Kaikki on aina iltapäivälehtien syytä, kirjoittaa toimittaja Marko-Oskari Lehtonen

Marko-Oskari Lehtonen

37-vuotias Iltalehden politiikan ja talouden toimittaja.

Entinen rikos- ja oikeustoimittaja.

Työskennellyt Iltalehdessä vuodesta 2010.

Iltalehden toimituksen pääluottamushenkilö vuodesta 2020.

JOURNALISTI
15.4.2021

Marko-Oskari Lehtonen, teksti
Aapo Huhta, kuva

Suomalaiseen journalismiin on pesiytynyt erikoinen ja Journalistin ohjeiden vastainen käytäntö. Jutuissa viitataan ”iltapäivälehtiin”, vaikka kyse olisi jommankumman iltapäivälehden, Iltalehden tai Ilta-Sanomien, omasta uutisesta. Riittää, että toinen lehdistä on tehnyt uutisen ja toinen siteerannut sitä.

Iltapäivälehtien yhteen niputtaminen on absurdia, sillä Alma Median kustantama Iltalehti ja Sanoman kustantama Ilta-Sanomat ovat Suomen ylivoimaisesti suurimmat uutispalvelut, ja toistensa pahimmat – tai parhaat – kilpailijat.

Iltapäivälehtiin viittaaminen silloin, kun kyse on selkeästi yhdestä tai toisesta, vähättelee Iltalehdessä ja Ilta-Sanomissa työskentelevien satojen ammattijournalistien tekemää työtä.

 

Seura julkaisi 28. tammikuuta jutun vihreiden entisestä kansanedustajasta Jani Toivolasta, jolta oli juuri ilmestynyt uusi lastenkirja. Jutun loppupuolella sivuttiin lyhyesti Toivolan eduskunnassa alkanutta rajua velkaantumista, joka täyttää Suomen kokoisessa maassa useampiakin uutiskriteereitä.

”Instagram on myös ainut paikka, jossa Toivola on suostunut puhumaan veloistaan, jotka syntyivät kulutusluotoista ja pikavipeistä. Iltapäivälehdet kaivoivat miehen ulosottotiedot selville ja nostivat asian otsikoihin”, Seura kirjoitti jutussaan.

Muuten hyvä, mutta iltapäivälehdet eivät kaivaneet, vaan iltapäivälehdistä toinen, tässä tapauksessa Iltalehti, tilasi Toivolan velkomustuomiot ja ulosottorekisteritodistuksen julkisista viranomaislähteistä, ja julkaisi niiden pohjalta uutisen normaalin journalistisen prosessin mukaisesti.

Ilta-Sanomat siteerasi Iltalehden uutisen lyhyesti, kuten tekivät myös Helsingin Uutiset, MTV Uutiset ja Seiska.

Ensimmäisen kerran Toivolan velkaongelmista uutisoi Seiska kesäkuussa 2020. Silloin puhuttiin kymmenistä, ei sadoista tuhansista euroista. Siksi uutisointia oli entisen kansanedustajan kohdalla syytä täsmentää.

 

”Iltapäivälehtiä” syytetään milloin mistäkin. Kun Iltalehti, Ilta-Sanomat ja Helsingin Sanomat uutisoivat Sari Helinin Huono Äiti -yritykselle myönnetystä 100 000 euron koronatuesta huhtikuussa 2020, Helinin saama törkypalaute oli hänen mielestään ”iltapäivälehtien”, ei törkypalautteen antajien syytä.

”Iltapäivälehdet tarttuivat tukeen ja otsikoivat bloggarin saavan suklaankehitykseen satatuhatta euroa. Se sai ihmiset sekoamaan totaalisesti. Minusta tuli kasvot roistomaisuudelle tässä muutenkin yrittäjille vihamielisessä ilmapiirissä”, Helin tilitti MTV Uutisille elokuussa 2020.

Muuten hyvä, mutta Iltalehden jutun otsikossa ei mainittu sanallakaan suklaata, ja jutun leipätekstissä kerrottiin selvällä suomen kielellä, että 100 000 euron tuki on myönnetty uuteen kehityshankkeeseen, jonka tavoitteena on laajentaa yrityksen toimintaa elintarvikepuolella. Valmisruokiin liittyvää hanketta ei ollut salassapitosopimusten takia tuolloin vielä julkistettu.

Ilta-Sanomien jutun otsikossa mainittiin kyllä sana ”suklaa”, mutta Helsingin Sanomat oli se, joka väitti jutussaan virheellisesti, että Huono Äiti olisi saanut 100 000 euroa suklaaseen liittyvään hankkeeseen.

Helsingin Sanomat oikaisi virheellisen uutisensa. Vahinko jäi kuitenkin ”iltapäivälehtien” vastuulle.

Tämä vastuu painoi edelleen helmikuussa, kun soitin europarlamentaarikko Petri Sarvamaalle (kok.) EU-asioihin liittyen. Sarvamaa kieltäytyi antamasta kommenttia, koska hän ei pitänyt tavasta, jolla Iltalehti vuosi sitten uutisoi hänen vaimonsa Sari Helinin yrityksen saamasta Business Finland -tuesta.

Marko-Oskari Lehtonen

37-vuotias Iltalehden politiikan ja talouden toimittaja.

Entinen rikos- ja oikeustoimittaja.

Työskennellyt Iltalehdessä vuodesta 2010.

Iltalehden toimituksen pääluottamushenkilö vuodesta 2020.



5 2021
Arkisto

Ensin ne hakivat journalistit. Silloin me sanoimme, että tämä ei käy.

Meidän suomalaisten pitää auttaa kollegoja muissa maissa. Se on oikein, mutta samalla autamme myös itseämme, kirjoittaa päätoimittaja Maria Pettersson.

Teit paikallisesta varuskunnasta 46-sivuisen erikoisliitteen, koska fanitat armeijaa, Pasi Koivumaa

Karjalaisen päätoimittaja on toimituksessa pidetty hahmo, mutta epäilee Stalinin ja Hitlerin ajatelleen itsestään samoin.

Näin saat kesätyöstäsi kaiken irti

Kokeneet toimittajat jakavat vinkit kesätyöntekijöille. Näillä pääset paremmin alkuun kesätöissä ja kenties koko urallasi.

Mitä journalistin pitää ymmärtää työnantajansa taloudesta?

Iso osinko voi olla hälytysmerkki – tai törkeilyä, jos yrityksessä on samaan aikaan menossa rankka säästöohjelma, kirjoittavat Annukka Oksanen ja Elina Yrjölä.

Journalisternas och hjälporganisationernas relation är problematisk

För några år sedan jobbade jag som frivillig informatör för en finsk organisation i Uganda. Det var en upplevelse jag aldrig skulle vilja ha ogjord – men inte heller göra om, skriver Liselott Lindström.

En onnistunut pilaamaan suomen kielen sääntöjä

Kun minut pyydettiin median edustajaksi suomen kielen lautakuntaan, eräs Helsingin Sanomien lukija ei vaikuttanut vilpittömän ilahtuneelta, kirjoittaa Ville Eloranta.

Kyselytunnilla valtuutetut kysyivät hallitukselta ja toimistolta liiton toimintaan ja linjauksiin liittyviä kysymyksiä. Puheenjohtaja Hanne Aho vastaa etäyhteyksin osallistuneille valtuutetuille.

Journalistiliiton kevätvaltuusto toivoi joustoa työhön

Valtuutetut toivoivat liiton edistävän etätyömahdollisuuksia myös korona-ajan jälkeen.

Media keskittyi – pitäisikö myös Journalistiliiton jäsenyhdistysten yhdistää voimansa?

Median ja työn muutokset vähentävät sijainnin merkitystä toiminnan järjestämisessä, kirjoittaa Tapio Räihä.

Kova kiire tarkastajan juttusille

Kun poliisi pysäytti toimittajan ja kuvaajan nopeusratsiaan, Mika Heikkilä turvautui pieneen valkoiseen valheeseen.

Luja ja luotettava pohjalainen

Toimittaja Päivi Leppilahti 23. 6. 1960 Teuva – 21. 3. 2021 Kankaanpää

Lehtikuvauksen uranuurtaja

Kuolleita: Kuvapäällikkö Antti Suominen 16. 9. 1938 Pori – 9. 4. 2021 Ulvila

Laajasti urheilusta ja liikunnasta

Kuolleita: Urheilutoimittaja Erkki Poutanen 19. 11. 1950 Jyväskylä – 4. 4. 2021 Tuusula

Monen lajin mestari

Kuolleita: Toimittaja Matti Korhonen 28. 11. 1928 Liminka – 1. 3. 2021 Oulu

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta