Pienestä naisesta jäi iso jälki

JOURNALISTI
11.3.2021

Auli Kivenmaa, Jarmo Aaltonen ja Kari Leppänen 

Kirjoittajat ovat Leena Seretinin ystäviä, kollegoita ja järjestökavereita 

Toimittaja Leena Seretin 11. 11. 1959 Kemi – 28. 1. 2021 Sipoo

Tammikuu päättyi synkästi. Saimme tiedon, että ystävämme, toimittaja Leena Seretin oli kuollut tapaturmaisesti.  

Leena syntyi Kemissä seitsenlapsiseen sisarussarjaan. Kaverit kertovat, että jo lukiossa oli nähtävissä, minne Seretinin Leena suuntaisi. Riitti, kun luki Leenan toimittamaa lehteä. Sen nimi oli Kouludemari. 

Se, mikä oli nähtävissä, toteutui. Leenasta tuli sieluaan myöten toimittaja ja yhdistysihminen. Oikea ja väärä, hyvä ja paha erottuivat Leenan mielessä nopeasti ja kirkkaasti. Se, mikä oli hänestä oikein ja totta, sitä hän puolusti, oli vastassa kuka vain. Sen paremmin töissään kuin päätöksissään Leena ei vitkastellut. Sillä tavalla hän ehti paljon. Onneksi. 

Seretinin varsinainen toimittajanura alkoi Työväen Akatemian kulttuurilinjan jälkeen Kansan Lehdestä Tampereelta. Sitä seurasivat Lippu-, Liikeväki- ja Puntari-lehdet.  

1980-luvun lopulla SDP:n uutistoimistotoimintaa uudistettiin, asiakaspohjaa laajennettiin, ja Seretin rekrytoitiin kehittämään UP-uutispalvelua. Hän keskittyi työmarkkina-asioihin, ja hänen linjakasta journalistista otettaan arvostettiin niin palkansaaja- kuin työnantajapuolellakin.  

Euroopan laajuistakin tunnustusta tuli. Leenan juttu Tähtisen perhe suhtautuu tyynesti EU:hun kertoi mikkeliläisen palkansaajaperheen EU-peloista ja odotuksista, ja sai Euroopan ammatillisen yhteisjärjestön EAY:n palkinnon. 

Vuonna 1995 UP:ssa käytiin yt-neuvotteluja, ja Seretin ilmoittautui luottamusmiehenä vapaaehtoiseksi lähtijäksi. Hän perusti Vega-Press Oy:n ja teki lopun työuransa freelancerina.  

Työn rinnalla kulki aina yhdistystoiminta. Seretin oli Helsingin Sanomalehtimiesyhdistyksen hallituksessa ja puheenjohtajana. Hän oli Naistoimittajien, ay-lehtien toimitusosaston ja Sos.dem.sanomalehtimiesliiton hallituksissa. Freelance-aktiivina hän piti esillä erityisesti itsensä työllistäjien ja yksinyrittäjien sosiaali- ja työttömyysturvaa esimerkiksi Suomen Journalistiliiton valtuustossa. Jokesin asiamiehenä Seretin toimi 1996–2001. Ja oli hän käynnistämässä mentoritoimintaakin. 

Seretinin solidaarisuudesta kertoo, että hän oli osoittanut osan testamentistaan sananvapautta sekä journalistien ammatillisia ja edunvalvonnallisia taitoja vaaliviin säätiöihin. 

2000-luvun alkupuolella Leena kertoi huomanneensa SAK:ssa aika mukavan oloisen miehen. Yksi asia johti toiseen ja Leenasta ja Jyrki Helinistä tuli aviopari.  

Kymmenisen vuotta sitten Jyrki sairastui Alzheimerin tautiin. Leena hoiti miestään pitkään kotona, ja kun Jyrki siirtyi hoivakotiin, Leena haki häntä edelleen usein viikonlopuksi kotiin. Aika oli rankkaa Leenalle. 

Viime elokuussa Jyrki menehtyi. Leena jäi taloon Elmo-koira kanssa. Sitten tuli Elmon aika: se haukkui marraskuussa viimeisen kerran pihaan tulijat. Samasta pihasta lähti nyt Leena.  

Me kaikki Leenan vaikutuspiirissä olleet olemme saaneet kokea hänen loppumattoman uutteruutensa juhlien ja lahjojen järjestelijänä. Leena jäi sisarusten ja kummilapsien lisäksi kaipaamaan suuri joukko ystäviä.  

Toivottavasti pandemian helpottaessa voimme kokoontua yhdessä muistamaan Leenaa.  



3 2021
Arkisto

Vaalikoneet vaikuttavat äänestyspäätöksiin. Millaista valtaa käyttävät koneiden tekijät?

Vaalikone ei ole lelu, vaan journalistinen tuote. Esimerkiksi Ylen vaalikoneen takana on kymmeniä tekijöitä, kymmeniä sivuja väitteitä ja yli puolen vuoden työ. Miten vaalikone rakennetaan reilusti? Miten siitä pitäisi kertoa käyttäjille?

Journalistiliitto on aina vaatinut mahdottomia

Loma, viisipäiväinen työviikko tai työehtosopimukset tuntuivat mahdottomilta ajatuksilta ennen kuin riittävä määrä ihmisiä alkoi vaatia niitä. ”Ei riitä, että jäämme vain puolustamaan saavutettuja etuja”, kirjoittaa Maria Pettersson.

Ilahduit, kun viisi alaistasi lähti kilpailevaan lehteen, Arno Ahosniemi

Kauppalehden vastaava päätoimittaja esittää olevansa ikäistään vanhempi mies, joka odottaa turhaan työtarjousta Etelärannasta.

Koskelan surman uutisoinnissa jäi kertomatta, kuka leikkasi lapsilta

”Helsingistä piirtyy uutisten kautta omituinen kuva kaupunkina, jossa jokin mystinen luonnonvoima kasvattaa luokkakokoja ja näkymätön käsi silppuaa erityisopetuksen kelvottomaan kuntoon”, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Historian ensimmäinen toimittajien työehtosopimus on ­allekirjoitettu! Edessä työnantajan Åke Heiniö ja Arvi V. Mäkinen sekä työntekijöitä edustanut Jyrki Juuti, takana Pauli Strandén ja Esko Muinonen vuonna 1967. Kuva: Uuskuva. SJL. KA.

Satavuotias Journalistiliitto aloitti pienenä herrakerhona ja kasvoi vahvaksi ammattiliitoksi

Journalistiliitto on taistellut journalistien oikeuksien ja paremman journalismin puolesta jo vuosisadan - työnantajan ja itse tsaarin vastustuksesta huolimatta.

Konflikten tar kontextens plats

”Nyhetsmedier kan inte bortförklara sitt ansvar för förvirringen genom att peka finger mot myndigheter och politiker”, skriver Dan Lolax.

Auttaisiko työvälinepooli, jos etätyö jää pysyväksi?

Ergonomisen työskentelyn järjestäminen ei ole yksin työntekijän vastuulla – ei työpaikalla eikä kotona työskennellessä, kirjoittaa Journalistiliiton juristi Tuomas Aalto.

Virus muuntuu, mutta sitä ei muunneta

”Joskus kieleen vakiintuu yhdyssanoja, jotka tarkoittavat keskenään samaa, vaikka niiden osat ovat eri järjestyksessä ja toinen on muutenkin saattanut vaikuttaa toista epäloogisemmalta”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Pikkukengillä potku omaan takapuoleen

Kiitos siististä sisätyöstä, ajatteli Heikki Kuutti hyisenä pakkaspäivänä. Sitten uutispäällikkö sai juttuidean.

Journalistien työttömyyskassa Finka sulautuu osaksi uutta jättikassaa

Uudesta kassasta tulee Suomen kolmanneksi suurin työttömyyskassa. Kolmen kassan yhdistyminen tuo liitolle säästöjä ja lisää kassan yhteiskunnallista vaikutusvaltaa.

Näin tekijänoikeusrahat kiertävät

Tekijänoikeusjärjestö Kopioston kautta kulkee vuosittain noin 50 miljoonaa euroa, jotka se jakaa eteenpäin tekijänoikeuksien haltijoille.

Nitrodiskotaiteilija on poissa

Taittaja-graafikko Hannu Marttinen 12. 9. 1945 Helsinki – 10. 2. 2021 Hämeenlinna

Pienestä naisesta jäi iso jälki

Toimittaja Leena Seretin 11. 11. 1959 Kemi – 28. 1. 2021 Sipoo

Päätoimittaja puolusti koskiluontoa ja periaatteitaan

Päätoimittaja Seppo Vento 13. 6. 1930 Vesanto – 9. 2. 2021 Joensuu

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta