Uudet puolueet eivät sopeutuneet kirjoitusohjeeseen

JOURNALISTI
15.4.2021

Ville Eloranta
Twitter: @ville_eloranta
Kirjoittaja on Helsingin Sanomien kielenhuollosta vastaava toimittaja ja suomen kielen lautakunnan jäsen.

”Moni uusi puolueennimi oli rakenteeltaan erilainen kuin vanhat, joten niiden erisnimisyyden häivyttäminen alkukirjaintempulla tuntui oudolta robotiikalta”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Aikojen muuttuminen heijastuu toisinaan myös oikeinkirjoitussuosituksiin. Tuorein muutos koskee puolueiden nimiä.

Medialle on jo 1960-luvulta alkaen suositettu puolueista niin sanottuja käyttönimiä, jotka kirjoitetaan pienellä. Esimerkiksi Suomen Keskustan käyttönimi on keskusta ja Kansallisen Kokoomuksen käyttönimi kokoomus. Suositus on yhä käytössä, mutta se alkoi osoittaa rakoilun merkkejä nimien muuttuessa monitahoisemmiksi.

Vuonna 2011 silloinen suomen kielen lautakunta totesi, että pienikirjaimisuus koskee myös sellaisia tapauksia kuin Muutos 2011 ja Köyhien Asialla. Linjausta voi pitää lyhytnäköisenä: moni uusi puolueennimi oli rakenteeltaan erilainen kuin vanhat, joten niiden erisnimisyyden häivyttäminen alkukirjaintempulla tuntui oudolta robotiikalta. Vaikkapa köyhien asialla aiheuttaisi tekstissä lähinnä hämmennystä. Näissä tapauksissa suositusta noudatti ani harva.

Kotimaisten kielten keskuksessa eli Kotuksessa yritettiin vielä viime vuosina ohjata joitain uusia käyttönimiä sellaisiksi, että pienikirjaimisuus toimisi. Esimerkiksi Liike Nyt -puolueesta annettu suositus nyt-liike ei kuitenkaan alkanut vakiintua vahvasti eikä miellyttänyt puoluettakaan.

Suomen kielen lautakunta tekikin hiljattain Kotuksen nimistöammattilaisten pyynnöstä päivityksen suositukseen: virallista nimeä voi käyttää sellaisenaan, jos siitä on rakenteensa vuoksi vaikea muodostaa helppokäyttöistä ja tunnistettavaa käyttönimeä. Kirjoitetaan siis edelleen muun muassa vihreät ja feministinen puolue mutta toisaalta Liike Nyt.

Perinteinen suositus kertoo osaltaan erilaisesta maailmasta, jossa puolueiden nimet olivat harmaampia ja raja erisnimen ja yleissanan välillä siksi häilyvämpi. Koska uusi suositus on luonteeltaan kompromissi, voi ennustaa, ettei siitä ole vieläkään sanottu viimeistä sanaa.



5 2021
Arkisto

Ensin ne hakivat journalistit. Silloin me sanoimme, että tämä ei käy.

Meidän suomalaisten pitää auttaa kollegoja muissa maissa. Se on oikein, mutta samalla autamme myös itseämme, kirjoittaa päätoimittaja Maria Pettersson.

Teit paikallisesta varuskunnasta 46-sivuisen erikoisliitteen, koska fanitat armeijaa, Pasi Koivumaa

Karjalaisen päätoimittaja on toimituksessa pidetty hahmo, mutta epäilee Stalinin ja Hitlerin ajatelleen itsestään samoin.

Näin saat kesätyöstäsi kaiken irti

Kokeneet toimittajat jakavat vinkit kesätyöntekijöille. Näillä pääset paremmin alkuun kesätöissä ja kenties koko urallasi.

Mitä journalistin pitää ymmärtää työnantajansa taloudesta?

Iso osinko voi olla hälytysmerkki – tai törkeilyä, jos yrityksessä on samaan aikaan menossa rankka säästöohjelma, kirjoittavat Annukka Oksanen ja Elina Yrjölä.

Journalisternas och hjälporganisationernas relation är problematisk

För några år sedan jobbade jag som frivillig informatör för en finsk organisation i Uganda. Det var en upplevelse jag aldrig skulle vilja ha ogjord – men inte heller göra om, skriver Liselott Lindström.

En onnistunut pilaamaan suomen kielen sääntöjä

Kun minut pyydettiin median edustajaksi suomen kielen lautakuntaan, eräs Helsingin Sanomien lukija ei vaikuttanut vilpittömän ilahtuneelta, kirjoittaa Ville Eloranta.

Kyselytunnilla valtuutetut kysyivät hallitukselta ja toimistolta liiton toimintaan ja linjauksiin liittyviä kysymyksiä. Puheenjohtaja Hanne Aho vastaa etäyhteyksin osallistuneille valtuutetuille.

Journalistiliiton kevätvaltuusto toivoi joustoa työhön

Valtuutetut toivoivat liiton edistävän etätyömahdollisuuksia myös korona-ajan jälkeen.

Media keskittyi – pitäisikö myös Journalistiliiton jäsenyhdistysten yhdistää voimansa?

Median ja työn muutokset vähentävät sijainnin merkitystä toiminnan järjestämisessä, kirjoittaa Tapio Räihä.

Kova kiire tarkastajan juttusille

Kun poliisi pysäytti toimittajan ja kuvaajan nopeusratsiaan, Mika Heikkilä turvautui pieneen valkoiseen valheeseen.

Luja ja luotettava pohjalainen

Toimittaja Päivi Leppilahti 23. 6. 1960 Teuva – 21. 3. 2021 Kankaanpää

Lehtikuvauksen uranuurtaja

Kuolleita: Kuvapäällikkö Antti Suominen 16. 9. 1938 Pori – 9. 4. 2021 Ulvila

Laajasti urheilusta ja liikunnasta

Kuolleita: Urheilutoimittaja Erkki Poutanen 19. 11. 1950 Jyväskylä – 4. 4. 2021 Tuusula

Monen lajin mestari

Kuolleita: Toimittaja Matti Korhonen 28. 11. 1928 Liminka – 1. 3. 2021 Oulu

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta