* Anna hyvän kiertää

Antti J. Leinonen ja hänen vaimonsa Päivi Kuoppala pysähtyivät hetkeksi kesken työntäyteisen kevään. Kuva: Sanna Krook

Parhaat kuvat syntyvät, kun ei olla vain keikalla ja käväisemässä, sanoo freelancekuvaaja, vuoden kuvajournalisti Antti J. Leinonen

Korona on siirtänyt Anna-Sofia Bernerin töitä Zoomiin ja kotisohvalle. Instagramissa näkyy välillä kuvan työhuone, muu koti vähemmän. The Washington Postin lisäksi Berner tilaa paperisena The New York Timesia.

Suosittu, Yhdysvaltoja käsittelevä Instagram-tili on kirjeenvaihtaja Anna-Sofia Bernerin oma projekti

Julia Thurén on saanut podcastinsa kuuntelijoilta kiitosta raha-ahdistuksen vähentämisestä ja hyödyllisistä vinkeistä. ”Rahapuhetta tarvitaan myös siksi, että Suomessa noin 400 000 ihmisellä on maksuhäiriömerkintä”, Thurén sanoo.

Julia Thurén pyysi talouspodcastinsa tekoon Instagram-seuraajiensa apua

Journalisti kuvauttaa haastateltavat melkein aina. Eeva Kolun kohdalla tehtiin poikkeus ja käytettiin aiemmin otettua kuvaa. Uupumuksesta kirjoittanut toimittaja ei halunnut kuvauksesta aiheutuvaa lisästressiä loppuvuoden kiireen keskelle. ”Välillä täytyy karsia kalenterista kaikki ylimääräinen”, Kolu sanoo.

Eeva Kolu kirjoitti kirjan uupumuksesta, joka palasi aina vaan

Mari Karppinen työskentelee poliittisten vastakkainasettelujen ilmapiirissä. ”Myös toimittaja- ja naisviha ovat voimistuneet. Yritän olla ottamatta niitä henkilökohtaisesti ja kohdella ihmisiä ihmisinä toivoen, että he kohtelevat minua samalla tavalla.”

Kun ruumisrekat valtasivat New Yorkin kadut, Mari Karppisen dokumentin kuvaukset alkoivat

Hanna Mahlamäen juttuaiheet vaihtelevat kevyistä raskaisiin. Marraskuun alussa suunnitelmat menivät kerralla uusiksi Wienin terrori-iskun myötä. ”Raskaat aiheet ovat toisaalta usein mielenkiintoisia ja tärkeitä, joten en valita.”

Hanna Mahlamäki tarkasteli tuutteja sekä toimittajana että vanhempana

Juttu Pikkalan lähteestä oli Petri Kivimäen oma idea. ”Olin heti innoissani aiheesta ja sisällä siinä. Silloin kenenkään ei tarvitse kysyä, milloin juttu on valmis – se syntyy!”

Petri Kivimäen paikallisjutusta tuli koko Suomen suosikki

Tarja Sinervo viihtyy vapaana toimittajana. ”Tilaukseni tulevat pääosin isoista lehtitaloista. Saan säädellä omaa tekemisen tahtiani ja keskittyä olennaiseen – kirjoittamiseen.”

Närpiö lumosi toimittaja Tarja Sinervon jopa etänä

Vitkutteluun voi auttaa myös maisemanvaihdos. Janne Ora tuulettaa päätään luonnossa, jos työt eivät ota sujuakseen.

Janne Ora kirjoitti napakan palstajutun useimpia koskettavasta aiheesta, vitkuttelusta

Joskus on käytävä ihan pankkikonttorissakin, kuten Solja Virkkunen teki Nokialla. Lehteen Virkkunen kirjoitti pankkien päivittäispalveluista.

Solja Virkkunen tekee Kuluttaja-lehteen testejä, joista kirjoittaminen on erityisen tarkkaa työtä

Margit Alasalmi ylistää noin kymmenen hengen porukkaansa, joka tekee Ylen radiouutisia. ”Teemme uutisia aamusta iltaan vuoden jokaisena päivänä.”

Kello kahdeksan uutiset kertovat heräävälle Suomelle, mitä tänään on odotettavissa

Suomen Kuvalehden toimitus sijaitsee 15. kerroksessa juuri sen kallion päällä, josta Vappu Kaarenoja Elina Järvinen kertovat jutussaan.

Elina Järvinen ja Vappu Kaarenoja tekivät vuoden parhaana aikakauslehtijuttuna palkitun jutun kalliosta, jonka päällä he nyt työskentelevät

Hanna Nikkanen kertoo oppineensa Biosfääri 2:een perehtyessään tieteellisen tiedon rajoista. ”Luonnonympäristöjen monimuotoisuus tarkoittaa sitä, että tutkimuksessa ei tule vaihetta, jossa pystymme insinööritaidoin mestaroimaan maapallon olosuhteet. Emme koskaan tule saavuttamaan tilaa, jossa saamme biosfäärin käyttäytymään niin kuin haluamme.”

Hanna Nikkanen matkusti katsomaan Marsin ihmeitä, joita kummasteli jo kymmenvuotiaana

Tom Sjöbergin liike täyttyi 1980-luvulla asiakkaista. Sitten toiminta siirtyi verkkoon. Sjöbergkin esiintyy Riikka Kaihovaaran sarjassa. ”Teimme tv-dokumentin yhteiskunnallisesti merkittävästä aiheesta. Mielestäni lopputulos on hyvä”, Kaihovaara sanoo.

Riikka Kaihovaaran dokumenttisarja käsittelee aikaa, jolloin neuvotteluja edistettiin ostoseksillä, mutta pornokauppoja ratsattiin

”Yritimme laittaa kansikuvaamme sekä Instagramiin että Facebookiin. Jopa hieman sensuroituna ja useaan otteeseen”, Tero Kartastenpää sanoo. ”Kaikki kuvat katosivat. Siitä näkee millainen kuva on mahdollinen maailmassa, jossa sosiaalisen median jätit määrittelevät sopivaisuuden.”

Journalismin pitäisi hämmentää enemmän, sanoo Tero Kartastenpää

”Ilmastonmuutos trendaa nyt kaikkialla, ja ihan syystä. Mutta järjestöt ja brändit käyttävät ilmastoahdistusta keppihevosena omalle asialleen. Joskus on vaikea erottaa, mikä on aiheellista ja mikä ei”, Maria Veitola sanoo.

Maria Veitola kysyy tyhmiä ja se kannattaa

”Se ei aina ole helppoa, mutta usein toimittajan kannattaisi tekeytyä vähän hölmöksi. Katselijat ja kuuntelijat kiittävät, kun tulee parempi ohjelma”, toimittaja Maria Veitola sanoo.

Zahra Karimy hakeutui Helsingin kaupungin Nuorten Ääni -toimitukseen ystävän suosituksesta. ”Ajattelen, että journalismi on tällä hetkellä hyvä keino tuoda ajatuksiani esiin, mutta en vielä tiedä miten kauan jatkan sen parissa. Nuorten Ääneen voi mennä mukaan kuka tahansa journalismista kiinnostunut nuori. Olen miettinyt, että tulevaisuuteni voisi olla myös politiikassa, mutta en ole tässä vaiheessa ihan varma. Tiedän, että haluan elämässäni edistää vähemmistöjen oikeuksia.”

Zahra Karimy liikuttui haastatellessaan Merja Ylä-Anttilaa ja Jan Vapaavuorta

Mitä vittua? -podcastissa puhuvat Brigita Krasniqi (oik.) ja Pazilaiti Simayijiang. ”Nimen keksiminen podcastille oli vaikeaa”, Krasniqi kertoo.”Kysyimme Twitterissä, että jos olisit me, minkä niminen olisit. Yksi ehdotus oli Mitä vittua? ja meille on jälkikäteenkin kommentoitu, että se kuvaa hyvin tapaamme reagoida voimakkaasti asioihin. Konnotaatio valemediaan on myös oikein hyvä. Ehkä onnistumme osittain omimaan tämän nimen.”

Mitä vittua? on feministinen podcast elämästä, politiikasta ja kaikesta

Maryan Abdulkarim on muun muassa kolumnisti, käsikirjoittaja, kirjailija ja taiteilija. ”Tätä urapolkua en osannut suunnitella, vaan asiat ovat seuranneet toisiaan. Kun joku pyytää mukaan johonkin, mietin aina, olenko riittävän hyvä tähän. Mutta kun epäilyistään huolimatta lähtee mukaan, huomaa, että okei – minusta on myös tähän.”

Miksi vähemmistön asiat näyttäytyvät enemmistön kiusana, kysyy Maryan Abdulkarim

”Sysäys ajatusteni sanallistamiseen oli Helsingin Sanomien juttu, jossa lukija kysyi, miksi suihku ja vessanpönttö sijoitetaan kylpyhuoneessa vierekkäin niin, että sukat kastuvat, ja arkkitehti vastasi, että esteettömyysmääräysten takia.”

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta