Kuusi vuotta sitten freelancerit petettiin. Nyt lainsäätäjät voivat turvata luovan työn tekijöiden elannon.

JOURNALISTI
15.4.2021

Sanna Nikula

sanna.nikula@journalistiliitto.fi

Kirjoittaja on Journalistiliiton juristi.

Luovan työn tekijöiden kohtuulliset korvaukset voitaisiin varmistaa, kun EU-pykäliä tuodaan kotimaiseen tekijänoikeuslainsäädäntöön, kirjoittaa Sanna Nikula.

Kuka muistaa, miten suomalaiset luovien alojen tekijät taistelivat oikeudesta kohtuulliseen korvaukseen reilut kuusi vuotta sitten, kun tekijänoikeuslakia uudistettiin edellisen kerran isommin? Silloisessa hallitusohjelmassa oli luvattu, että tekijänoikeuslakiin tulisi entistä tarkempaa sääntelyä tekijänoikeussopimuksien kohtuullisuudesta.

Lopulta lakiin ei kuitenkaan uskallettu kirjoittaa edes, että tekijällä on oikeus saada kohtuullinen korvaus tekijänoikeuksiensa luovuttamisesta. Saati, että korvausta olisi automaattisesti pidettävä kohtuullisena, jos se perustuisi alalla yhteisesti hyväksyttyyn suositukseen tai olisi kollektiivisesti neuvoteltu.

 

Keväällä 2018 Euroopan parlamentti hyväksyi direktiivin tekijänoikeudesta eurooppalaisilla sisämarkkinoilla. Parlamenttivaiheessa direktiiviin kirjattiin kauan odotettu ”kohtuullisen korvauksen periaate”. Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että tekijät saisivat asianmukaisen ja oikeasuhtaisen korvauksen teostensa käytöstä.

Julkisuudessa keskustelu direktiivistä on keskittynyt alustojen vastuuta koskevaan, niin sanottuun Youtube-artiklaan sekä virheellisesti linkkiveroksikin kutsuttuun artiklaan kustantajan lähioikeudesta. Freelancetoimittajien, taiteilijoiden ja esittävien taiteilijoiden – siis niiden, joiden hengentuotteista koko luova ala saa sisältönsä – aseman parantamiseksi säädetyt artiklat ovat jääneet näiden varjoon.

Teoksen katselijalle tai kuuntelijalle ei juuri näy, elääkö taiteilija köyhyysrajalla vai rikkaudessa. Kansalaista kiinnostaa lähinnä se, mitä hän itse saa internetissä tehdä ja katsella.

Ilman tekijöitä ja heidän teoksiaan emme kuitenkaan edes keskustelisi siitä, saako teoksesta tehdä meemin tai saako musiikkia käyttää omassa Youtube-videossaan.

Taiteilijan, muusikon tai freelancejournalistin ammatti on oikea ammatti, jolla pitäisi tulla toimeen. Millainen olisi maailmamme, jos näitä töitä voisi tehdä vain jonkun muun työn ohella, harrastustyyppisesti?

”Mulla olisi nyt ihan mahtava juttuidea, mutta se vaatii aika paljon työtä, saisinko viikon vapaata tästä kirvesmiehen duunistani, jotta voisin toteuttaa sen?”

”Biisiä pukkaa, hirveä luova vimma päällä, otanko saikkua, että ehdin säveltää?”

 

Sananvapaus ja taiteen ja tieteen vapaus ovat perusoikeuksia. Journalismin riippumattomuus on myös taloudellista riippumattomuutta.

Ainoa tehokas keino parantaa tekijöiden asemaa on se, että esimerkiksi ammattiliitot saavat alkaa neuvotella myös itsensätyöllistäjien palkkioista ja korvauksista kollektiivisesti.

Hallituksen esitys siitä, miten direktiivi sovelletaan suomalaiseen lainsäädäntöön, annetaan näillä näkymin heinäkuussa.

Luovan työn tekijät petettiin kuusi vuotta sitten. Nyt direktiivi antaa lainsäätäjille toisen mahdollisuuden tunnustaa, että tekijöillä on oikeus ansaita työllään.

Suomella on direktiivin käyttöönotossa tuhannen taalan paikka tehdä ratkaisuja, jotka oikeasti kannustavat lahjakkaita ihmisiä hakeutumaan luoville aloille. Tekijänoikeuslakiin pitää kirjoittaa, että korvaukset ja sopimusehdot ovat oikealla tasolla silloin, kun ne perustuvat alakohtaisiin kollektiivisiin sopimuksiin.

Polku ammattiliitojen kollektiiviselle sopimusoikeudelle on avattava nyt.



4 2021
Arkisto

Merja Ylä-Anttila pitää Yle-lain uudistusta tarpeettomana, mutta välttelee kommentoimasta sitä julkisesti

Merja Ylä-Anttila tuli Ylen toimitusjohtajaksi vuonna 2018. Hän on sen jälkeen ehtinyt uudistaa Ylen organisaation, jättää kädenjälkensä Ylen strategiaan ja tutustua hieman uusiin kollegoihinsa kahvittelemalla noin neljänsadan yleläisen kanssa.

Median ammattilaisen on tiedettävä, kenen ideologiaa edistää

Tiedotusvälineen pitää saada itse valita, mitä sanoja ja käsitteitä käyttää. On kuitenkin tiedettävä, mistä käsitteet ovat peräisin ja kenen ideologiaa ne pönkittävät, kirjoittaa päätoimittaja Maria Pettersson.

Väkivalta varjostaa ja mustasukkaisuus piinaa – miksi otsikoissa raiskaukset vain tapahtuvat, kysyy toimittaja Sara Harju

Sukupuolittuneessa ja seksuaalisessa väkivallassa tekijä usein ohitetaan käyttämällä passiivia ikään kuin väkivalta olisi hallitsematon voima, jota vastaan ei voi pyristellä.

Toimittajana saat kätevästi näkyvyyttä sometilillesi ja laukkumallistollesi, Jenni Alexandrova

Radiotoimittaja Jenni Alexandrova kirjoittaa blogissaan viineistä ja ihmettelee, miksi Alko ei ole lähettänyt hänelle lahjaviinejä.

Liian pitkälle menevä tasa-arvo on hyvä tarina, mutta harvoin totta

Tällaisessa ilmapiirissä ei ole suuri ihme, että maan suurin sanomalehti alkaa nähdä kaiken paitsi luonnontieteellisen tutkimuksen luisuvan tieteellisyydestä kohti silkkaa ”intersektionaalista ideologiaa”, kirjoittaa Janne Zareff.

Näin Journalistiliitto toimii

Satavuotiaalla Journalistiliitolla on toimisto Helsingin Hakaniemessä, mutta jäseniä ympäri maan. Mitä tekevät liiton toimitusosastot, paikallisyhdistykset, valtuusto, hallitus ja toimisto?

Kuusi vuotta sitten freelancerit petettiin. Nyt lainsäätäjät voivat turvata luovan työn tekijöiden elannon.

Luovan työn tekijöiden kohtuulliset korvaukset voitaisiin varmistaa, kun EU-pykäliä tuodaan kotimaiseen tekijänoikeuslainsäädäntöön, kirjoittaa Sanna Nikula.

Uudet puolueet eivät sopeutuneet kirjoitusohjeeseen

”Moni uusi puolueennimi oli rakenteeltaan erilainen kuin vanhat, joten niiden erisnimisyyden häivyttäminen alkukirjaintempulla tuntui oudolta robotiikalta”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Den ensidiga bevakningen av rikspolitiken

Att den åländska riksdagsledamoten är den mest frekvent intervjuade rikspolitikern i de åländska medierna är varken konstigt eller fel, det är avsaknaden av andra röster som är det, skriver Felicia Bredenberg.

Kun hätä on suurin, on kollega lähellä

Juuri kun Radio Novan uutiset olivat alkamassa, ankkuri Jussi Karhunen tunsi muljahduksen mahassaan.

Totuuden tyyni tulkki on poissa

Toimittaja Jorma Lehto 2. 3. 1947 Seinäjoki – 25. 3. 2021 Mustasaari

”Alla finlandssvenska medier är dåliga på något sätt”

Vårens näst sista Mediespråkswebbinarium kräver självironi och god humor. Den 23 april ger sig komikern Alfred Backa nämligen på den finlandssvenska journalistiken i en roast där alla får sig kring öronen.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta