Historian ensimmäinen toimittajien työehtosopimus on ­allekirjoitettu! Edessä työnantajan Åke Heiniö ja Arvi V. Mäkinen sekä työntekijöitä edustanut Jyrki Juuti, takana Pauli Strandén ja Esko Muinonen vuonna 1967. Kuva: Uuskuva. SJL. KA.

Satavuotias Journalistiliitto aloitti pienenä herrakerhona ja kasvoi vahvaksi ammattiliitoksi

JOURNALISTI
11.3.2021

Maria Pettersson, teksti
Suomen Journalistiliiton arkisto, kuvat

Journalistiliitto on taistellut journalistien oikeuksien ja paremman journalismin puolesta jo vuosisadan - työnantajan ja itse tsaarin vastustuksesta huolimatta.

1771

Tidningar Utgifne Af et Sällskap i Åbo julkaisee ensimmäisen numeronsa. Suomalainen sanomalehti syntyy. Lehteä kustantaa turkulainen salaseura.

1889

Sanomalehtien työntekijät yrittävät perustaa yhdistyksen. Tsaari Aleksanteri III kaataa hankkeen. Pietarista tulee kielto myös vuonna 1896. Vapaa, järjestäytynyt lehdistö on tsaarille liian pelottava.

1905 – 1907

Perustetaan erilaisia yhdistyksiä, kuten Suomalainen Sanomalehtimiesliitto, Nuorsuomalainen Sanomalehtimiesyhdistys, Finlands Svenska Publicistförbund ja Suomen Sosialidemokraattinen Sanomalehtimiesliitto. Viimeksi mainittu alkaa keskustella työehdoista, kuten siitä, pitäisikö toimittajille maksaa palkkaa vankeuden ajalta. Toimittajat joutuvat usein vaikeuksiin sanomalehtikirjoittelun takia.

1913

Viipurissa perustetaan Itä-Suomen Sanomalehtimiesyhdistys, josta tulee aikanaan Journalistiliiton vanhin jäsenyhdistys.

1920

Ennakkosensuurista on luovuttu. Suomessa on 128 vähintään kolme kertaa viikossa ilmestyvää sanomalehteä ja 350 aikakauslehteä. Vakinaisissa työsuhteissa on noin 400 toimittajaa, joista naisia on noin kahdeksan. Työpäivät ovat noin kymmentuntisia. Palkat ovat jääneet pahasti jälkeen elinkustannusten kasvettua lyhyessä ajassa 12-kertaisiksi.

1920 – 1921

Helsingin, Turun, Tampereen, Satakunnan, Hämeenlinnan, Vaasan, Pohjois-Suomen, Joensuun, Savonlinnan ja Etelä-Suomen lehtimiesyhdistykset perustetaan.

1921

28. maaliskuuta, toisena pääsiäispäivänä, 77 porvarillisia ryhmiä edustanutta toimittajaa kokoontuu Helsingin Oopperakellariin päättämään ammattiliiton perustamisesta. Suomen Sanomalehtimiesten Liiton tehtäviksi tulevat toimittajien taloudellisten etujen turvaaminen, toimittajan ammatin arvostuksen kohottaminen sekä ammattitaidon parantaminen. Aluksi keskitytään palkka-, sairaus- ja eläkeasioihin, esimerkiksi määritellään minimipalkka. Liiton ensimmäinen puheenjohtaja on vuosina 1919 – 1930 ilmestyneen Iltalehden päätoimittaja Yrjö Koskelainen.

1922

Pressikortti otetaan käyttöön nimellä lehtimiespassi.

1924

Sanomalehtimies – Journalisten alkaa ilmestyä. Liitto jakaa ensimmäiset virkistysapurahat ”sairaille ja ylirasittuneille toimittajille”, jotka pääsevät toipumaan parantoloihin tai kylpylöihin.

Liiton aloitteesta Suomessa ryhdytään kouluttamaan toimittajia.

1925

Vasemmistolaiset toimittajat toivotetaan tervetulleiksi liittoon. Jäsenmäärä on noin 250.

1926

Liitto on mukana perustamassa Yleisradiota.

Liitto on yksi kansainvälisen lehtimiesliiton FIJ:n perustajajäsenistä. FIJ pysyy pystyssä toiseen maailmansotaan asti, jolloin saksalaiset marssivat Pariisiin ja valtaavat liiton toimiston.

1927

Vuosikokouksessa perustetaan ”kunniaoikeusto”, alan sisäinen sovinto-oikeus, jonka tarkoitus on ojentaa sanomalehtiä tapauksissa, joissa kirjoitus on laadittu esimerkiksi törkeän huolimattomasti tai valheellisesti. Ensimmäinen kantelu saapuu vuonna 1932, jolloin STT:n johtaja syyttää Turun Sanomien päätoimittajaa siitä, että STT:n vastine on varustettu lehdessä loukkaavalla otsikolla.

1929

Jäseneksi halutaan päästää myös sanomalehdissä työskenteleviä kuvaajia ja piirtäjiä, lehtien avustajia ja taloudenhoitajia sekä kirjapainojen teknisiä johtajia eli faktoreita. Tulevina vuosina se toteutuu.

Aikakauslehtien toimittajat ovat järjestöön tyytymättömiä ja perustavat oman järjestönsä nimeltä Aikakauslehtimiesten Kerho.

1939

Liitto kerryttää kassaansa muun muassa arpajaisilla ja lahjoituksilla, joista ensimmäisen on antanut pietarsaarelainen tupakkatehdas.

1939 – 1945

Liitto protestoi sotasensuuria vastaan. Myös paperikiintiöt hankaloittavat lehtien julkaisemista. Neljännes toimittajista lähtee sotaan, ja neljä liiton jäsentä kaatuu. Lehtiin palkataan eläkeläisiä, opiskelijoita ja naisia. Liiton uusista jäsenistä naisia on kolmannes.

1945

SSL on yrittänyt saada työnantajia solmimaan yleistä työehtosopimusta jo melkein 20 vuotta. Työnantajat ovat haranneet raivoisasti vastaan. Neuvottelut johtavat vihdoin ”normaalisopimuksen” solmimiseen Sanomalehtikustantajien liiton kanssa.

Uusi työlainsäädäntö määrää, että työaika on jatkossa korkeintaan 45 tuntia viikossa ja työntekijöiden pitää saada vuosiloma. Toimituksiin täytyy siis luoda vuorotyöjärjestelmä. Alimmat palkat nousevat 37 prosenttia.

1947

Pohjoismainen Lehtimiesliitto NJF perustetaan.

Liitto hankki toimiston Helsingin Yrjönkatu 11:sta läheltä Erottajan suuria lehtitaloja. Kuva: Kalevi Keski-Korhonen. SJL. KA.

1951

Liitto saa oman toimiston, kun Helsingin Vanhan kirkon puiston laidalta vuokrataan kaksi huonetta.

1956

Sanomalehdet osallistuvat yleislakkoon, radioon se ei vaikuta.

1958

Sanomalehtimies julkaisee toimittajien etikettisäännöt. Uutisen pitää olla tosi eikä se saa loukata, ja esimerkiksi kiistakysymyksissä on kuultava molempia osapuolia. Hyvää lehtimiestapaa rikkovat toimittajat joutuvat mustalle listalle, joka julkaistaan Sanomalehtimiehessä. Lehtiä kehotetaan olemaan ostamatta heiltä juttuja.

1960

Liitto perustaa työttömyyskassan. Alalla vallitsee käytännössä täystyöllisyys, joten sitä ei juuri tarvita.

1963

Liitossa on yli tuhat jäsentä. Heistä naisia on noin viidennes, ruotsinkielisiä noin kymmenen prosenttia ja alle 50-vuotiaita noin kaksi kolmasosaa. Liitolla on kolme työntekijää.

1965

Palkkaneuvotteluissa ovat mukana ensi kertaa toimittajien keskuudestaan valitsemat luottamushenkilöt, silloiset ”yhdysmiehet”.

Suomi siirtyy viisipäiväiseen ja 40-tuntiseen työviikkoon.

Aloittelevien toimittajien kurssilla oli vuonna 1967 jo paljon naisia. Kuva: Uuskuva. SJL. KA.

1967

Ensimmäinen työehtosopimus solmitaan vihdoin 6. huhtikuuta. Siinä säädetään muun muassa irtisanomissuojasta, loma-ajoista, tekijänoikeuksista, työajasta, ylityö- ja matkakorvauksista sekä palkankorotuksista.

Jäseniksi otetaan ryhmä kerrallaan lehtivalokuvaajat, piirtäjät, kääntäjät, oikolukijat ja arkistojen hoitajat.

1968

Liitto on mukana perustamassa Julkisen sanan neuvostoa.

1969

Liiton jäsenten virkistäytymiseen tarkoitettu Tunturimaja nousee Saariselälle. Myöhemmin hankintaan kaksi lomataloa lisää, Saariselältä ja Vierumäeltä.

1971

Aikakauslehtien toimittajat liiton jäseniksi. Liiton nimen muuttamista pohditaan ja tilalle ehdotetaan muun muassa Suomen Surnalistiliittoa. Lyhenne SSL pysyisi samana. Ehdotus hylätään.

1972

Liiton ensimmäinen lakko. Journalistiliitto on lakkoillut satavuotisen historiansa aikana kolmesti. Ensimmäinen lakoista alkoi 9. toukokuuta 1972 ja kesti 10 vuorokautta ja 10 tuntia. Lehdistön palkkoihin saatiin perusparannus.

Freelancereiden oma osasto perustetaan.

Liitto puolustaa jäsentään niin sanotussa Zavidovo-vuodossa. Vasabladet julkaisee Tor Högnäsin artikkelin, jossa paljastetaan sanatarkkoja lainauksia presidentti Urho Kekkosen ja Neuvostoliiton johtajan Leonid Brežnevin tapaamista koskevasta muistiosta. 85 ihmistä kuulustellaan ja ministeri eroaa, mutta Högnäs ei paljasta lähteitä.

1975

Hallitus liittää valtuustolta kysymättä liiton Suomi – Neuvostoliitto-Seuran jäseneksi.

SSL tekee ehkä ainoana maailmassa yhteistyötä kahden journalistien maailmanjärjestön kanssa. Toinen niistä on IFJ, parinkymmenen läntisen toimittajaliiton maailmanjärjestö. Toinen on Neuvostoliiton vahvassa ohjauksessa toimiva IOJ, jossa oli yli sata jäsenmaata.

Lakkovahtivuoro alkamassa lehdistön lakossa vuonna 1980. Tellervo Ahonen kiinnittää lakkovahtinauhan Marja Riika Toivosen käsivarteen Sanoma Oy:n edustalla. Kuva: Jukka Häyrinen. SJL. KA.

1980

Radio- ja televisiotoimittajat liiton jäseniksi.

Lehdistön toinen lakko, jonka ansiosta esimerkiksi työaika lyhenee ja palvelusvuosilisäjärjestelmä ja lomaedut paranevat.

Radio- ja televisiotoimittajien liitto liittyy SSL:ään. Puheenjohtajat Antero Laine ja Matti Santajärvi kättelevät. RTTL:n hallituksen jäsenet Marja-Leena Tuisku, Ilkka Pekkala, Hilppa Kimpanpää, Tatjana Sundgren ja Maija Dahlgren sekä SSL:n pääsihteeri Eila Hyppönen todistavat. Kuva: SJL. KA.

1987

Ensimmäiset Journalismin päivät järjestetään Lappeenrannassa.

1988

Yleisradion työntekijöiden lakko kestää kolme viikkoa. Sen jälkeen palkankorotus on kolme kertaa suurempi kuin työnantaja esitti. Myös Ylen freelancerit ovat lakossa, ja Yhtyneet-sopimuksesta neuvotellaan.

1980- ja 1990-luvuilla liiton tilaisuuksissa musisoi usein omasta väestä koottu orkesteri Djavos Heppes. Musiikkirevyy Musiikkia ja uutisia esitettiin Turussa 1990. Kuva: Toivo Köpilä. SJL. KA.

1992

Journalistisen kulttuurin edistämissäätiö Jokes aloittaa toimintansa.

Sanomalehtimiehen päätoimittaja, kansainvälisen lehtimiesjärjestö IOJ:n apulaispääsihteeri ja SSL:n viestintäpoliittiinen sihteeri Leena Paukku juhlii syntymäpäiviään. Kuva: Kalevi Keski-Korhonen. SJL. KA.

1993

Suomen Sanomalehtimiesten Liitosta tulee Suomen Journalistiliitto.

1995

Kustannustoimittajat ja opiskelijat päätetään toivottaa tervetulleeksi liittoon.

Journalistissa ilmestyy ensimmäinen värikuva.

1997

Ylen ja MTV:n ohjelmatekninen henkilökunta, kuten äänitarkkailijat, kuvaajat, leikkaajat ja editoijat, mukaan liittoon. Liitossa on nyt yli 10 000 jäsentä, hieman yli puolet heistä naisia. Nykyään jäseniä on noin 14 000, joista naisia noin 60 prosenttia.

2005

Freelancerit saavat oman jäsenyhdistyksensä. Se on liiton tuorein, järjestyksessä 19. jäsenyhdistys.

Kehittyvien maiden journalisteja tukeva Viestintä- ja kehityssäätiö Vikes perustetaan.

2008

Liiton rakenne muuttuu, kun liittokokous lakkautetaan ja tehtävät siirtyvät valtuustolle.

2015

Liiton yhdenneksitoista puheenjohtajaksi valitaan ensimmäinen nainen, Hanne Aho.

2017

Journalismiin ja viestintään keskittyneiden keikkatyöläisten osuuskunta Mediakunta aloittaa toimintansa.

2021

Journalistiliitto täyttää sata vuotta.
 

Lähde: Leena Riska-Campbell ja Pirkko Leino-Kaukiainen: Ei mikään yhden illan juttu. Journalistiliiton järjestäytymisen vuosisata.

Suomen Journalistiliiton juhlavuoden ohjemaan voi tutustua
liiton verkkosivuilla.



3 2021
Arkisto

Vaalikoneet vaikuttavat äänestyspäätöksiin. Millaista valtaa käyttävät koneiden tekijät?

Vaalikone ei ole lelu, vaan journalistinen tuote. Esimerkiksi Ylen vaalikoneen takana on kymmeniä tekijöitä, kymmeniä sivuja väitteitä ja yli puolen vuoden työ. Miten vaalikone rakennetaan reilusti? Miten siitä pitäisi kertoa käyttäjille?

Journalistiliitto on aina vaatinut mahdottomia

Loma, viisipäiväinen työviikko tai työehtosopimukset tuntuivat mahdottomilta ajatuksilta ennen kuin riittävä määrä ihmisiä alkoi vaatia niitä. ”Ei riitä, että jäämme vain puolustamaan saavutettuja etuja”, kirjoittaa Maria Pettersson.

Ilahduit, kun viisi alaistasi lähti kilpailevaan lehteen, Arno Ahosniemi

Kauppalehden vastaava päätoimittaja esittää olevansa ikäistään vanhempi mies, joka odottaa turhaan työtarjousta Etelärannasta.

Koskelan surman uutisoinnissa jäi kertomatta, kuka leikkasi lapsilta

”Helsingistä piirtyy uutisten kautta omituinen kuva kaupunkina, jossa jokin mystinen luonnonvoima kasvattaa luokkakokoja ja näkymätön käsi silppuaa erityisopetuksen kelvottomaan kuntoon”, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Historian ensimmäinen toimittajien työehtosopimus on ­allekirjoitettu! Edessä työnantajan Åke Heiniö ja Arvi V. Mäkinen sekä työntekijöitä edustanut Jyrki Juuti, takana Pauli Strandén ja Esko Muinonen vuonna 1967. Kuva: Uuskuva. SJL. KA.

Satavuotias Journalistiliitto aloitti pienenä herrakerhona ja kasvoi vahvaksi ammattiliitoksi

Journalistiliitto on taistellut journalistien oikeuksien ja paremman journalismin puolesta jo vuosisadan - työnantajan ja itse tsaarin vastustuksesta huolimatta.

Konflikten tar kontextens plats

”Nyhetsmedier kan inte bortförklara sitt ansvar för förvirringen genom att peka finger mot myndigheter och politiker”, skriver Dan Lolax.

Auttaisiko työvälinepooli, jos etätyö jää pysyväksi?

Ergonomisen työskentelyn järjestäminen ei ole yksin työntekijän vastuulla – ei työpaikalla eikä kotona työskennellessä, kirjoittaa Journalistiliiton juristi Tuomas Aalto.

Virus muuntuu, mutta sitä ei muunneta

”Joskus kieleen vakiintuu yhdyssanoja, jotka tarkoittavat keskenään samaa, vaikka niiden osat ovat eri järjestyksessä ja toinen on muutenkin saattanut vaikuttaa toista epäloogisemmalta”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Pikkukengillä potku omaan takapuoleen

Kiitos siististä sisätyöstä, ajatteli Heikki Kuutti hyisenä pakkaspäivänä. Sitten uutispäällikkö sai juttuidean.

Journalistien työttömyyskassa Finka sulautuu osaksi uutta jättikassaa

Uudesta kassasta tulee Suomen kolmanneksi suurin työttömyyskassa. Kolmen kassan yhdistyminen tuo liitolle säästöjä ja lisää kassan yhteiskunnallista vaikutusvaltaa.

Näin tekijänoikeusrahat kiertävät

Tekijänoikeusjärjestö Kopioston kautta kulkee vuosittain noin 50 miljoonaa euroa, jotka se jakaa eteenpäin tekijänoikeuksien haltijoille.

Nitrodiskotaiteilija on poissa

Taittaja-graafikko Hannu Marttinen 12. 9. 1945 Helsinki – 10. 2. 2021 Hämeenlinna

Pienestä naisesta jäi iso jälki

Toimittaja Leena Seretin 11. 11. 1959 Kemi – 28. 1. 2021 Sipoo

Päätoimittaja puolusti koskiluontoa ja periaatteitaan

Päätoimittaja Seppo Vento 13. 6. 1930 Vesanto – 9. 2. 2021 Joensuu

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta