Toimitukset ghostaavat freelancereita ja se vie luottamuksen alaan, kirjoittaa freetoimittaja Arda Yildirim

Arda Yildirim

29-vuotias freelancetoimittaja, kriitikko ja kirjoittaja.

Valmistunut Helsingin yliopistosta pääaineenaan viestintä. Opiskelee Taideyliopiston Teatterikorkeakoulussa dramaturgiaa ja näytelmän kirjoittamista.

Vierailevana päätoimittajana Nuoren Voiman elokuussa ilmestyvässä Luonnoton ihminen -tuplanumerossa.

Yildirimin kirjoittama monologi Sarvivälke valittiin keväällä 2021 brittiläisen New Nordic Voices -teatterifestivaalin Suomen edustajaksi.

JOURNALISTI
27.5.2021

Arda Yildirim, teksti
Aapo Huhta, kuva

Lähetän juttuidean ja jään odottamaan vastausta. Saan kuulla, että asiaan palataan pian.

No, eipä palata.

Lähetän siis perään kyselyn: oletko ehtinyt perehtyä ehdotukseeni? Ei vastausta.

Soitan, ei vastausta.

Tätä on ghostaus. Termin tuntevat liittävät sen lähinnä nettideittailuun. Sitä tekee kuitenkin myös moni ostava toimittaja – ja ylipäätään lähes jokainen, joka kommunikoi sähköisesti.

Ghostaaminen on tapa päättää suhde lopettamalla kommunikointi yhtäkkiä kokonaan. Keskustelun toinen osapuoli jätetään yllättäen yksin odottamaan vastausta.

Freelancerina tilanne turhauttaa yleensä niin paljon, että sitä toivoisi edes kielteistä vastausta:

”Valitettavasti emme voi ostaa juttuehdotustasi.”

Ghostaaminen koskettaa erityisesti freelancereita. Harvassa toimituksessa annetaan jonkun vain istua toimettomana odottamassa vastausta.

 

Freelancerit ovat melko tyytyväisiä työmuotoonsa. Tämä käy ilmi Journalistiliiton teettämästä freelancereiden työmarkkinatutkimuksesta vuodelta 2018. Sen mukaan vuodesta 2002 lähtien valtaosa freelancereista on pitänyt työmuotoa itselleen mieluisimpana. 70 prosenttia heistä työskentelisi jatkossakin mieluiten freelancerina.

Suomen freelance-journalistien toiminnanjohtaja Hanna Kaisa Hellsten kertoo, että freelanceriksi ryhtyneet yleensä viihtyvät. Asiaan vaikuttavat työn vapaus, itsenäisyys ja mielekkyys.

On kuitenkin huomattava, että alalla korkeintaan kaksi vuotta toimineet freelancerit kokevat eniten tyytymättömyyttä työn jatkuvuuteen. Vuonna 2018 heistä jopa 60 prosenttia kertoi olevansa melko tai erittäin tyytymättömiä.

Itse olen toiminut freelancerina nyt kolme vuotta. Ghostaaminen tuntuu sinä aikana lisääntyneen runsaasti. Se syö luottamusta alaa kohtaan. Laajemmin, ihmisyyttä kohtaan.

 

Kiire on monen syy vastaamattomuuteen. Syyllistä on turha hakea, sillä yksilö se ei ole. Syynä on nopeuden ja tehokkuuden ideaali ja se, että toimituksissa on yksinkertaisesti vähemmän työntekijöitä.

Yt-neuvotteluissa toimituksista lentää ulos vakitoimittajia, minkä vuoksi markkinoilla on enemmän juttujaan tarjoavia freelancereita. Jäljelle jäänyt vakiporukka koittaa tasapainotella budjetin, juttutarjousten ja kiireen kanssa. Eipä siinä härdellissä jonkun freen juttuehdotuksia välttämättä jakseta punnita, edes torjua. Kärjistettynä: yhdellä on liikaa töitä, toisella liian vähän.

Se, että myös journalistien oikeuksia puolustavan liiton lehden, Journalistin, päätoimittaja tunsi tämän juttuehdotuksen lukiessaan piston sydämessään, kertoo ongelman vakavuudesta.

Freelancer on vahvasti riippuvainen muista. Hän on aina altavastaaja, oli kyse sitten palkkioneuvottelusta, juttuidean myynnistä tai työturvallisuudesta. Vain joka kymmenes free pystyy laatimaan sopimusehtonsa itse. Riippuvuus syntyy siitä, että kukaan ei ole freelancerille velkaa mitään.

 

Freelancerin työ perustuu siihen, että hän saa vastauksen juttutarjouksiinsa. Jos freelancerius työskentelymuotona yleistyy, sama meno ei voi jatkua.

Jossain vaiheessa vapaan tekijän kärsivällisyys napsahtaa. Toimitussihteeristä, joka ennen tuntui yhteistyökumppanilta, tulee freelle vain kasvoton, välinpitämätön työn ostaja. Harva jaksaa tarjota perusteellisesti muotoiltuja juttuideoitaan, kun toinen ei vaivaudu vastaamaan edes ei kiitos.

Mielikuvaharjoitus riittää pitkälle. Kuvittele itsesi freelancerin kenkiin. Ennen kuin voit ryhtyä työhön, tarvitset vastauksen. Yrität aikatauluttaa työsi ja elämäsi ostavan toimittajan sähköpostissa ikuisesti pyörivien juttuehdotusten tai ”palaan tähän” -vastausten varaan.

Kauanko jaksaisit itse odottaa vastausta?

Arda Yildirim

29-vuotias freelancetoimittaja, kriitikko ja kirjoittaja.

Valmistunut Helsingin yliopistosta pääaineenaan viestintä. Opiskelee Taideyliopiston Teatterikorkeakoulussa dramaturgiaa ja näytelmän kirjoittamista.

Vierailevana päätoimittajana Nuoren Voiman elokuussa ilmestyvässä Luonnoton ihminen -tuplanumerossa.

Yildirimin kirjoittama monologi Sarvivälke valittiin keväällä 2021 brittiläisen New Nordic Voices -teatterifestivaalin Suomen edustajaksi.



5 2021
Arkisto

Ensin ne hakivat journalistit. Silloin me sanoimme, että tämä ei käy.

Meidän suomalaisten pitää auttaa kollegoja muissa maissa. Se on oikein, mutta samalla autamme myös itseämme, kirjoittaa päätoimittaja Maria Pettersson.

Teit paikallisesta varuskunnasta 46-sivuisen erikoisliitteen, koska fanitat armeijaa, Pasi Koivumaa

Karjalaisen päätoimittaja on toimituksessa pidetty hahmo, mutta epäilee Stalinin ja Hitlerin ajatelleen itsestään samoin.

Näin saat kesätyöstäsi kaiken irti

Kokeneet toimittajat jakavat vinkit kesätyöntekijöille. Näillä pääset paremmin alkuun kesätöissä ja kenties koko urallasi.

Mitä journalistin pitää ymmärtää työnantajansa taloudesta?

Iso osinko voi olla hälytysmerkki – tai törkeilyä, jos yrityksessä on samaan aikaan menossa rankka säästöohjelma, kirjoittavat Annukka Oksanen ja Elina Yrjölä.

Journalisternas och hjälporganisationernas relation är problematisk

För några år sedan jobbade jag som frivillig informatör för en finsk organisation i Uganda. Det var en upplevelse jag aldrig skulle vilja ha ogjord – men inte heller göra om, skriver Liselott Lindström.

En onnistunut pilaamaan suomen kielen sääntöjä

Kun minut pyydettiin median edustajaksi suomen kielen lautakuntaan, eräs Helsingin Sanomien lukija ei vaikuttanut vilpittömän ilahtuneelta, kirjoittaa Ville Eloranta.

Kyselytunnilla valtuutetut kysyivät hallitukselta ja toimistolta liiton toimintaan ja linjauksiin liittyviä kysymyksiä. Puheenjohtaja Hanne Aho vastaa etäyhteyksin osallistuneille valtuutetuille.

Journalistiliiton kevätvaltuusto toivoi joustoa työhön

Valtuutetut toivoivat liiton edistävän etätyömahdollisuuksia myös korona-ajan jälkeen.

Media keskittyi – pitäisikö myös Journalistiliiton jäsenyhdistysten yhdistää voimansa?

Median ja työn muutokset vähentävät sijainnin merkitystä toiminnan järjestämisessä, kirjoittaa Tapio Räihä.

Kova kiire tarkastajan juttusille

Kun poliisi pysäytti toimittajan ja kuvaajan nopeusratsiaan, Mika Heikkilä turvautui pieneen valkoiseen valheeseen.

Luja ja luotettava pohjalainen

Toimittaja Päivi Leppilahti 23. 6. 1960 Teuva – 21. 3. 2021 Kankaanpää

Lehtikuvauksen uranuurtaja

Kuolleita: Kuvapäällikkö Antti Suominen 16. 9. 1938 Pori – 9. 4. 2021 Ulvila

Laajasti urheilusta ja liikunnasta

Kuolleita: Urheilutoimittaja Erkki Poutanen 19. 11. 1950 Jyväskylä – 4. 4. 2021 Tuusula

Monen lajin mestari

Kuolleita: Toimittaja Matti Korhonen 28. 11. 1928 Liminka – 1. 3. 2021 Oulu

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta