Alma Talentin datadeskiin kuuluvat tuottaja Maaria Drake (vasemmalla), toimittaja Heidi Huotilainen ja ulkoasupäällikkö Lars Holm. Heidän lisäkseen tiimissä työskentelevät muun muassa analyytikko, koodari ja graafikko. Viime aikoina tiimi on työstänyt muun muassa isoja juttukokonaisuuksia asumisen hinnasta ja bitcoinista.

Kesätoimittajia, datajournalisteja, mutta myös irtisanomisia – miten mediatalot käyttävät koronatukensa?

Journalismin koronatuki

Loppuvuodesta jaetuista valtionavustuksista päätti liikenne- ja viestintäministeriö ja niiden jakamisesta vastasi Liikenne- ja viestintävirasto Traficom.

Tukea jaettiin kaikkiaan 7,5 miljoonaa euroa. Avustusta voi saada konsernia kohden korkeintaan 800 000 euroa.

Avustusta sai kaikkiaan 97 yritystä ja 236 tiedotusvälinettä.

Avustusta voitiin myöntää, jos yrityksen mainosmyynti laski huhti- ja toukokuussa 2020 vähintään 30 prosenttia ja liikevaihto vähintään 10 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Myös yrityksen omistamassa, tukea saavassa tiedotusvälineessä mainostulojen laskun piti olla vähintään 30 prosenttia.

JOURNALISTI
15.4.2021

Manu Haapalainen, teksti
Kimmo Räisänen, kuva

”Meille on rekrytoitu koronatuella kolme ihmistä ja rakennettu kaikkia julkaisujamme palvelevaa datadeskiä. Eniten panostuksestamme datajournalismiin on hyötyä Kauppalehdelle, mutta varmasti myös muille toimituksillemme. Työsuhteet jatkuvat tämän vuoden jälkeenkin”, Alma Talentin toimitusjohtaja Juha-Petri Loimovuori kertoo.

Loimovuoren mukaan Alma Talent ottaa koronatuen ansiosta tänä vuonna myös ennätysmäärän kesätoimittajia, kaikkiaan kuusitoista.

”Toivomme, että kahdesta neljään heistä voidaan kesän jälkeen pestata määräaikaiseen tai vakiduuniin. Toivomme myös, että saisimme yhden senioritaloustoimittajan vahvistamaan yhteistä taloustoimitustamme.”

Valtio myönsi viime joulukuussa journalismin koronatukea 7,5 miljoonaa euroa. Mediayhtiöt hakivat tukea omistamilleen tiedotusvälineille. Rahaa jaettiin 97 yritykselle, jotka käyttävät sitä 236 eri tiedotusvälineen tukemiseen.

Tukea myönnettiin journalistisesta työstä aiheutuviin kustannuksiin.

Konsernitasolla suurin tuensaaja oli Alma Media, joka sai yhteensä noin 788 000 euroa. Summasta 403 000 euroa myönnettiin Alma Talentille.

Juha-Petri Loimovuori luonnehtii tukisummaa ”valtavan suureksi avuksi”.

”Olen aikaisemmin ollut sitä mieltä, ettei medialle tarvita mitään pysyviä yhteiskunnan tukia, mutta nyt olen kääntänyt kelkkani”, Loimovuori sanoo.

”Kriisin aikanakin on nähty, että journalismi on niin tärkeää puuhaa, että sille kannattaisi rakentaa kunnollisempaa tukijärjestelmää.”

 

Kaleva 365 Oy sai tukea 714 000 euroa. Toimitusjohtaja Juha Laakkonen sanoo, että rahat on käytetty journalistien palkkoihin.

”Koitamme katsoa, että saisimme tukien avulla etenkin digiin sisältöä, joka puree kohderyhmiimme. Tällainen jaottelu on toki vähän hankalaa, koska tekijämme tekevät sisältöä molempiin kanaviin.”

Laakkonen pitää tukisummaa merkittävänä, mutta huomauttaa, ettei se korvaa koronapandemian aiheuttamaa mainostulojen romahdusta.

Kaleva Median yt-neuvottelut päättyivät maaliskuussa enintään yhdeksän henkilön irtisanomiseen. Eikö työpaikkoja olisi voinut pelasta tuen avulla?

”Ennemminkin on niin, että jos ei olisi minkäänlaista tukea, sopeuttamistoimet olisivat pakosti tätä rajumpia. Palkkakuluihimme suhteutettuna tukisumma on pieni”, Laakkonen sanoo.

Myös Laakkosen toiveissa on pysyvämpi ja tuntuvampi mediatuki.

Keskisuomalainen Oyj:lle tukea myönnettiin 637 000 euroa. Konsernin yhtiöistä suurimman summan sai Kaakon Viestintä, 180 000 euroa. Myös siellä päädyttiin tuesta huolimatta tammikuussa viiden journalistin irtisanomiseen. 133 000 euroa saaneessa Etelä-Suomen Mediassa on käyty lomautuksiin johtavia yt-neuvotteluita.

Keskisuomalainen-konsernin toimitusjohtaja Vesa-Pekka Kangaskorpi sanoo koronashokin iskeneen pahimmin juuri Etelä-Suomen Median ilmoitustuloista riippuvaisiin kaupunkilehtiin.

”Konsernin palkkakulut ovat vuositasolla noin sata miljoonaa euroa. Satojen tuhansien tuella on varmasti ollut se vaikutus, että olemme saaneet työpaikkoja myös säästymään.”

Kangaskorpi sanoo Keskisuomalaisen saamien tukien menevän journalistien palkkojen maksuun ja työsuhteiden jatkumisen turvaamiseen. Tuki tuo liikkumatilaa kesätyöntekijöiden palkkaamiseen.

”Rahaa on myös kohdistettu Savon Sanomien projektiin, jossa pyritään helpottamaan sitä, että ikäihmiset ottaisivat käyttöön digituotteemme.”

Toinen erityispanostus liittyy Keskisuomalaisen meneillään olevaan 150-vuotisjuhlavuoteen.

”Lehteen on palkattu kaksi ihmistä tekemään pitkää laatujournalismia vajaaksi vuodeksi.”

 

Suurimmista koronatuen saajista MTV:n ja A-lehtien tarkemmat suunnitelmat rahan käytöstä ovat vielä auki. MTV:n osuus tuesta oli 445 000 euroa. Nyt vasta toivutaan koronashokista, MTV Uutisten päätoimittaja Tomi Einonen sanoo.

”Valtaosa väestämme on vielä etätöissä. Kevään aikana täytyy katsoa, miten saamme toimintamme jatkumaan terveysturvallisesti. Sitten on aika miettiä, mitä tukirahalla pystytään tekemään.”

Myös A-lehtien toimitusjohtaja Kaisa Ala-Laurila sanoo, ettei vielä tiedä, mihin konsernin saama 431 000 euroa käytetään.

”Tuki tulee joka tapauksessa tarpeeseen. Verotusratkaisut olisivat parasta mediatukea. Suomen mediatuet pitäisi saada pohjoismaiselle tasolle.”

Tukea saaneiden yritysten tulee raportoida sen käytöstä Liikenne- ja viestintävirastoon vuoden lopulla.

Eri yhtiöilleen yhteensä 668 000 euroa tukea saaneen TS-Yhtymän toimitusjohtaja Heikki Ketonen ei vastannut Journalistin haastattelupyyntöihin.

Suurista mediataloista Sanoma ja Otavamedia eivät hakeneet koronatukea.

Journalismin koronatuki

Loppuvuodesta jaetuista valtionavustuksista päätti liikenne- ja viestintäministeriö ja niiden jakamisesta vastasi Liikenne- ja viestintävirasto Traficom.

Tukea jaettiin kaikkiaan 7,5 miljoonaa euroa. Avustusta voi saada konsernia kohden korkeintaan 800 000 euroa.

Avustusta sai kaikkiaan 97 yritystä ja 236 tiedotusvälinettä.

Avustusta voitiin myöntää, jos yrityksen mainosmyynti laski huhti- ja toukokuussa 2020 vähintään 30 prosenttia ja liikevaihto vähintään 10 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Myös yrityksen omistamassa, tukea saavassa tiedotusvälineessä mainostulojen laskun piti olla vähintään 30 prosenttia.



4 2021
Arkisto

Merja Ylä-Anttila pitää Yle-lain uudistusta tarpeettomana, mutta välttelee kommentoimasta sitä julkisesti

Merja Ylä-Anttila tuli Ylen toimitusjohtajaksi vuonna 2018. Hän on sen jälkeen ehtinyt uudistaa Ylen organisaation, jättää kädenjälkensä Ylen strategiaan ja tutustua hieman uusiin kollegoihinsa kahvittelemalla noin neljänsadan yleläisen kanssa.

Median ammattilaisen on tiedettävä, kenen ideologiaa edistää

Tiedotusvälineen pitää saada itse valita, mitä sanoja ja käsitteitä käyttää. On kuitenkin tiedettävä, mistä käsitteet ovat peräisin ja kenen ideologiaa ne pönkittävät, kirjoittaa päätoimittaja Maria Pettersson.

Väkivalta varjostaa ja mustasukkaisuus piinaa – miksi otsikoissa raiskaukset vain tapahtuvat, kysyy toimittaja Sara Harju

Sukupuolittuneessa ja seksuaalisessa väkivallassa tekijä usein ohitetaan käyttämällä passiivia ikään kuin väkivalta olisi hallitsematon voima, jota vastaan ei voi pyristellä.

Toimittajana saat kätevästi näkyvyyttä sometilillesi ja laukkumallistollesi, Jenni Alexandrova

Radiotoimittaja Jenni Alexandrova kirjoittaa blogissaan viineistä ja ihmettelee, miksi Alko ei ole lähettänyt hänelle lahjaviinejä.

Liian pitkälle menevä tasa-arvo on hyvä tarina, mutta harvoin totta

Tällaisessa ilmapiirissä ei ole suuri ihme, että maan suurin sanomalehti alkaa nähdä kaiken paitsi luonnontieteellisen tutkimuksen luisuvan tieteellisyydestä kohti silkkaa ”intersektionaalista ideologiaa”, kirjoittaa Janne Zareff.

Näin Journalistiliitto toimii

Satavuotiaalla Journalistiliitolla on toimisto Helsingin Hakaniemessä, mutta jäseniä ympäri maan. Mitä tekevät liiton toimitusosastot, paikallisyhdistykset, valtuusto, hallitus ja toimisto?

Kuusi vuotta sitten freelancerit petettiin. Nyt lainsäätäjät voivat turvata luovan työn tekijöiden elannon.

Luovan työn tekijöiden kohtuulliset korvaukset voitaisiin varmistaa, kun EU-pykäliä tuodaan kotimaiseen tekijänoikeuslainsäädäntöön, kirjoittaa Sanna Nikula.

Uudet puolueet eivät sopeutuneet kirjoitusohjeeseen

”Moni uusi puolueennimi oli rakenteeltaan erilainen kuin vanhat, joten niiden erisnimisyyden häivyttäminen alkukirjaintempulla tuntui oudolta robotiikalta”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Den ensidiga bevakningen av rikspolitiken

Att den åländska riksdagsledamoten är den mest frekvent intervjuade rikspolitikern i de åländska medierna är varken konstigt eller fel, det är avsaknaden av andra röster som är det, skriver Felicia Bredenberg.

Kun hätä on suurin, on kollega lähellä

Juuri kun Radio Novan uutiset olivat alkamassa, ankkuri Jussi Karhunen tunsi muljahduksen mahassaan.

Totuuden tyyni tulkki on poissa

Toimittaja Jorma Lehto 2. 3. 1947 Seinäjoki – 25. 3. 2021 Mustasaari

”Alla finlandssvenska medier är dåliga på något sätt”

Vårens näst sista Mediespråkswebbinarium kräver självironi och god humor. Den 23 april ger sig komikern Alfred Backa nämligen på den finlandssvenska journalistiken i en roast där alla får sig kring öronen.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta