Virus muuntuu, mutta sitä ei muunneta

JOURNALISTI
11.3.2021

Ville Eloranta

Twitter: @ville_eloranta

Kirjoittaja on Helsingin Sanomien kielenhuollosta vastaava toimittaja ja suomen kielen lautakunnan jäsen.

”Joskus kieleen vakiintuu yhdyssanoja, jotka tarkoittavat keskenään samaa, vaikka niiden osat ovat eri järjestyksessä ja toinen on muutenkin saattanut vaikuttaa toista epäloogisemmalta”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Jokin tuntui oudolta, kun koronaviruksen uusista muodoista alkoi esiintyä uutisissa ilmaisua muuntovirus. Toisaalta käytössä on ollut myös virusmuunnos, joka ei jostain syystä herättänyt samaa tunnetta. Päällisin puolin kummassakaan ei ole mitään kovin epäilyttävää, mutta kumpaa olisi syytä suosia? Vai käyvätkö jopa molemmat?

Ensi alkuun näyttäisi siltä, että sanat eroavat vain yhdyssanan osien järjestyksessä. Joskus kieleen vakiintuu yhdyssanoja, jotka tarkoittavat keskenään samaa, vaikka niiden osat ovat eri järjestyksessä ja toinen on muutenkin saattanut vaikuttaa toista epäloogisemmalta. Esimerkiksi hintapyynnön kelvolliseksi synonyymiksi on lopulta katsottu pyyntihinta, jonka pitkäaikaiseen vieroksuntaan suosituksissa lienee vaikuttanut paitsi osien järjestys myös pyynti-alun metsästyshenkisyys.

Tälläkään kertaa yhdyssanan sisäinen järjestys ei nouse kynnyskysymykseksi. Lisäksi muuntoviruksen verrokeiksi tuntuu olevan tarjolla lukuisia kielellisesti korrekteja muunto-alkuisia sanoja, kuten muuntorangaistus, muuntogeeninen ja muuntohuumeet.

Muuntoviruksen heikkoudeksi virusmuunnokseen verrattuna osoittautuu sen merkitys. Siinä missä muunnos voi tarkoittaa sekä muuntumisen että muuntamisen tulosta, muunto-sana on yhteydessä vain muuntamiseen. Mallin ottaminen muista muunto-alkuisista yhdyssanoista saattaakin johtaa harhaan, koska niissä kyse on nimenomaan tietoisesta muuntamisesta.

Kielitoimiston ja lääkäriseura Duodecimin kielenhuoltajat ovat asiasta samaa mieltä: muuntovirus voi välittää jopa vahingollisia merkityksiä, jos virus tulkitaan kirjaimellisesti muunnetuksi eikä vain muuntuneeksi.

Koronaviruksesta liikkuu muutenkin varsin mielikuvituksellisia teorioita – niitä ei kannata pönkittää epätäsmällisellä kielellä.



5 2021
Arkisto

Ensin ne hakivat journalistit. Silloin me sanoimme, että tämä ei käy.

Meidän suomalaisten pitää auttaa kollegoja muissa maissa. Se on oikein, mutta samalla autamme myös itseämme, kirjoittaa päätoimittaja Maria Pettersson.

Teit paikallisesta varuskunnasta 46-sivuisen erikoisliitteen, koska fanitat armeijaa, Pasi Koivumaa

Karjalaisen päätoimittaja on toimituksessa pidetty hahmo, mutta epäilee Stalinin ja Hitlerin ajatelleen itsestään samoin.

Näin saat kesätyöstäsi kaiken irti

Kokeneet toimittajat jakavat vinkit kesätyöntekijöille. Näillä pääset paremmin alkuun kesätöissä ja kenties koko urallasi.

Mitä journalistin pitää ymmärtää työnantajansa taloudesta?

Iso osinko voi olla hälytysmerkki – tai törkeilyä, jos yrityksessä on samaan aikaan menossa rankka säästöohjelma, kirjoittavat Annukka Oksanen ja Elina Yrjölä.

Journalisternas och hjälporganisationernas relation är problematisk

För några år sedan jobbade jag som frivillig informatör för en finsk organisation i Uganda. Det var en upplevelse jag aldrig skulle vilja ha ogjord – men inte heller göra om, skriver Liselott Lindström.

En onnistunut pilaamaan suomen kielen sääntöjä

Kun minut pyydettiin median edustajaksi suomen kielen lautakuntaan, eräs Helsingin Sanomien lukija ei vaikuttanut vilpittömän ilahtuneelta, kirjoittaa Ville Eloranta.

Kyselytunnilla valtuutetut kysyivät hallitukselta ja toimistolta liiton toimintaan ja linjauksiin liittyviä kysymyksiä. Puheenjohtaja Hanne Aho vastaa etäyhteyksin osallistuneille valtuutetuille.

Journalistiliiton kevätvaltuusto toivoi joustoa työhön

Valtuutetut toivoivat liiton edistävän etätyömahdollisuuksia myös korona-ajan jälkeen.

Media keskittyi – pitäisikö myös Journalistiliiton jäsenyhdistysten yhdistää voimansa?

Median ja työn muutokset vähentävät sijainnin merkitystä toiminnan järjestämisessä, kirjoittaa Tapio Räihä.

Kova kiire tarkastajan juttusille

Kun poliisi pysäytti toimittajan ja kuvaajan nopeusratsiaan, Mika Heikkilä turvautui pieneen valkoiseen valheeseen.

Luja ja luotettava pohjalainen

Toimittaja Päivi Leppilahti 23. 6. 1960 Teuva – 21. 3. 2021 Kankaanpää

Lehtikuvauksen uranuurtaja

Kuolleita: Kuvapäällikkö Antti Suominen 16. 9. 1938 Pori – 9. 4. 2021 Ulvila

Laajasti urheilusta ja liikunnasta

Kuolleita: Urheilutoimittaja Erkki Poutanen 19. 11. 1950 Jyväskylä – 4. 4. 2021 Tuusula

Monen lajin mestari

Kuolleita: Toimittaja Matti Korhonen 28. 11. 1928 Liminka – 1. 3. 2021 Oulu

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta