Suomen freelance-journalistien puheenjohtaja Maria Markus uskoo, että kollektiivinen neuvotteluoikeus parantaisi freelancereiden palkkio­tasoa.

Tuoko itsensätyöllistäjien kollektiivinen neuvotteluoikeus sitovat minimipalkkiot – tai jopa työehtosopimuksen

JOURNALISTI
15.4.2021

Hertta-Mari Kaukonen, teksti
Hanna-Kaisa Hämäläinen, kuva

Miltä kuulostaisivat freelancereiden minimipalkkiot, joita mediatalojen olisi pakko noudattaa?

Ne voisivat tulla voimaan, jos Euroopan komissiossa käsiteltävänä oleva itsensätyöllistäjien kollektiivinen neuvotteluoikeus etenee kaikkein laajimmassa muodossaan.

Journalistiliitto ja sen jäsenyhdistys Suomen freelance-journalistit jättivät helmikuussa lausuntonsa, joissa ne ilmoittavat kannattavansa freelancereiden mahdollisimman laajoja kollektiivisia neuvotteluoikeuksia.

”Tällöin voitaisiin tehdä työehtosopimuksia muistuttavia sopimuksia yritysten tai yritysten yhteenliittymien kanssa. Niissä sovittaisiin freelancereiden minimipalkkioista. Se olisi huikean iso juttu freelancereille”, Journalistiliiton juristi Hannu Hallamaa sanoo.

Journalistiliitto edustaisi freelancereita ja neuvottelisi minimipalkkioista todennäköisesti mediayritysten tai niitä edustavan järjestön kanssa. Tällä hetkellä freelancerin pitää useimmiten neuvotella mediayhtiön kanssa yksin. Sitovia minimipalkkioita ei ole.

 

Yksinyrittäjien asemaa on yritetty parantaa Brysselissä koko 2000-luvun ajan. Euroopan komission kilpailuosasto alkoi selvittää neuvotteluoikeuden etenemistä viime vuonna.

Itsensätyöllistäjien asiaa vauhdittaa Euroopan unionissa kansainvälinen mediajulkisuus, jossa nostetaan usein esiin alustojen kautta työskentelevien ruokalähettiyrittäjien heikko asema. Myös kulttuuri- ja viestintäalan freelancereiden ongelmia on pidetty esillä jo kauan.

”Todennäköisesti ensi vuoden alkupuoliskolla komissiolla on valmis esitys siitä, mitä tehdään”, Hallamaa sanoo.

Tällä hetkellä Suomessa vain Yleisradiolla on freelancereiden oma työehtosopimus eli Yhtyneet-sopimus, jossa on sovittu sitovasti palkkiosta.

Sitovat minimipalkkiot olisivat Suomen freelance-journalistien puheenjohtajan Maria Markuksen mielestä todella tervetullut muutos koko media-alalle.

”Freelancerit tienaavat noin puolet siitä, mitä työsuhteiset journalistit. Kyllä sitä pitäisi saada ylöspäin”, Markus sanoo.

Freelancereiden työmarkkinatutkimuksen mukaan vuonna 2018 freelancereiden verottajalle ilmoittama vuositulo oli keskimäärin 26 300 euroa, mikä tarkoittaa noin 2 200 euron kuukausiansiota.

Tällä hetkellä freelancereiden yhdistys antaa vain palkkiosuosituksia, joita kaikki mediatalot eivät noudata. Päivitetyt palkkiosuositukset vuodelle 2021 julkaistiin helmikuussa.

”Monet jäsenet ovat sitä mieltä, että ne ovat aivan epärealistisia. Tällä hetkellä jokainen freelancer neuvottelee yksin. Onhan yksi pieni freelancer todella huonossa neuvotteluasemassa suhteessa isoihin mediataloihin”, Markus sanoo.



4 2021
Arkisto

Merja Ylä-Anttila pitää Yle-lain uudistusta tarpeettomana, mutta välttelee kommentoimasta sitä julkisesti

Merja Ylä-Anttila tuli Ylen toimitusjohtajaksi vuonna 2018. Hän on sen jälkeen ehtinyt uudistaa Ylen organisaation, jättää kädenjälkensä Ylen strategiaan ja tutustua hieman uusiin kollegoihinsa kahvittelemalla noin neljänsadan yleläisen kanssa.

Median ammattilaisen on tiedettävä, kenen ideologiaa edistää

Tiedotusvälineen pitää saada itse valita, mitä sanoja ja käsitteitä käyttää. On kuitenkin tiedettävä, mistä käsitteet ovat peräisin ja kenen ideologiaa ne pönkittävät, kirjoittaa päätoimittaja Maria Pettersson.

Väkivalta varjostaa ja mustasukkaisuus piinaa – miksi otsikoissa raiskaukset vain tapahtuvat, kysyy toimittaja Sara Harju

Sukupuolittuneessa ja seksuaalisessa väkivallassa tekijä usein ohitetaan käyttämällä passiivia ikään kuin väkivalta olisi hallitsematon voima, jota vastaan ei voi pyristellä.

Toimittajana saat kätevästi näkyvyyttä sometilillesi ja laukkumallistollesi, Jenni Alexandrova

Radiotoimittaja Jenni Alexandrova kirjoittaa blogissaan viineistä ja ihmettelee, miksi Alko ei ole lähettänyt hänelle lahjaviinejä.

Liian pitkälle menevä tasa-arvo on hyvä tarina, mutta harvoin totta

Tällaisessa ilmapiirissä ei ole suuri ihme, että maan suurin sanomalehti alkaa nähdä kaiken paitsi luonnontieteellisen tutkimuksen luisuvan tieteellisyydestä kohti silkkaa ”intersektionaalista ideologiaa”, kirjoittaa Janne Zareff.

Näin Journalistiliitto toimii

Satavuotiaalla Journalistiliitolla on toimisto Helsingin Hakaniemessä, mutta jäseniä ympäri maan. Mitä tekevät liiton toimitusosastot, paikallisyhdistykset, valtuusto, hallitus ja toimisto?

Kuusi vuotta sitten freelancerit petettiin. Nyt lainsäätäjät voivat turvata luovan työn tekijöiden elannon.

Luovan työn tekijöiden kohtuulliset korvaukset voitaisiin varmistaa, kun EU-pykäliä tuodaan kotimaiseen tekijänoikeuslainsäädäntöön, kirjoittaa Sanna Nikula.

Uudet puolueet eivät sopeutuneet kirjoitusohjeeseen

”Moni uusi puolueennimi oli rakenteeltaan erilainen kuin vanhat, joten niiden erisnimisyyden häivyttäminen alkukirjaintempulla tuntui oudolta robotiikalta”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Den ensidiga bevakningen av rikspolitiken

Att den åländska riksdagsledamoten är den mest frekvent intervjuade rikspolitikern i de åländska medierna är varken konstigt eller fel, det är avsaknaden av andra röster som är det, skriver Felicia Bredenberg.

Kun hätä on suurin, on kollega lähellä

Juuri kun Radio Novan uutiset olivat alkamassa, ankkuri Jussi Karhunen tunsi muljahduksen mahassaan.

Totuuden tyyni tulkki on poissa

Toimittaja Jorma Lehto 2. 3. 1947 Seinäjoki – 25. 3. 2021 Mustasaari

”Alla finlandssvenska medier är dåliga på något sätt”

Vårens näst sista Mediespråkswebbinarium kräver självironi och god humor. Den 23 april ger sig komikern Alfred Backa nämligen på den finlandssvenska journalistiken i en roast där alla får sig kring öronen.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta