En onnistunut pilaamaan suomen kielen sääntöjä

JOURNALISTI
27.5.2021

Ville Eloranta l
Twitter: @ville_eloranta
Kirjoittaja on Helsingin Sanomien kielenhuollosta vastaava toimittaja ja suomen kielen lautakunnan jäsen.

Kun minut pyydettiin median edustajaksi suomen kielen lautakuntaan, eräs Helsingin Sanomien lukija ei vaikuttanut vilpittömän ilahtuneelta, kirjoittaa Ville Eloranta.

Kuusi vuotta sitten tapahtui jotain, mistä olin salaa haaveillut: minut pyydettiin median edustajaksi suomen kielen lautakuntaan. Edeltäjiäni tehtävässä ovat olleet muun muassa Arvi Lind ja Matti Rönkä.

Eräs Helsingin Sanomien lukija halusi tuoreeltaan ”onnitella” minua. Hän ei tuntunut aivan vilpittömän ilahtuneelta siitä, että lehti oli ”saanut” edustajansa lautakuntaan.

”Arvattavasti muokkaamaan suomen kieltä yksinkertaisemmaksi vastaamaan toimitusten kapasiteettia”, lukija kirjoitti.

Jos tällainen piiloagenda olisi ollut, voisi viimein sanoa, etten toteuttanut sitä kovin häävisti.

Nyt päättyvän kaksivuotiskauteni aikana lautakunta kajosi kolmeen suositukseen: sanaan evankelis-luterilainen sallittiin myös yhdysmerkki, faraon rinnalle hyväksyttiin faarao ja puolueiden käyttönimisuositusta päivitettiin hieman muun muassa Liike Nyt -nimen johdosta.

Muutokset eivät saaneet osakseen juuri mitään huomiota, ainakaan jos vertaa edellisen lautakunnan päätökseen sallia muoto alkaa tekemään.

Jokaisessa muutoksessa lähinnä näytettiin vihreää valoa kirjoitustavoille, jotka olivat jo pitkälti vallitsevia. Kaikkeen ei kuitenkaan myönnytty. Tyrmäyksen sai esimerkiksi ehdotus yhdysmerkin sallimisesta moniin ajatusviivan tehtäviin.

Huomionarvoista on sekin, etteivät lautakunnan jäsenet tehneet itse yhtäkään muutosaloitetta vaan niitä tuotiin käsittelyyn Kotimaisten kielten keskuksesta, jonka alaisena lautakunta toimii. Lisäksi median edustajan olisi muutenkin kovin vaikea sooloilla, koska lautakunnassa on seitsemän muuta jäsentä ja puheenjohtaja on käytännössä aina joku professori.

Pisteliäs lukija ei silti ollut aivan väärässä: toivotan iloiten tervetulleeksi uusia, yksinkertaisempia suosituksia silloin, kun vanhat alkavat olla kryptisiä valtaosalle ammattikirjoittajistakin.



5 2021
Arkisto

Ensin ne hakivat journalistit. Silloin me sanoimme, että tämä ei käy.

Meidän suomalaisten pitää auttaa kollegoja muissa maissa. Se on oikein, mutta samalla autamme myös itseämme, kirjoittaa päätoimittaja Maria Pettersson.

Teit paikallisesta varuskunnasta 46-sivuisen erikoisliitteen, koska fanitat armeijaa, Pasi Koivumaa

Karjalaisen päätoimittaja on toimituksessa pidetty hahmo, mutta epäilee Stalinin ja Hitlerin ajatelleen itsestään samoin.

Näin saat kesätyöstäsi kaiken irti

Kokeneet toimittajat jakavat vinkit kesätyöntekijöille. Näillä pääset paremmin alkuun kesätöissä ja kenties koko urallasi.

Mitä journalistin pitää ymmärtää työnantajansa taloudesta?

Iso osinko voi olla hälytysmerkki – tai törkeilyä, jos yrityksessä on samaan aikaan menossa rankka säästöohjelma, kirjoittavat Annukka Oksanen ja Elina Yrjölä.

Journalisternas och hjälporganisationernas relation är problematisk

För några år sedan jobbade jag som frivillig informatör för en finsk organisation i Uganda. Det var en upplevelse jag aldrig skulle vilja ha ogjord – men inte heller göra om, skriver Liselott Lindström.

En onnistunut pilaamaan suomen kielen sääntöjä

Kun minut pyydettiin median edustajaksi suomen kielen lautakuntaan, eräs Helsingin Sanomien lukija ei vaikuttanut vilpittömän ilahtuneelta, kirjoittaa Ville Eloranta.

Kyselytunnilla valtuutetut kysyivät hallitukselta ja toimistolta liiton toimintaan ja linjauksiin liittyviä kysymyksiä. Puheenjohtaja Hanne Aho vastaa etäyhteyksin osallistuneille valtuutetuille.

Journalistiliiton kevätvaltuusto toivoi joustoa työhön

Valtuutetut toivoivat liiton edistävän etätyömahdollisuuksia myös korona-ajan jälkeen.

Media keskittyi – pitäisikö myös Journalistiliiton jäsenyhdistysten yhdistää voimansa?

Median ja työn muutokset vähentävät sijainnin merkitystä toiminnan järjestämisessä, kirjoittaa Tapio Räihä.

Kova kiire tarkastajan juttusille

Kun poliisi pysäytti toimittajan ja kuvaajan nopeusratsiaan, Mika Heikkilä turvautui pieneen valkoiseen valheeseen.

Luja ja luotettava pohjalainen

Toimittaja Päivi Leppilahti 23. 6. 1960 Teuva – 21. 3. 2021 Kankaanpää

Lehtikuvauksen uranuurtaja

Kuolleita: Kuvapäällikkö Antti Suominen 16. 9. 1938 Pori – 9. 4. 2021 Ulvila

Laajasti urheilusta ja liikunnasta

Kuolleita: Urheilutoimittaja Erkki Poutanen 19. 11. 1950 Jyväskylä – 4. 4. 2021 Tuusula

Monen lajin mestari

Kuolleita: Toimittaja Matti Korhonen 28. 11. 1928 Liminka – 1. 3. 2021 Oulu

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta