Maaseudun Tulevaisuuden toimittaja–toimitussihteeri Laura Kuivalahti teki ennen koronaa sujuvasti etätöitä toimittajana, mutta toimitussihteerin roolin siirtäminen helsinkiläiseen kaksioon on ollut hankalampaa. ”Isot näytöt ovat olleet nyt vuoden keittiön ruokapöydällä.”

Maaseudun Tulevaisuus jättää toimituksen – etätyö maistuu monelle, käytännöistä sopiminen sakkaa

JOURNALISTI
11.3.2021

Nina Erho, teksti
Liisa Takala, kuva

Vuosi sitten maaliskuussa Maaseudun Tulevaisuus hajautti toimituksensa koronan takia etätöihin. Tämän vuoden helmikuussa lehti uutisoi, että poikkeusjärjestelystä tulee pysyvä:

MT siirtyy pysyvästi pois Helsingin toimituksestaan – ”On vain töitä, joita tehdään työntekijöiden asuinpaikkakunnista riippumatta”.

Uutinen herätti toimituksessa hämmennystä, sanoo pääluottamushenkilö Heli Virtanen.

Työnantaja oli aiemmin kertonut remontoivansa toimituksen tilat. Viime syksynä se kysyi lehteä kustantavan Viestimedian koko henkilöstöltä, paljonko työntekijät haluavat jatkossa tehdä etätöitä.

Virtasen mukaan toimitus suhtautuu etätöihin myönteisesti. Ongelma oli se, että etätyökyselyä seurasi työnantajan radikaalilta kuulostanut ilmoitus uusista työjärjestelyistä, ei keskustelu niiden käytännön toteutuksesta.

”Esimerkiksi toimitussihteerin työ on etänä kuormittavampaa kuin toimituksessa. Isoon näyttöön sidotut työntekijät eivät voi siirtyillä joustavasti paikasta toiseen. Siksi toimitusosaston hallitus ehdotti uutisen jälkeen, että toimitukseen jäisi ainakin deski”, Virtanen sanoo.

Kysymyksiä toimituksella riitti myös etätyöskentelystä: Saavatko kaikki nyt työskennellä mökillä? Korvataanko vain kotoa alkavat työmatkat? Miten ergonomia turvataan? Miten yhteishenki säilytetään?

 

Toimituspäällikkö Jussi Martikainen sanoo, että uutisen otsikko oli ”vähän dramaattinen”.

Maaseudun Tulevaisuutta tehdään jatkossa koronasta riippumatta monessa paikassa. Toimituksen remontti alkaa syksyllä, ja tilojen määrä putoaa kolmasosaan entisestä. Silti toimituksen tiloista ei luovuta kokonaan.

”Kaikki eivät halua työskennellä kotona, ja muistakin syistä toimitukseen voidaan kokoontua, kuten viimeistelemään liitelehtiä tai ideoimaan.”

Martikaisen mukaan lehden aluetoimittajien kanssa on aikanaan sovittu, että nämä järjestävät itse työtilansa, ja työnantaja on auttanut hankinnoissa tarvittaessa.

”Muiden kanssa etätyösopimuksia ei ole kiirehditty, koska sekä etätyömahdollisuus että mahdollisuus työskennellä toimituksessa ovat olemassa.”

Työturvallisuuslain mukaan työnantajan on huolehdittava siitä, että työ ei aiheuta työntekijän terveydelle haittaa tai vaaraa. Se tarkoittaa esimerkiksi, että työvälineiden on oltava ergonomisia.

Velvoite on voimassa myös etätyössä, vaikka se toteutuisi enemmän olosuhteiden selvittämisenä ja hankinnoissa avustamisena, sanoo Journalistiliiton juristi Tytti Oras.

 

Kun työn järjestelyjä muutetaan tavalla, joka saattaa vaikuttaa työntekijöiden turvallisuuteen, terveyteen ja työkykyyn, tarvitaan lain mukaan työsuojelun yhteistoimintaa, Tytti Oras sanoo.

”Muutosten vaikutuksia on pohdittava, ja työnantajan on riittävän ajoissa käsiteltävä niiden vuoksi mahdollisesti tarvittavia toimia yhdessä työsuojeluvaltuutetun kanssa tai työsuojelutoimikunnassa.”

Maaseudun Tulevaisuudessa muuttuvat sekä työtilat että työnteon tapa. Viestimedian toimitusjohtajan Anu Nissisen mukaan yhteistoimintaneuvotteluille ei ole tässä vaiheessa nähty tarvetta.

”Olemme yhteisen suunnittelun alkuvaiheessa, jossa koko henkilöstö on mukana. Käymme näitä asioita läpi myös yt-neuvottelukunnassa yhdessä luottamushenkilöiden ja työsuojeluvaltuutettujen kanssa. Lähtökohtaisesti kyse on vapaaehtoisuuteen perustuvasta etätyömahdollisuuksien lisäämisestä.”

 

Jo vuoden verran jatkuneiden etätöiden käytännöistä keskustellaan yhä muissakin mediataloissa.

Ylen pääluottamushenkilö Anu Kähkönen on vienyt työnantajan ja työntekijöiden yhteistoimintaneuvottelukuntaan kysymyksen kodin verkkoyhteyden kuluista etätyötilanteessa. Yle tarjoaa kännykkäliittymän, mutta sen avulla on vaikea lähettää esimerkiksi suuria videoita.

Ylen teknologia- ja kehitysjohtaja Janne Yli-Äyhön mukaan Yle ei pääsääntöisesti osallistu kodin nettiyhteyden kustannuksiin.

”Tietoliikenne kodissa alkaa olla välttämättömyyshyödyke, kuten vesi ja sähkö. Jos etätöitä on paljon, kotiyhteydestä saa verovähennyksen. Monet tekevät töitä useammasta paikasta, jolloin mobiililiittymä on kätevä.”

Työntekijöiden mielestä työnantajan tulisi osallistua verkkoyhteyden kustannuksiin ainakin silloin, kun yhteyden on kestettävä isoja määriä liikkuvaa kuvaa ja ääntä, ja se on normaalia kalliimpi.

Yli-Äyhön mukaan Ylessä mietitään jo koronan jälkeiseen aikaan liittyviä työnteon kysymyksiä. ”Uutta normaalia” suunnitellaan yhdessä työntekijöiden kanssa.

”Etätyö tulee pysyvästi lisääntymään, mutta sataprosenttinen etätyö ei ole kenenkään kannalta paras ratkaisu. Toimitilojen tärkeä rooli tulee olemaan turvallisten kohtaamisten mahdollistaminen. Nyt kotiin on voinut ottaa työpaikalta näytön ja työtuolin ergonomiaa parantamaan”, Yli-Äyhö sanoo.



5 2021
Arkisto

Ensin ne hakivat journalistit. Silloin me sanoimme, että tämä ei käy.

Meidän suomalaisten pitää auttaa kollegoja muissa maissa. Se on oikein, mutta samalla autamme myös itseämme, kirjoittaa päätoimittaja Maria Pettersson.

Teit paikallisesta varuskunnasta 46-sivuisen erikoisliitteen, koska fanitat armeijaa, Pasi Koivumaa

Karjalaisen päätoimittaja on toimituksessa pidetty hahmo, mutta epäilee Stalinin ja Hitlerin ajatelleen itsestään samoin.

Näin saat kesätyöstäsi kaiken irti

Kokeneet toimittajat jakavat vinkit kesätyöntekijöille. Näillä pääset paremmin alkuun kesätöissä ja kenties koko urallasi.

Mitä journalistin pitää ymmärtää työnantajansa taloudesta?

Iso osinko voi olla hälytysmerkki – tai törkeilyä, jos yrityksessä on samaan aikaan menossa rankka säästöohjelma, kirjoittavat Annukka Oksanen ja Elina Yrjölä.

Journalisternas och hjälporganisationernas relation är problematisk

För några år sedan jobbade jag som frivillig informatör för en finsk organisation i Uganda. Det var en upplevelse jag aldrig skulle vilja ha ogjord – men inte heller göra om, skriver Liselott Lindström.

En onnistunut pilaamaan suomen kielen sääntöjä

Kun minut pyydettiin median edustajaksi suomen kielen lautakuntaan, eräs Helsingin Sanomien lukija ei vaikuttanut vilpittömän ilahtuneelta, kirjoittaa Ville Eloranta.

Kyselytunnilla valtuutetut kysyivät hallitukselta ja toimistolta liiton toimintaan ja linjauksiin liittyviä kysymyksiä. Puheenjohtaja Hanne Aho vastaa etäyhteyksin osallistuneille valtuutetuille.

Journalistiliiton kevätvaltuusto toivoi joustoa työhön

Valtuutetut toivoivat liiton edistävän etätyömahdollisuuksia myös korona-ajan jälkeen.

Media keskittyi – pitäisikö myös Journalistiliiton jäsenyhdistysten yhdistää voimansa?

Median ja työn muutokset vähentävät sijainnin merkitystä toiminnan järjestämisessä, kirjoittaa Tapio Räihä.

Kova kiire tarkastajan juttusille

Kun poliisi pysäytti toimittajan ja kuvaajan nopeusratsiaan, Mika Heikkilä turvautui pieneen valkoiseen valheeseen.

Luja ja luotettava pohjalainen

Toimittaja Päivi Leppilahti 23. 6. 1960 Teuva – 21. 3. 2021 Kankaanpää

Lehtikuvauksen uranuurtaja

Kuolleita: Kuvapäällikkö Antti Suominen 16. 9. 1938 Pori – 9. 4. 2021 Ulvila

Laajasti urheilusta ja liikunnasta

Kuolleita: Urheilutoimittaja Erkki Poutanen 19. 11. 1950 Jyväskylä – 4. 4. 2021 Tuusula

Monen lajin mestari

Kuolleita: Toimittaja Matti Korhonen 28. 11. 1928 Liminka – 1. 3. 2021 Oulu

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta