Toimittaja Tiina Haapalaiselle ovat Journalistiliiton jäsenyydessä tärkeitä koulutukset ja ammatillinen yhteisö. Työarkeen Rantalakeus-lehdessä kuuluu myös valokuvaamista.

”Liitto ottaa enemmän kantaa journalistiseettisiin kysymyksiin” – tyytyväisyys Journalistiliittoon kasvoi

JOURNALISTI
27.5.2021

Nina Erho, teksti
Maiju Pohjanheimo, kuva

”Opiskelin journalismia sivuaineena, ja toimittajaksi ryhtyessäni liiton koulutusten anti oli todella tarpeen käytännön työssä. Sain myös kontakteja ja sosiaalistuin työhön. Ammattitaidon kehittäminen ja kollegat ovat edelleen tärkeitä”, sanoo Oulun seudulla ilmestyvän Rantalakeuden toimittaja Tiina Haapalainen.

”Koin heti tälle uralle lähtiessäni, että on itsestäänselvyys kuulua ammattiliittoon. Erityisesti käyttöä on ollut lakipalveluille esimerkiksi tekijänoikeusasioissa. Jäsenyys on osa ammattikuvaa, ja olen käyttänyt kansainvälistä pressikorttia”, sanoo paljon ulkomailla työskennellyt freelancetoimittaja ja -valokuvaaja Päivi Arvonen.

Moni Journalistiliiton jäsen arvostaa jäsenyydessä samoja asioita, jotka Haapalainen ja Arvonen mainitsevat. Kaikkein tärkeimmiksi jäsenyyden syiksi nousivat uusimmassa järjestökuvatutkimuksessa kuitenkin ansiosidonnainen työttömyysturva, työehtosopimusneuvottelut ja avun saaminen ongelmatilanteissa.

Liitto selvittää järjestökuvatutkimuksella jäsentensä näkemyksiä toiminnastaan kahden vuoden välein. Tutkimukseen vastasi huhtikuussa 1 932 jäsentä.

Edellisessä tutkimuksessa tärkein jäsenyyden syy oli pressikortti. Muutosta saattaa selittää pandemia, jonka aikana kortille on ollut normaalia vähemmän käyttöä.

Vakinaisessa työsuhteessa työskentelevät korostivat nyt ansiosidonnaista työttömyysturvaa ja työehtosopimusneuvotteluja syinä kuulua liittoon. Työttömille ja lomautetuille sekä määräaikaisille tärkein on ansiosidonnainen työttömyysturva.

Freelancereille ja yrittäjille tärkein on pressikortti. Aiempaa merkittävästi useampi freelancer myös pitää jäsenyyttään itsestään selvänä.

Opiskelijajäsenille tärkein on pressikortti. Eläkeläisille jäsenyys on monesti itsestäänselvyys.

 

Noin puolet tutkimukseen vastanneista arvioi liiton toiminnan kehittyneen hyvään suuntaan. Vain kolme prosenttia pitää kehitystä huonona. Neljänneksen mielestä muutosta ei ole tapahtunut, ja neljännes vastaajista ei ottanut asiaan kantaa.

Tiina Haapalaisen mielestä liiton muuttuminen on ollut hienovaraista, mutta sitä on tapahtunut.

”Liitto ottaa enemmän kantaa journalistiseettisiin kysymyksiin, mikä on hienoa. Jäsenten vaikeudet eivät enää liity vain ammattiyhdistysasioihin vaan myös työn tekemiseen muuttuvassa ympäristössä. Kun tulee uusia medioita ja uusia tapoja luoda sisältöä, siinä voi yksittäinen toimittaja olla vähän pihalla.”

Liiton koulutuksista Haapalaista miellyttävät koko maan kattavat verkkoversiot. Kokonaisuutena hän on tyytyväinen jäsen, mutta muistuttaa vakityösuhteisena olevansa myös etuoikeutettu.

 

Päivi Arvoselle on tärkeää, että liitto pitää yllä keskustelua freelancerien palkkioista. Häntä huolettaa, että journalistit joutuvat vaihtamaan alaa yhä huononevien palkkioiden ja avustajasopimusten takia. Ihannetilanne olisi sitova minimipalkkiojärjestelmä. Silloin palkkioneuvotteluissa olisi jotain, mihin vedota.

”Nyt yksittäisellä freelancerilla ei välttämättä ole neuvotteluvaraa edes silloin, kun haastattelu on yksinoikeudella ja lehti olisi sen riemulla ottamassa. Liiton palkkiosuositukset ovat hyvä mittatikku silloin harvoin, kun työtään pääsee itse hinnoittelemaan. Ei pitäisi olla kohtuuton vaatimus, että freelanceyrittäjänä pääsisi samanlaiseen ansiotasoon ja sosiaaliturvaan kuin työsuhteiset kollegat.”

Koko jäsenistössä tyytyväisyys Journalistiliiton toimintaan on noussut, ja liitto on jäsentensä mielestä onnistunut aiempaa paremmin tehtäviensä hoitamisessa. Jäsenistä keskimääräistä kriittisempiä ovat miehet, 50 – 59-vuotiaat, alalla yli 20 vuotta olleet ja työttömät. Keskimääräistä tyytyväisempiä ovat alle 30-vuotiaat, opiskelijat, eläkeläiset ja alle viisi vuotta alalla olleet.

Eniten parantuneita osa-alueita liiton toiminnassa ovat jäsenten mielestä Journalisti, ammattietiikan vaaliminen ja edistäminen sekä koulutus.

Tyytyväisyys itsensätyöllistäjien aseman parantamiseen on sen sijaan laskenut.

Edunvalvontajohtaja Petri Savolainen ymmärtää kriittisyyden: freelancerien tilanne on kurjistunut, ja koronavuosi on pahentanut asiaa.

Freelancerien asioita ajaessaan liitto tekee pitkäjänteistä vaikuttamistyötä, Savolainen kertoo. Liitto vaikuttaa lainsäädäntöön, joka koskee kollektiivista neuvotteluoikeutta työehdoista, työsuhteisuuden ja yrittäjyyden rajaa sekä sosiaali- ja työttömyysturvaa.

”Nämä kaikki ajamamme asiat ovat EU-komission tai Sanna Marinin hallituksen työlistalla, mutta koronapandemia on hidastanut niiden etenemistä”, Savolainen sanoo.



5 2021
Arkisto

Ensin ne hakivat journalistit. Silloin me sanoimme, että tämä ei käy.

Meidän suomalaisten pitää auttaa kollegoja muissa maissa. Se on oikein, mutta samalla autamme myös itseämme, kirjoittaa päätoimittaja Maria Pettersson.

Teit paikallisesta varuskunnasta 46-sivuisen erikoisliitteen, koska fanitat armeijaa, Pasi Koivumaa

Karjalaisen päätoimittaja on toimituksessa pidetty hahmo, mutta epäilee Stalinin ja Hitlerin ajatelleen itsestään samoin.

Näin saat kesätyöstäsi kaiken irti

Kokeneet toimittajat jakavat vinkit kesätyöntekijöille. Näillä pääset paremmin alkuun kesätöissä ja kenties koko urallasi.

Mitä journalistin pitää ymmärtää työnantajansa taloudesta?

Iso osinko voi olla hälytysmerkki – tai törkeilyä, jos yrityksessä on samaan aikaan menossa rankka säästöohjelma, kirjoittavat Annukka Oksanen ja Elina Yrjölä.

Journalisternas och hjälporganisationernas relation är problematisk

För några år sedan jobbade jag som frivillig informatör för en finsk organisation i Uganda. Det var en upplevelse jag aldrig skulle vilja ha ogjord – men inte heller göra om, skriver Liselott Lindström.

En onnistunut pilaamaan suomen kielen sääntöjä

Kun minut pyydettiin median edustajaksi suomen kielen lautakuntaan, eräs Helsingin Sanomien lukija ei vaikuttanut vilpittömän ilahtuneelta, kirjoittaa Ville Eloranta.

Kyselytunnilla valtuutetut kysyivät hallitukselta ja toimistolta liiton toimintaan ja linjauksiin liittyviä kysymyksiä. Puheenjohtaja Hanne Aho vastaa etäyhteyksin osallistuneille valtuutetuille.

Journalistiliiton kevätvaltuusto toivoi joustoa työhön

Valtuutetut toivoivat liiton edistävän etätyömahdollisuuksia myös korona-ajan jälkeen.

Media keskittyi – pitäisikö myös Journalistiliiton jäsenyhdistysten yhdistää voimansa?

Median ja työn muutokset vähentävät sijainnin merkitystä toiminnan järjestämisessä, kirjoittaa Tapio Räihä.

Kova kiire tarkastajan juttusille

Kun poliisi pysäytti toimittajan ja kuvaajan nopeusratsiaan, Mika Heikkilä turvautui pieneen valkoiseen valheeseen.

Luja ja luotettava pohjalainen

Toimittaja Päivi Leppilahti 23. 6. 1960 Teuva – 21. 3. 2021 Kankaanpää

Lehtikuvauksen uranuurtaja

Kuolleita: Kuvapäällikkö Antti Suominen 16. 9. 1938 Pori – 9. 4. 2021 Ulvila

Laajasti urheilusta ja liikunnasta

Kuolleita: Urheilutoimittaja Erkki Poutanen 19. 11. 1950 Jyväskylä – 4. 4. 2021 Tuusula

Monen lajin mestari

Kuolleita: Toimittaja Matti Korhonen 28. 11. 1928 Liminka – 1. 3. 2021 Oulu

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta