Kuusi vuotta sitten freelancerit petettiin. Nyt lainsäätäjät voivat turvata luovan työn tekijöiden elannon.

JOURNALISTI
15.4.2021

Sanna Nikula

sanna.nikula@journalistiliitto.fi

Kirjoittaja on Journalistiliiton juristi.

Luovan työn tekijöiden kohtuulliset korvaukset voitaisiin varmistaa, kun EU-pykäliä tuodaan kotimaiseen tekijänoikeuslainsäädäntöön, kirjoittaa Sanna Nikula.

Kuka muistaa, miten suomalaiset luovien alojen tekijät taistelivat oikeudesta kohtuulliseen korvaukseen reilut kuusi vuotta sitten, kun tekijänoikeuslakia uudistettiin edellisen kerran isommin? Silloisessa hallitusohjelmassa oli luvattu, että tekijänoikeuslakiin tulisi entistä tarkempaa sääntelyä tekijänoikeussopimuksien kohtuullisuudesta.

Lopulta lakiin ei kuitenkaan uskallettu kirjoittaa edes, että tekijällä on oikeus saada kohtuullinen korvaus tekijänoikeuksiensa luovuttamisesta. Saati, että korvausta olisi automaattisesti pidettävä kohtuullisena, jos se perustuisi alalla yhteisesti hyväksyttyyn suositukseen tai olisi kollektiivisesti neuvoteltu.

 

Keväällä 2018 Euroopan parlamentti hyväksyi direktiivin tekijänoikeudesta eurooppalaisilla sisämarkkinoilla. Parlamenttivaiheessa direktiiviin kirjattiin kauan odotettu ”kohtuullisen korvauksen periaate”. Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että tekijät saisivat asianmukaisen ja oikeasuhtaisen korvauksen teostensa käytöstä.

Julkisuudessa keskustelu direktiivistä on keskittynyt alustojen vastuuta koskevaan, niin sanottuun Youtube-artiklaan sekä virheellisesti linkkiveroksikin kutsuttuun artiklaan kustantajan lähioikeudesta. Freelancetoimittajien, taiteilijoiden ja esittävien taiteilijoiden – siis niiden, joiden hengentuotteista koko luova ala saa sisältönsä – aseman parantamiseksi säädetyt artiklat ovat jääneet näiden varjoon.

Teoksen katselijalle tai kuuntelijalle ei juuri näy, elääkö taiteilija köyhyysrajalla vai rikkaudessa. Kansalaista kiinnostaa lähinnä se, mitä hän itse saa internetissä tehdä ja katsella.

Ilman tekijöitä ja heidän teoksiaan emme kuitenkaan edes keskustelisi siitä, saako teoksesta tehdä meemin tai saako musiikkia käyttää omassa Youtube-videossaan.

Taiteilijan, muusikon tai freelancejournalistin ammatti on oikea ammatti, jolla pitäisi tulla toimeen. Millainen olisi maailmamme, jos näitä töitä voisi tehdä vain jonkun muun työn ohella, harrastustyyppisesti?

”Mulla olisi nyt ihan mahtava juttuidea, mutta se vaatii aika paljon työtä, saisinko viikon vapaata tästä kirvesmiehen duunistani, jotta voisin toteuttaa sen?”

”Biisiä pukkaa, hirveä luova vimma päällä, otanko saikkua, että ehdin säveltää?”

 

Sananvapaus ja taiteen ja tieteen vapaus ovat perusoikeuksia. Journalismin riippumattomuus on myös taloudellista riippumattomuutta.

Ainoa tehokas keino parantaa tekijöiden asemaa on se, että esimerkiksi ammattiliitot saavat alkaa neuvotella myös itsensätyöllistäjien palkkioista ja korvauksista kollektiivisesti.

Hallituksen esitys siitä, miten direktiivi sovelletaan suomalaiseen lainsäädäntöön, annetaan näillä näkymin heinäkuussa.

Luovan työn tekijät petettiin kuusi vuotta sitten. Nyt direktiivi antaa lainsäätäjille toisen mahdollisuuden tunnustaa, että tekijöillä on oikeus ansaita työllään.

Suomella on direktiivin käyttöönotossa tuhannen taalan paikka tehdä ratkaisuja, jotka oikeasti kannustavat lahjakkaita ihmisiä hakeutumaan luoville aloille. Tekijänoikeuslakiin pitää kirjoittaa, että korvaukset ja sopimusehdot ovat oikealla tasolla silloin, kun ne perustuvat alakohtaisiin kollektiivisiin sopimuksiin.

Polku ammattiliitojen kollektiiviselle sopimusoikeudelle on avattava nyt.



5 2021
Arkisto

Ensin ne hakivat journalistit. Silloin me sanoimme, että tämä ei käy.

Meidän suomalaisten pitää auttaa kollegoja muissa maissa. Se on oikein, mutta samalla autamme myös itseämme, kirjoittaa päätoimittaja Maria Pettersson.

Teit paikallisesta varuskunnasta 46-sivuisen erikoisliitteen, koska fanitat armeijaa, Pasi Koivumaa

Karjalaisen päätoimittaja on toimituksessa pidetty hahmo, mutta epäilee Stalinin ja Hitlerin ajatelleen itsestään samoin.

Näin saat kesätyöstäsi kaiken irti

Kokeneet toimittajat jakavat vinkit kesätyöntekijöille. Näillä pääset paremmin alkuun kesätöissä ja kenties koko urallasi.

Mitä journalistin pitää ymmärtää työnantajansa taloudesta?

Iso osinko voi olla hälytysmerkki – tai törkeilyä, jos yrityksessä on samaan aikaan menossa rankka säästöohjelma, kirjoittavat Annukka Oksanen ja Elina Yrjölä.

Journalisternas och hjälporganisationernas relation är problematisk

För några år sedan jobbade jag som frivillig informatör för en finsk organisation i Uganda. Det var en upplevelse jag aldrig skulle vilja ha ogjord – men inte heller göra om, skriver Liselott Lindström.

En onnistunut pilaamaan suomen kielen sääntöjä

Kun minut pyydettiin median edustajaksi suomen kielen lautakuntaan, eräs Helsingin Sanomien lukija ei vaikuttanut vilpittömän ilahtuneelta, kirjoittaa Ville Eloranta.

Kyselytunnilla valtuutetut kysyivät hallitukselta ja toimistolta liiton toimintaan ja linjauksiin liittyviä kysymyksiä. Puheenjohtaja Hanne Aho vastaa etäyhteyksin osallistuneille valtuutetuille.

Journalistiliiton kevätvaltuusto toivoi joustoa työhön

Valtuutetut toivoivat liiton edistävän etätyömahdollisuuksia myös korona-ajan jälkeen.

Media keskittyi – pitäisikö myös Journalistiliiton jäsenyhdistysten yhdistää voimansa?

Median ja työn muutokset vähentävät sijainnin merkitystä toiminnan järjestämisessä, kirjoittaa Tapio Räihä.

Kova kiire tarkastajan juttusille

Kun poliisi pysäytti toimittajan ja kuvaajan nopeusratsiaan, Mika Heikkilä turvautui pieneen valkoiseen valheeseen.

Luja ja luotettava pohjalainen

Toimittaja Päivi Leppilahti 23. 6. 1960 Teuva – 21. 3. 2021 Kankaanpää

Lehtikuvauksen uranuurtaja

Kuolleita: Kuvapäällikkö Antti Suominen 16. 9. 1938 Pori – 9. 4. 2021 Ulvila

Laajasti urheilusta ja liikunnasta

Kuolleita: Urheilutoimittaja Erkki Poutanen 19. 11. 1950 Jyväskylä – 4. 4. 2021 Tuusula

Monen lajin mestari

Kuolleita: Toimittaja Matti Korhonen 28. 11. 1928 Liminka – 1. 3. 2021 Oulu

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta