Korona on siirtänyt Anna-Sofia Bernerin töitä Zoomiin ja kotisohvalle. Instagramissa näkyy välillä kuvan työhuone, muu koti vähemmän. The Washington Postin lisäksi Berner tilaa paperisena The New York Timesia.

Suosittu, Yhdysvaltoja käsittelevä Instagram-tili on kirjeenvaihtaja Anna-Sofia Bernerin oma projekti

Anna-Sofia Berner, 35

Toimittaja. Tammikuusta 2019 alkaen Helsingin Sanomien Yhdysvaltain-kirjeenvaihtaja.

Työskennellyt aiemmin ennen muuta feature-toimittajana. Vuodesta 2010 Helsingin Sanomissa, sitä ennen Ylioppilaslehdessä ja Aamulehdessä.

Yhteiskuntatieteiden maisteri Tampereen yliopistosta ja Master of Arts Columbian yliopiston journalismi-koulusta.

JOURNALISTI
11.3.2021

Nina Erho, teksti
Evelyn Hockstein, kuva

”Kun lähdin Helsingin Sanomien kirjeenvaihtajaksi Washingtoniin, perustin kokeilumielessä työlle erillisen Instagram-tilin. Se on ihan oma projektini, ja olen sanonut kaikille, että teen sitä niin kauan kuin se on kivaa. Välillä toimitus muistuttelee tägäämään sisältöihin HS:n, jotta niitä on helpompi jakaa lehden virallisella tilillä”, sanoo Anna-Sofia Berner.

Hän julkaisee Instagramissa @annasofiaberner-tilillään kuvia, tekstiä ja videoita sekä vastaa seuraajiensa kysymyksiin Yhdysvalloista.

”Käynnistelin tiliä hitaasti ja ensin vain kuvilla. Ensimmäisen Q&A-session tein syyskuussa 2019, kun tajusin, että Trumpin virkarikostutkintaa voi olla Suomessa vaikea hahmottaa. Sittemmin tilin seuraajamäärä on kasvanut, mutta kieltäydyn silti ottamasta painetta sen jatkuvasta päivittämisestä. Sitä helpottaa, että seuraajani ovat hirveän kivoja ja antavat vilpittömän oloista kiitosta.

Suora vuorovaikutus yleisön kanssa auttaa pysymään kärryillä siitä, mitä Suomessa tiedetään ja mikä kiinnostaa. Instassa on myös helppo näyttää, millaista Yhdysvalloissa on. Mediakasvatustakin se on, kun yleisö näkee työhöni kuuluvaa matkustamista ja sen, että täällä säädän minä eikä mikään kasvoton media. Pääosa seuraajistani on 25 – 40-vuotiaita naisia, mutta on joukossa Yhdysvaltain politiikasta kiinnostuneita miehiäkin.

Minulla ei ole kummoisia visuaalisia lahjoja, mutta storyja on silti rentoa tehdä, koska ne katoavat vuorokaudessa. Työmatkoilla kuvaan, kun aikaa jää. Kuvaan esimerkiksi ilmiöitä, jotka näyttävät suomalaisesta vierailta, kuten abortinvastainen mainos Floridassa. Haastateltavien kuvaaminen usein jää, kun keskityn itse haastatteluun. Nykyään laitan materiaalit Instaan vasta päivän päätteeksi, jotta asioita jää vähemmän kesken ja ilmaan.

Joskus Instagramin keskustelut heijastuvat suoraan lehtityöhön. Capitolin valtauksen jälkeen minulta kysyttiin jälleen kerran, miksi Trump on niin suosittu. Ajattelin, että miksi aina tämä, kun siihen ei ole mitään yhtä vastausta. Mutta kysymys jäi muhimaan, ja käsittelin sitä Bidenin virkaanastujaispäivän esseessä.

Tällä hetkellä on vaikea nähdä, miten voisin jatkaa tällaista Instagramin käyttöä, kun joskus palaan Suomeen. Kirjeenvaihtajana työ ja elämä sekoittuvat, ja kokemuksia on helppo jakaa ilman, että paljastaa loputtomasti itsestään.”

Anna-Sofia Berner, 35

Toimittaja. Tammikuusta 2019 alkaen Helsingin Sanomien Yhdysvaltain-kirjeenvaihtaja.

Työskennellyt aiemmin ennen muuta feature-toimittajana. Vuodesta 2010 Helsingin Sanomissa, sitä ennen Ylioppilaslehdessä ja Aamulehdessä.

Yhteiskuntatieteiden maisteri Tampereen yliopistosta ja Master of Arts Columbian yliopiston journalismi-koulusta.

Toimittaja ja bloggaaja Julia Thurénin valinta

”Helsingin Sanomien Washingtonin-kirjeenvaihtajan Anna-Sofia Bernerin jutut Yhdysvalloista ovat analyyttisiä, perusteellisia ja nautinnollista luettavaa. Kuitenkin se, millä hän on saanut minut kiinnostumaan USA:n politiikasta entistä syvemmin, ovat hänen Insta-storynsa eli lyhyet videot ja kuvat, joita hän tekee näkemästään ja kokemastaan Instagramiin. Yhdysvaltoja on helppo ajatella elokuvamaailmana, paikkana ’jossain tuolla’. Berner tuo tapahtumat lähelle. On ollut superkiinnostavaa nähdä ihmisiä kiipeämässä Capitolin muuria pitkin ja seurata, kun hän ajaa kuvaajan kanssa pitkin Yhdysvaltoja haastattelemassa ihmisiä ennen vaaleja. Myös Bernerin Q&A-sessiot Instagramissa ovat tuoneet journalismin lähemmäs ja tehneet siitä uudella tavalla kiinnostavaa.”



3 2021
Arkisto

Vaalikoneet vaikuttavat äänestyspäätöksiin. Millaista valtaa käyttävät koneiden tekijät?

Vaalikone ei ole lelu, vaan journalistinen tuote. Esimerkiksi Ylen vaalikoneen takana on kymmeniä tekijöitä, kymmeniä sivuja väitteitä ja yli puolen vuoden työ. Miten vaalikone rakennetaan reilusti? Miten siitä pitäisi kertoa käyttäjille?

Journalistiliitto on aina vaatinut mahdottomia

Loma, viisipäiväinen työviikko tai työehtosopimukset tuntuivat mahdottomilta ajatuksilta ennen kuin riittävä määrä ihmisiä alkoi vaatia niitä. ”Ei riitä, että jäämme vain puolustamaan saavutettuja etuja”, kirjoittaa Maria Pettersson.

Ilahduit, kun viisi alaistasi lähti kilpailevaan lehteen, Arno Ahosniemi

Kauppalehden vastaava päätoimittaja esittää olevansa ikäistään vanhempi mies, joka odottaa turhaan työtarjousta Etelärannasta.

Koskelan surman uutisoinnissa jäi kertomatta, kuka leikkasi lapsilta

”Helsingistä piirtyy uutisten kautta omituinen kuva kaupunkina, jossa jokin mystinen luonnonvoima kasvattaa luokkakokoja ja näkymätön käsi silppuaa erityisopetuksen kelvottomaan kuntoon”, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Historian ensimmäinen toimittajien työehtosopimus on ­allekirjoitettu! Edessä työnantajan Åke Heiniö ja Arvi V. Mäkinen sekä työntekijöitä edustanut Jyrki Juuti, takana Pauli Strandén ja Esko Muinonen vuonna 1967. Kuva: Uuskuva. SJL. KA.

Satavuotias Journalistiliitto aloitti pienenä herrakerhona ja kasvoi vahvaksi ammattiliitoksi

Journalistiliitto on taistellut journalistien oikeuksien ja paremman journalismin puolesta jo vuosisadan - työnantajan ja itse tsaarin vastustuksesta huolimatta.

Konflikten tar kontextens plats

”Nyhetsmedier kan inte bortförklara sitt ansvar för förvirringen genom att peka finger mot myndigheter och politiker”, skriver Dan Lolax.

Auttaisiko työvälinepooli, jos etätyö jää pysyväksi?

Ergonomisen työskentelyn järjestäminen ei ole yksin työntekijän vastuulla – ei työpaikalla eikä kotona työskennellessä, kirjoittaa Journalistiliiton juristi Tuomas Aalto.

Virus muuntuu, mutta sitä ei muunneta

”Joskus kieleen vakiintuu yhdyssanoja, jotka tarkoittavat keskenään samaa, vaikka niiden osat ovat eri järjestyksessä ja toinen on muutenkin saattanut vaikuttaa toista epäloogisemmalta”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Pikkukengillä potku omaan takapuoleen

Kiitos siististä sisätyöstä, ajatteli Heikki Kuutti hyisenä pakkaspäivänä. Sitten uutispäällikkö sai juttuidean.

Journalistien työttömyyskassa Finka sulautuu osaksi uutta jättikassaa

Uudesta kassasta tulee Suomen kolmanneksi suurin työttömyyskassa. Kolmen kassan yhdistyminen tuo liitolle säästöjä ja lisää kassan yhteiskunnallista vaikutusvaltaa.

Näin tekijänoikeusrahat kiertävät

Tekijänoikeusjärjestö Kopioston kautta kulkee vuosittain noin 50 miljoonaa euroa, jotka se jakaa eteenpäin tekijänoikeuksien haltijoille.

Nitrodiskotaiteilija on poissa

Taittaja-graafikko Hannu Marttinen 12. 9. 1945 Helsinki – 10. 2. 2021 Hämeenlinna

Pienestä naisesta jäi iso jälki

Toimittaja Leena Seretin 11. 11. 1959 Kemi – 28. 1. 2021 Sipoo

Päätoimittaja puolusti koskiluontoa ja periaatteitaan

Päätoimittaja Seppo Vento 13. 6. 1930 Vesanto – 9. 2. 2021 Joensuu

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta