Kaikki on aina iltapäivälehtien syytä, kirjoittaa toimittaja Marko-Oskari Lehtonen

Marko-Oskari Lehtonen

37-vuotias Iltalehden politiikan ja talouden toimittaja.

Entinen rikos- ja oikeustoimittaja.

Työskennellyt Iltalehdessä vuodesta 2010.

Iltalehden toimituksen pääluottamushenkilö vuodesta 2020.

JOURNALISTI
15.4.2021

Marko-Oskari Lehtonen, teksti
Aapo Huhta, kuva

Suomalaiseen journalismiin on pesiytynyt erikoinen ja Journalistin ohjeiden vastainen käytäntö. Jutuissa viitataan ”iltapäivälehtiin”, vaikka kyse olisi jommankumman iltapäivälehden, Iltalehden tai Ilta-Sanomien, omasta uutisesta. Riittää, että toinen lehdistä on tehnyt uutisen ja toinen siteerannut sitä.

Iltapäivälehtien yhteen niputtaminen on absurdia, sillä Alma Median kustantama Iltalehti ja Sanoman kustantama Ilta-Sanomat ovat Suomen ylivoimaisesti suurimmat uutispalvelut, ja toistensa pahimmat – tai parhaat – kilpailijat.

Iltapäivälehtiin viittaaminen silloin, kun kyse on selkeästi yhdestä tai toisesta, vähättelee Iltalehdessä ja Ilta-Sanomissa työskentelevien satojen ammattijournalistien tekemää työtä.

 

Seura julkaisi 28. tammikuuta jutun vihreiden entisestä kansanedustajasta Jani Toivolasta, jolta oli juuri ilmestynyt uusi lastenkirja. Jutun loppupuolella sivuttiin lyhyesti Toivolan eduskunnassa alkanutta rajua velkaantumista, joka täyttää Suomen kokoisessa maassa useampiakin uutiskriteereitä.

”Instagram on myös ainut paikka, jossa Toivola on suostunut puhumaan veloistaan, jotka syntyivät kulutusluotoista ja pikavipeistä. Iltapäivälehdet kaivoivat miehen ulosottotiedot selville ja nostivat asian otsikoihin”, Seura kirjoitti jutussaan.

Muuten hyvä, mutta iltapäivälehdet eivät kaivaneet, vaan iltapäivälehdistä toinen, tässä tapauksessa Iltalehti, tilasi Toivolan velkomustuomiot ja ulosottorekisteritodistuksen julkisista viranomaislähteistä, ja julkaisi niiden pohjalta uutisen normaalin journalistisen prosessin mukaisesti.

Ilta-Sanomat siteerasi Iltalehden uutisen lyhyesti, kuten tekivät myös Helsingin Uutiset, MTV Uutiset ja Seiska.

Ensimmäisen kerran Toivolan velkaongelmista uutisoi Seiska kesäkuussa 2020. Silloin puhuttiin kymmenistä, ei sadoista tuhansista euroista. Siksi uutisointia oli entisen kansanedustajan kohdalla syytä täsmentää.

 

”Iltapäivälehtiä” syytetään milloin mistäkin. Kun Iltalehti, Ilta-Sanomat ja Helsingin Sanomat uutisoivat Sari Helinin Huono Äiti -yritykselle myönnetystä 100 000 euron koronatuesta huhtikuussa 2020, Helinin saama törkypalaute oli hänen mielestään ”iltapäivälehtien”, ei törkypalautteen antajien syytä.

”Iltapäivälehdet tarttuivat tukeen ja otsikoivat bloggarin saavan suklaankehitykseen satatuhatta euroa. Se sai ihmiset sekoamaan totaalisesti. Minusta tuli kasvot roistomaisuudelle tässä muutenkin yrittäjille vihamielisessä ilmapiirissä”, Helin tilitti MTV Uutisille elokuussa 2020.

Muuten hyvä, mutta Iltalehden jutun otsikossa ei mainittu sanallakaan suklaata, ja jutun leipätekstissä kerrottiin selvällä suomen kielellä, että 100 000 euron tuki on myönnetty uuteen kehityshankkeeseen, jonka tavoitteena on laajentaa yrityksen toimintaa elintarvikepuolella. Valmisruokiin liittyvää hanketta ei ollut salassapitosopimusten takia tuolloin vielä julkistettu.

Ilta-Sanomien jutun otsikossa mainittiin kyllä sana ”suklaa”, mutta Helsingin Sanomat oli se, joka väitti jutussaan virheellisesti, että Huono Äiti olisi saanut 100 000 euroa suklaaseen liittyvään hankkeeseen.

Helsingin Sanomat oikaisi virheellisen uutisensa. Vahinko jäi kuitenkin ”iltapäivälehtien” vastuulle.

Tämä vastuu painoi edelleen helmikuussa, kun soitin europarlamentaarikko Petri Sarvamaalle (kok.) EU-asioihin liittyen. Sarvamaa kieltäytyi antamasta kommenttia, koska hän ei pitänyt tavasta, jolla Iltalehti vuosi sitten uutisoi hänen vaimonsa Sari Helinin yrityksen saamasta Business Finland -tuesta.

Marko-Oskari Lehtonen

37-vuotias Iltalehden politiikan ja talouden toimittaja.

Entinen rikos- ja oikeustoimittaja.

Työskennellyt Iltalehdessä vuodesta 2010.

Iltalehden toimituksen pääluottamushenkilö vuodesta 2020.



4 2021
Arkisto

Merja Ylä-Anttila pitää Yle-lain uudistusta tarpeettomana, mutta välttelee kommentoimasta sitä julkisesti

Merja Ylä-Anttila tuli Ylen toimitusjohtajaksi vuonna 2018. Hän on sen jälkeen ehtinyt uudistaa Ylen organisaation, jättää kädenjälkensä Ylen strategiaan ja tutustua hieman uusiin kollegoihinsa kahvittelemalla noin neljänsadan yleläisen kanssa.

Median ammattilaisen on tiedettävä, kenen ideologiaa edistää

Tiedotusvälineen pitää saada itse valita, mitä sanoja ja käsitteitä käyttää. On kuitenkin tiedettävä, mistä käsitteet ovat peräisin ja kenen ideologiaa ne pönkittävät, kirjoittaa päätoimittaja Maria Pettersson.

Väkivalta varjostaa ja mustasukkaisuus piinaa – miksi otsikoissa raiskaukset vain tapahtuvat, kysyy toimittaja Sara Harju

Sukupuolittuneessa ja seksuaalisessa väkivallassa tekijä usein ohitetaan käyttämällä passiivia ikään kuin väkivalta olisi hallitsematon voima, jota vastaan ei voi pyristellä.

Toimittajana saat kätevästi näkyvyyttä sometilillesi ja laukkumallistollesi, Jenni Alexandrova

Radiotoimittaja Jenni Alexandrova kirjoittaa blogissaan viineistä ja ihmettelee, miksi Alko ei ole lähettänyt hänelle lahjaviinejä.

Liian pitkälle menevä tasa-arvo on hyvä tarina, mutta harvoin totta

Tällaisessa ilmapiirissä ei ole suuri ihme, että maan suurin sanomalehti alkaa nähdä kaiken paitsi luonnontieteellisen tutkimuksen luisuvan tieteellisyydestä kohti silkkaa ”intersektionaalista ideologiaa”, kirjoittaa Janne Zareff.

Näin Journalistiliitto toimii

Satavuotiaalla Journalistiliitolla on toimisto Helsingin Hakaniemessä, mutta jäseniä ympäri maan. Mitä tekevät liiton toimitusosastot, paikallisyhdistykset, valtuusto, hallitus ja toimisto?

Kuusi vuotta sitten freelancerit petettiin. Nyt lainsäätäjät voivat turvata luovan työn tekijöiden elannon.

Luovan työn tekijöiden kohtuulliset korvaukset voitaisiin varmistaa, kun EU-pykäliä tuodaan kotimaiseen tekijänoikeuslainsäädäntöön, kirjoittaa Sanna Nikula.

Uudet puolueet eivät sopeutuneet kirjoitusohjeeseen

”Moni uusi puolueennimi oli rakenteeltaan erilainen kuin vanhat, joten niiden erisnimisyyden häivyttäminen alkukirjaintempulla tuntui oudolta robotiikalta”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Den ensidiga bevakningen av rikspolitiken

Att den åländska riksdagsledamoten är den mest frekvent intervjuade rikspolitikern i de åländska medierna är varken konstigt eller fel, det är avsaknaden av andra röster som är det, skriver Felicia Bredenberg.

Kun hätä on suurin, on kollega lähellä

Juuri kun Radio Novan uutiset olivat alkamassa, ankkuri Jussi Karhunen tunsi muljahduksen mahassaan.

Totuuden tyyni tulkki on poissa

Toimittaja Jorma Lehto 2. 3. 1947 Seinäjoki – 25. 3. 2021 Mustasaari

”Alla finlandssvenska medier är dåliga på något sätt”

Vårens näst sista Mediespråkswebbinarium kräver självironi och god humor. Den 23 april ger sig komikern Alfred Backa nämligen på den finlandssvenska journalistiken i en roast där alla får sig kring öronen.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta