Uudet puolueet eivät sopeutuneet kirjoitusohjeeseen

JOURNALISTI
15.4.2021

Ville Eloranta
Twitter: @ville_eloranta
Kirjoittaja on Helsingin Sanomien kielenhuollosta vastaava toimittaja ja suomen kielen lautakunnan jäsen.

”Moni uusi puolueennimi oli rakenteeltaan erilainen kuin vanhat, joten niiden erisnimisyyden häivyttäminen alkukirjaintempulla tuntui oudolta robotiikalta”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Aikojen muuttuminen heijastuu toisinaan myös oikeinkirjoitussuosituksiin. Tuorein muutos koskee puolueiden nimiä.

Medialle on jo 1960-luvulta alkaen suositettu puolueista niin sanottuja käyttönimiä, jotka kirjoitetaan pienellä. Esimerkiksi Suomen Keskustan käyttönimi on keskusta ja Kansallisen Kokoomuksen käyttönimi kokoomus. Suositus on yhä käytössä, mutta se alkoi osoittaa rakoilun merkkejä nimien muuttuessa monitahoisemmiksi.

Vuonna 2011 silloinen suomen kielen lautakunta totesi, että pienikirjaimisuus koskee myös sellaisia tapauksia kuin Muutos 2011 ja Köyhien Asialla. Linjausta voi pitää lyhytnäköisenä: moni uusi puolueennimi oli rakenteeltaan erilainen kuin vanhat, joten niiden erisnimisyyden häivyttäminen alkukirjaintempulla tuntui oudolta robotiikalta. Vaikkapa köyhien asialla aiheuttaisi tekstissä lähinnä hämmennystä. Näissä tapauksissa suositusta noudatti ani harva.

Kotimaisten kielten keskuksessa eli Kotuksessa yritettiin vielä viime vuosina ohjata joitain uusia käyttönimiä sellaisiksi, että pienikirjaimisuus toimisi. Esimerkiksi Liike Nyt -puolueesta annettu suositus nyt-liike ei kuitenkaan alkanut vakiintua vahvasti eikä miellyttänyt puoluettakaan.

Suomen kielen lautakunta tekikin hiljattain Kotuksen nimistöammattilaisten pyynnöstä päivityksen suositukseen: virallista nimeä voi käyttää sellaisenaan, jos siitä on rakenteensa vuoksi vaikea muodostaa helppokäyttöistä ja tunnistettavaa käyttönimeä. Kirjoitetaan siis edelleen muun muassa vihreät ja feministinen puolue mutta toisaalta Liike Nyt.

Perinteinen suositus kertoo osaltaan erilaisesta maailmasta, jossa puolueiden nimet olivat harmaampia ja raja erisnimen ja yleissanan välillä siksi häilyvämpi. Koska uusi suositus on luonteeltaan kompromissi, voi ennustaa, ettei siitä ole vieläkään sanottu viimeistä sanaa.



4 2021
Arkisto

Merja Ylä-Anttila pitää Yle-lain uudistusta tarpeettomana, mutta välttelee kommentoimasta sitä julkisesti

Merja Ylä-Anttila tuli Ylen toimitusjohtajaksi vuonna 2018. Hän on sen jälkeen ehtinyt uudistaa Ylen organisaation, jättää kädenjälkensä Ylen strategiaan ja tutustua hieman uusiin kollegoihinsa kahvittelemalla noin neljänsadan yleläisen kanssa.

Median ammattilaisen on tiedettävä, kenen ideologiaa edistää

Tiedotusvälineen pitää saada itse valita, mitä sanoja ja käsitteitä käyttää. On kuitenkin tiedettävä, mistä käsitteet ovat peräisin ja kenen ideologiaa ne pönkittävät, kirjoittaa päätoimittaja Maria Pettersson.

Väkivalta varjostaa ja mustasukkaisuus piinaa – miksi otsikoissa raiskaukset vain tapahtuvat, kysyy toimittaja Sara Harju

Sukupuolittuneessa ja seksuaalisessa väkivallassa tekijä usein ohitetaan käyttämällä passiivia ikään kuin väkivalta olisi hallitsematon voima, jota vastaan ei voi pyristellä.

Toimittajana saat kätevästi näkyvyyttä sometilillesi ja laukkumallistollesi, Jenni Alexandrova

Radiotoimittaja Jenni Alexandrova kirjoittaa blogissaan viineistä ja ihmettelee, miksi Alko ei ole lähettänyt hänelle lahjaviinejä.

Liian pitkälle menevä tasa-arvo on hyvä tarina, mutta harvoin totta

Tällaisessa ilmapiirissä ei ole suuri ihme, että maan suurin sanomalehti alkaa nähdä kaiken paitsi luonnontieteellisen tutkimuksen luisuvan tieteellisyydestä kohti silkkaa ”intersektionaalista ideologiaa”, kirjoittaa Janne Zareff.

Näin Journalistiliitto toimii

Satavuotiaalla Journalistiliitolla on toimisto Helsingin Hakaniemessä, mutta jäseniä ympäri maan. Mitä tekevät liiton toimitusosastot, paikallisyhdistykset, valtuusto, hallitus ja toimisto?

Kuusi vuotta sitten freelancerit petettiin. Nyt lainsäätäjät voivat turvata luovan työn tekijöiden elannon.

Luovan työn tekijöiden kohtuulliset korvaukset voitaisiin varmistaa, kun EU-pykäliä tuodaan kotimaiseen tekijänoikeuslainsäädäntöön, kirjoittaa Sanna Nikula.

Uudet puolueet eivät sopeutuneet kirjoitusohjeeseen

”Moni uusi puolueennimi oli rakenteeltaan erilainen kuin vanhat, joten niiden erisnimisyyden häivyttäminen alkukirjaintempulla tuntui oudolta robotiikalta”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Den ensidiga bevakningen av rikspolitiken

Att den åländska riksdagsledamoten är den mest frekvent intervjuade rikspolitikern i de åländska medierna är varken konstigt eller fel, det är avsaknaden av andra röster som är det, skriver Felicia Bredenberg.

Kun hätä on suurin, on kollega lähellä

Juuri kun Radio Novan uutiset olivat alkamassa, ankkuri Jussi Karhunen tunsi muljahduksen mahassaan.

Totuuden tyyni tulkki on poissa

Toimittaja Jorma Lehto 2. 3. 1947 Seinäjoki – 25. 3. 2021 Mustasaari

”Alla finlandssvenska medier är dåliga på något sätt”

Vårens näst sista Mediespråkswebbinarium kräver självironi och god humor. Den 23 april ger sig komikern Alfred Backa nämligen på den finlandssvenska journalistiken i en roast där alla får sig kring öronen.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta