Johanna Nordling on asunut Saksassa vuodesta 2006. Jalkapallosta suomalaisille kirjoittava toimittaja työskentelee Krefeldissä, Alankomaiden rajan tuntumassa. Hänet kuvattiin kaupungin Grotenburg-stadionilla.

Fanittamisesta on urheilutoimittajalle hyötyä, sanoo saksalaisesta jalkapallosta kirjoittava Johanna Nordling

Johanna Nordling

Syntynyt 1979.

Ilta-Sanomien ja Urheilulehden jalkapallokirjeenvaihtaja.

Vuoden urheilutoimittaja 2015.

Pelasi jalkapallon SM-sarjaa Tampereen Ilveksessä 1996 – 1999.

JOURNALISTI
15.4.2021

Manu Haapalainen, teksti
Sirpa Huhtamella, kuva

Tarkkaa seurantaa bundesliigapelaajien terveystilanteesta ja valmentajien suosimista pelitavoista. Joukkueiden vahvuuksia ja heikkouksia. Taustoituksia kulissien takaisista tapahtumista. Aukeama toisensa jälkeen jalkapalloa, jalkapalloa ja jalkapalloa.

Johanna Nordling on työskennellyt Ilta-Sanomien sekä Urheilulehden ja sen edeltäjien Urheilusanomien ja IS Veikkaajan Saksan-jalkapallokirjeenvaihtajana vuodesta 2011. Nordlingin mukaan suurin ero saksalaisen ja suomalaisen futisjournalismin välillä on määrällinen.

”Jalkapalloa tulee täällä joka tuutista.”

Futiksen valta-asemaa Saksassa ei voi verrata edes jääkiekkoon Suomessa.

Vaikka ottelut voi katsoa missä päin maailmaa hyvänsä, tuloksia ja tv-lähetyksiä seuraamalla raapaisee vasta pintaa. Paikan päältä Saksasta raportoiminen tuottaa suurta lisäarvoa, Nordling sanoo.

”Monet suomalaiset jalkapallokirjoittajat ovat ihan hyvin perillä asioista, mutta silti huomaan Saksaa koskevista jutuista usein, että ei tuo asia aivan noin mene”, Nordling sanoo.

”Tilannehan on suunnilleen sama kuin jos joku sveitsiläinen toimittaja kirjoittaisi kotimaassaan jääkiekon SM-liigasta.”

 

Usein sanotaan, ettei toimittaja saisi olla fani. Nordling ei allekirjoita ajatusta.

”En näe fanin ja toimittajan roolin välillä vaihtelua vaikeana. Olen saanut Borussia Dortmundin kannattajakatsomossa vuosien aikana syntyneillä kontakteillani harvinaislaatuisia haastatteluja kannattajaryhmien johtohahmoilta. Jos on joukkueen kannattaja, sen asioista on todella hyvin perillä. Siitä on ainoastaan hyötyä.”

Kannattajaryhmät kytkeytyvät Saksassa usein fasismin ja rasismin vastaiseen toimintaan. Myös Nordling sanoo alkaneensa viime vuosina tuoda jutuissaan selvemmin esiin omaa arvomaailmaansa.

”Äärioikeisto on saanut sekä Suomessa että Saksassa liian vahvan aseman. Minusta näitä teemoja on vastuullista nostaa esiin, jos sen kerran pystyy lehdessä tekemään.”

 

Jalkapallokulttuuri on jokaisessa seurassa omanlaistaan, Nordling sanoo.

”Seurojen identiteetit ovat kasvaneet omiin suuntiinsa vuosikymmenten aikana. Siihen liittyvät eri alueiden mentaliteetit.”

Hyviä esimerkkejä ovat Ruhrin alueen Gelsenkirchenin entisen kaivoskaupungin seura Schalke 04 ja entisen Itä-Berliinin puolella majaansa pitävä vaihtoehtoväen kulttiseura Union Berlin.

”Unionilla DDR-menneisyys ja uudempi vaihtoehtokulttuuri kuuluvat seuran identiteettiin, Schalkessa taas kaivostyöläisiltä periytyvä kulttuuri: pidetään yhtä kaikissa tilanteissa. Kaivoksissahan se saattoi pelastaa henkiä, että pystyi luottaman kaveriin”, Nordling sanoo.

Suomessa ei välttämättä huomaa, että oman alueen joukkue on useimmille saksalaisille jalkapalloihmisille verrattomasti tärkeämpi kuin Saksan maajoukkue.

”Maajoukkue on monille ihan samantekevä. Ydin on yhteisten kokemusten jakaminen oman seurayhteisön kanssa. Monesti menestyskin on melkein sivuseikka.”

Toimittaja Johanna Nordling elättää itsensä saksalaisella jalkapallolla.

Pelaajien ja taustahahmojen haastatteluja saa Nordlingin mukaan Saksassa helposti muihin isoihin jalkapallomaihin verrattuna. Toisin on esimerkiksi Englannissa, jossa valioliigaseurat suhtautuvat mediaan lähinnä välttämättömänä pahana.

Saksalainen seurayhteisöllisyyden ajatus näkyy siinäkin, että tiedotusvälineitä palvellaan mielellään.

”Ainoastaan isoimmat seurat eli Bayern München, Borussia Dortmund ja RB Leipzig ovat kasvaneet niin isoiksi, etteivät koe tarvitsevansa suomalaistoimittajaa mihinkään”, Nordling sanoo.

”Ulkomaisista vain BBC:n tai Gazzetta dello Sportin koko media saa niistä haastatteluja. Suurseurat tykkäävät käyttää omia somekanaviaan, joiden sisältöjä ne pystyvät tietenkin kontrolloimaan. Jo seuraavaksi suurimmista eli Leverkusenista tai Mönchengladbachista saan kuitenkin käytännössä kenet tahansa haastatteluun.”

 

Suurin ero saksalaisen ja suomalaisen urheilujournalismin välillä on se, että Saksassa urheilu-sivut keskittyvät yhteen lajiin, Nordling sanoo.

Jos sanomalehdessä on kymmenen sivua urheilua, siitä kahdeksan tai yhdeksän on jalkapalloa. Jalkapallolehdissä kuten Kickerissä on joka numerossa juttuja jokaisesta kahden ylimmän sarjatason seurasta, ja kaikille seuroille on vakiotoimittajansa.

”Toisaalta vaikkapa jääkiekkojournalismin taso on täällä usein heikko. Pienistä lajeista kuten maastohiihdosta ei kirjoiteta juuri mitään.”

Mitä saksalaisesta jalkapallojournalismista sitten kannattaisi tuoda Suomeen? Der Spiegelin tapaisten laatulehtien tutkivan journalismin jutut herättävät futisasioissakin kunnioitusta, Nordling sanoo.

Spiegel julkaisi vuonna 2015 tutkivan jutun siitä, miten 2006 MM-kisaisännyys todennäköisesti lahjottiin Saksalle. Se on hyvä esimerkki jutusta, jollaisia ei voi ikinä olla liikaa.”

Mielenkiintoinen ilmiö on myös 11 Freunde, huumorin, omalaatuisten näkökulmien ja seurakulttuurien ymmärryksen kautta jalkapallokeskustelua rikastava aikakauslehti. Sille ei Suomesta löydy vastinetta.

”Suomi on varmaan noin omaperäiselle futisjulkaisulle liian pieni maa, mutta ehkä joku voisi inspiroitua siitä ja perustaa vaikka jääkiekkoa tai kaikkea urheilua samaan tapaan ennakkoluulottomasti käsittelevän julkaisun”, Nordling haaveilee.

Johanna Nordling

Syntynyt 1979.

Ilta-Sanomien ja Urheilulehden jalkapallokirjeenvaihtaja.

Vuoden urheilutoimittaja 2015.

Pelasi jalkapallon SM-sarjaa Tampereen Ilveksessä 1996 – 1999.



5 2021
Arkisto

Ensin ne hakivat journalistit. Silloin me sanoimme, että tämä ei käy.

Meidän suomalaisten pitää auttaa kollegoja muissa maissa. Se on oikein, mutta samalla autamme myös itseämme, kirjoittaa päätoimittaja Maria Pettersson.

Teit paikallisesta varuskunnasta 46-sivuisen erikoisliitteen, koska fanitat armeijaa, Pasi Koivumaa

Karjalaisen päätoimittaja on toimituksessa pidetty hahmo, mutta epäilee Stalinin ja Hitlerin ajatelleen itsestään samoin.

Näin saat kesätyöstäsi kaiken irti

Kokeneet toimittajat jakavat vinkit kesätyöntekijöille. Näillä pääset paremmin alkuun kesätöissä ja kenties koko urallasi.

Mitä journalistin pitää ymmärtää työnantajansa taloudesta?

Iso osinko voi olla hälytysmerkki – tai törkeilyä, jos yrityksessä on samaan aikaan menossa rankka säästöohjelma, kirjoittavat Annukka Oksanen ja Elina Yrjölä.

Journalisternas och hjälporganisationernas relation är problematisk

För några år sedan jobbade jag som frivillig informatör för en finsk organisation i Uganda. Det var en upplevelse jag aldrig skulle vilja ha ogjord – men inte heller göra om, skriver Liselott Lindström.

En onnistunut pilaamaan suomen kielen sääntöjä

Kun minut pyydettiin median edustajaksi suomen kielen lautakuntaan, eräs Helsingin Sanomien lukija ei vaikuttanut vilpittömän ilahtuneelta, kirjoittaa Ville Eloranta.

Kyselytunnilla valtuutetut kysyivät hallitukselta ja toimistolta liiton toimintaan ja linjauksiin liittyviä kysymyksiä. Puheenjohtaja Hanne Aho vastaa etäyhteyksin osallistuneille valtuutetuille.

Journalistiliiton kevätvaltuusto toivoi joustoa työhön

Valtuutetut toivoivat liiton edistävän etätyömahdollisuuksia myös korona-ajan jälkeen.

Media keskittyi – pitäisikö myös Journalistiliiton jäsenyhdistysten yhdistää voimansa?

Median ja työn muutokset vähentävät sijainnin merkitystä toiminnan järjestämisessä, kirjoittaa Tapio Räihä.

Kova kiire tarkastajan juttusille

Kun poliisi pysäytti toimittajan ja kuvaajan nopeusratsiaan, Mika Heikkilä turvautui pieneen valkoiseen valheeseen.

Luja ja luotettava pohjalainen

Toimittaja Päivi Leppilahti 23. 6. 1960 Teuva – 21. 3. 2021 Kankaanpää

Lehtikuvauksen uranuurtaja

Kuolleita: Kuvapäällikkö Antti Suominen 16. 9. 1938 Pori – 9. 4. 2021 Ulvila

Laajasti urheilusta ja liikunnasta

Kuolleita: Urheilutoimittaja Erkki Poutanen 19. 11. 1950 Jyväskylä – 4. 4. 2021 Tuusula

Monen lajin mestari

Kuolleita: Toimittaja Matti Korhonen 28. 11. 1928 Liminka – 1. 3. 2021 Oulu

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta