilassa, jotka ovat Otavamedian kulmien harvoja kuppiloita. ”Kun kökkii aamusta asti toimituksen kopeissa, ihan jo perspektiivin takia on hyvä nähdä välillä muita ihmisiä, vaikka töitä tekisikin. Maisemanvaihdos selkeyttää ajatuksia. Ja juotiin me bisseäkin!”

Karu aihe, hyvä yhteistyö

Aurora Rämö ja Elina Järvinen tekivät Suomen Kuvalehden Isäntä-juttua viisi ja puoli viikkoa. ”Yllätyin itsekin, miten paljon saimme esiin uutta”, Rämö kertoo.

Uusi asento. Pyhä järvi oli Ann-Mari Huhtaselle poikkeuksellisen henkilökohtainen teksti. Kun se julkaistiin, hän ei ollut enää töissä Hesarissa, vaan palautetta tuli toisen työn sähköpostiin ja Facebookissa. ”Palaute oli onneksi hyvin hyvää. Tekstin henkilökohtaisuuden takia kielteinen palaute olisi varmaan mennyt tavallista enemmän sisälle.”

Äänessä lyyrisempi minä

Ann-Mari Huhtasen henkilökohtainen Pyhä järvi -teksti syntyi nopeasti. ”Kirjoitan yleensä vuodattaen, ja alan vasta sitten muokata tekstiä”, Huhtanen kertoo.

Johanna Laitinen (kuvassa) ja Jonna Tapanainen esiintyvät mieluusti podcastiin liittyvissä kuvissa yhdessä. Tällä kertaa Tapanaisen piti kiireisenä vastasyntynyt vauva. Podcast nauhoitetaan lähes aina jommankumman kotona – ”Laitisella” tarkkaan ottaen taustalla näkyvän pöydän ääressä.

Ihanan lukemisen asialla

Jo alussa päätimme käsitellä vain kirjoja, joista tykkäämme, sanoo toimituspäällikkö Johanna Laitinen hänen ja Jonna Tapanaisen Sivumennen-podcastista.

Tieto kulkemaan. Maija Koski kirjaa toimituksen projektit väliseinälle kaikkien nähtäville. Kun uuden tekeminen välillä tuntuu tarpomiselta lumihangessa, hän palaa muistiinpanoihinsa toimituksen kokeiluista ja innovaatioista. ”Kun niitä katsoo taaksepäin, huomaa eteenpäin menemisen ja sen, mitä kaikkea tässä on tehtykään.”

Tietoisesti digitiellä

Digissä pikavoittoja on helppo saada, mutta samalla on mietittävä pidemmälle, sanoo Vauvan ja Meidän Perheen päätoimittaja Maija Koski.

Tuomas Marjamäen päivätyötä on suunnitella Apuja ja ”pitää toimitus liikkeessä”. Ammattitaidon lisäksi hyvään jälkeen tarvitaan porukkahenkeä. ”Kun Apu menee painoon, soitamme YouTubesta Kesähumpan. Huumori kukkii myös Facebookin suljetussa Apu Unofficial -keskusteluryhmässä.”

Rakkaudesta kirjoittamiseen

Avun toimituspäällikkö Tuomas Marjamäki ihastui toimittajan työhön ja kirjoittamiseen jo lapsena. Nykyisin eniten tekstiä syntyy harrastuksena.

Uusien kerronnan keinojen ohella on pidettävä silmällä vielä uudempia, Panu Karhunen sanoo. Keväällä mobiilijournalistien konferenssissa MoJoConissa näkyviä teemoja olivat muun muassa VR- ja 360-videot. ”On vaikea sanoa, millaiseen rooliin ne nousevat uutismaailmassa. Mediassa laajemmin niiden rooli tulee olemaan varmasti vahva.”

Innostunut mobiilimies

Ilta-Sanomien Panu Karhunen on liekeissä journalismin kehittämisestä mutta tietää myös, ettei uusin tekniikka ole patenttiratkaisu joka keikkaan.

Liikenteessä. Kalle Pirhonen viettää reilusti yli puolet työajastaan kokoushuoneissa ja toimituksissa sparraamassa yleläisiä kehittämään sisältöjä datan avulla. ”Joskus minulla on slaideja, joskus vain juttelen toimittajien kanssa siitä, millaista apua he toivovat. Välillä käynnit ovat pistemäisiä, välillä teen suunnitellumpia ’kiertueita’. Jatkuvien sähköisten ärsykkeiden maailmassa jengin tavoittaa parhaiten olemalla läsnä.”

Katse yleisöissä

Kalle Pirhosen työtä on tutkia yleisödataa ja antaa työkavereille eväitä siihen, miten sisältöjä voi sen avulla kehittää.

Taustatöissä. Sean Ricks jutteli syyskuisena maanantaina saman viikon Perjantai-lähetyksen vieraan, toimittaja Jenny Lehtisen kanssa. Tarkemman työn alla Perjantain tiimillä on kerrallaan parin seuraavan viikon aiheet. Perjantai-dokkareita on tekeillä viikoiksi eteenpäin.

Paras mahdollinen käsittely

Vaikeiden aiheiden käsittely livenä vaatii paljon taustatyötä, sanoo Ylen Perjantai-ohjelman toinen juontaja Sean Ricks.

Katsojakin rakentaa. Uwa Iduozee päätyi evästämään kuvaesseetään vain lyhyellä tekstillä, joka kertoo 19-vuotiaan Edodin haaveilevan ulkomaille muuttamisesta, välivuodesta ja psykologian opinnoista. Itsenäistymisestä. ”Teksti maalaa mielenmaiseman mutta antaa katsojalle vapauden nähdä kuvat omalla tavallaan.”

Arki niin kuin se on

Uwa Iduozee kuvasi lukioikäistä Edodia, koska halusi haastaa tavan, jolla kuvajournalismi ja media esittävät mustia ja ruskeita kehoja.

Keskustelun ytimessä. Radio Helsingin toimittaja Renaz Ebrahimi juontaa kulttuuriin ja yhteiskunnallisiin teemoihin painottuvaa Random Life -keskusteluohjelmaa.

Somesta samaan pöytään

”Radion magiikkaa on, että jokainen kuuntelee sitä omista lähtökohdistaan”, sanoo Renaz Ebrahimi.

Toimittajalta vaatii voimia olla vaikeiden aiheiden parissa vahva ja hauska. ”Mutta kun näen, miten hyvä fiilis haastateltavalla on lähetyksen jälkeen tai kun joku nuori kertoo kauttamme tajunneensa, ettei hänen unelmillaan olekaan esteitä, on helppo muistaa, miksi tätä tehdään”, Susani Mahadura sanoo.

Päin vaikeita aiheita

Susani Mahadura haluaa kertoa ihmisten todellisuudesta leimojen takana ja auttaa tajuamaan toisten kokemuksia.

Riitta Kalliorinne on innostunut tulevaisuuden mahdollisuuksista sekä työssään että muussa elämässään. Asenteeseen sopii asua Helsingin Kalasataman ja Redin rakennustöiden keskellä. Mopo on hänelle täsmäväline, koska työ on kaikkea muuta kuin toimistolla istumista.

Koko vuoden joulu

Riitta Kalliorinne keksii keinot, joilla Jouluradio syntyy joka vuosi kiinnostavasti uudestaan.

Kirsi Rostamon päätyö on johtaa valtakunnallisen Radio Dein toimintaa. ”Teen kuitenkin viikoittain haastattelun, jotta pysyn kiinni toimittajien arjen haasteissa.”

Kohti keskustelua

Radio Dein päätoimittaja Kirsi Rostamo ei käy Facebook-keskusteluja muuttaakseen muiden mielipiteitä.

Sittenkin kyllä. Wilhelm Kvist tutustui toimittajan työhön jo nuorena radiotoimittaja-enonsa studiolla. Opiskelualaksi valikoitui kuitenkin musiikki. ”Silloin mietin, että minusta tulee muusikko tai toimittaja mutta ei musiikkitoimittaja. Niiden puheissa ei tuntunut olevan paljon järkeä.”

Enemmän kuin arvioita

Hbl:n musiikkitoimittaja Wilhelm Kvist haluaa yhä vähemmän kertoa, soitettiinko konsertissa puhtaasti vai falskisti.

logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta