Maaseudun Tulevaisuuden toimittaja–toimitussihteeri Laura Kuivalahti teki ennen koronaa sujuvasti etätöitä toimittajana, mutta toimitussihteerin roolin siirtäminen helsinkiläiseen kaksioon on ollut hankalampaa. ”Isot näytöt ovat olleet nyt vuoden keittiön ruokapöydällä.”

Maaseudun Tulevaisuus jättää toimituksen – etätyö maistuu monelle, käytännöistä sopiminen sakkaa

JOURNALISTI
11.3.2021

Nina Erho, teksti
Liisa Takala, kuva

Vuosi sitten maaliskuussa Maaseudun Tulevaisuus hajautti toimituksensa koronan takia etätöihin. Tämän vuoden helmikuussa lehti uutisoi, että poikkeusjärjestelystä tulee pysyvä:

MT siirtyy pysyvästi pois Helsingin toimituksestaan – ”On vain töitä, joita tehdään työntekijöiden asuinpaikkakunnista riippumatta”.

Uutinen herätti toimituksessa hämmennystä, sanoo pääluottamushenkilö Heli Virtanen.

Työnantaja oli aiemmin kertonut remontoivansa toimituksen tilat. Viime syksynä se kysyi lehteä kustantavan Viestimedian koko henkilöstöltä, paljonko työntekijät haluavat jatkossa tehdä etätöitä.

Virtasen mukaan toimitus suhtautuu etätöihin myönteisesti. Ongelma oli se, että etätyökyselyä seurasi työnantajan radikaalilta kuulostanut ilmoitus uusista työjärjestelyistä, ei keskustelu niiden käytännön toteutuksesta.

”Esimerkiksi toimitussihteerin työ on etänä kuormittavampaa kuin toimituksessa. Isoon näyttöön sidotut työntekijät eivät voi siirtyillä joustavasti paikasta toiseen. Siksi toimitusosaston hallitus ehdotti uutisen jälkeen, että toimitukseen jäisi ainakin deski”, Virtanen sanoo.

Kysymyksiä toimituksella riitti myös etätyöskentelystä: Saavatko kaikki nyt työskennellä mökillä? Korvataanko vain kotoa alkavat työmatkat? Miten ergonomia turvataan? Miten yhteishenki säilytetään?

 

Toimituspäällikkö Jussi Martikainen sanoo, että uutisen otsikko oli ”vähän dramaattinen”.

Maaseudun Tulevaisuutta tehdään jatkossa koronasta riippumatta monessa paikassa. Toimituksen remontti alkaa syksyllä, ja tilojen määrä putoaa kolmasosaan entisestä. Silti toimituksen tiloista ei luovuta kokonaan.

”Kaikki eivät halua työskennellä kotona, ja muistakin syistä toimitukseen voidaan kokoontua, kuten viimeistelemään liitelehtiä tai ideoimaan.”

Martikaisen mukaan lehden aluetoimittajien kanssa on aikanaan sovittu, että nämä järjestävät itse työtilansa, ja työnantaja on auttanut hankinnoissa tarvittaessa.

”Muiden kanssa etätyösopimuksia ei ole kiirehditty, koska sekä etätyömahdollisuus että mahdollisuus työskennellä toimituksessa ovat olemassa.”

Työturvallisuuslain mukaan työnantajan on huolehdittava siitä, että työ ei aiheuta työntekijän terveydelle haittaa tai vaaraa. Se tarkoittaa esimerkiksi, että työvälineiden on oltava ergonomisia.

Velvoite on voimassa myös etätyössä, vaikka se toteutuisi enemmän olosuhteiden selvittämisenä ja hankinnoissa avustamisena, sanoo Journalistiliiton juristi Tytti Oras.

 

Kun työn järjestelyjä muutetaan tavalla, joka saattaa vaikuttaa työntekijöiden turvallisuuteen, terveyteen ja työkykyyn, tarvitaan lain mukaan työsuojelun yhteistoimintaa, Tytti Oras sanoo.

”Muutosten vaikutuksia on pohdittava, ja työnantajan on riittävän ajoissa käsiteltävä niiden vuoksi mahdollisesti tarvittavia toimia yhdessä työsuojeluvaltuutetun kanssa tai työsuojelutoimikunnassa.”

Maaseudun Tulevaisuudessa muuttuvat sekä työtilat että työnteon tapa. Viestimedian toimitusjohtajan Anu Nissisen mukaan yhteistoimintaneuvotteluille ei ole tässä vaiheessa nähty tarvetta.

”Olemme yhteisen suunnittelun alkuvaiheessa, jossa koko henkilöstö on mukana. Käymme näitä asioita läpi myös yt-neuvottelukunnassa yhdessä luottamushenkilöiden ja työsuojeluvaltuutettujen kanssa. Lähtökohtaisesti kyse on vapaaehtoisuuteen perustuvasta etätyömahdollisuuksien lisäämisestä.”

 

Jo vuoden verran jatkuneiden etätöiden käytännöistä keskustellaan yhä muissakin mediataloissa.

Ylen pääluottamushenkilö Anu Kähkönen on vienyt työnantajan ja työntekijöiden yhteistoimintaneuvottelukuntaan kysymyksen kodin verkkoyhteyden kuluista etätyötilanteessa. Yle tarjoaa kännykkäliittymän, mutta sen avulla on vaikea lähettää esimerkiksi suuria videoita.

Ylen teknologia- ja kehitysjohtaja Janne Yli-Äyhön mukaan Yle ei pääsääntöisesti osallistu kodin nettiyhteyden kustannuksiin.

”Tietoliikenne kodissa alkaa olla välttämättömyyshyödyke, kuten vesi ja sähkö. Jos etätöitä on paljon, kotiyhteydestä saa verovähennyksen. Monet tekevät töitä useammasta paikasta, jolloin mobiililiittymä on kätevä.”

Työntekijöiden mielestä työnantajan tulisi osallistua verkkoyhteyden kustannuksiin ainakin silloin, kun yhteyden on kestettävä isoja määriä liikkuvaa kuvaa ja ääntä, ja se on normaalia kalliimpi.

Yli-Äyhön mukaan Ylessä mietitään jo koronan jälkeiseen aikaan liittyviä työnteon kysymyksiä. ”Uutta normaalia” suunnitellaan yhdessä työntekijöiden kanssa.

”Etätyö tulee pysyvästi lisääntymään, mutta sataprosenttinen etätyö ei ole kenenkään kannalta paras ratkaisu. Toimitilojen tärkeä rooli tulee olemaan turvallisten kohtaamisten mahdollistaminen. Nyt kotiin on voinut ottaa työpaikalta näytön ja työtuolin ergonomiaa parantamaan”, Yli-Äyhö sanoo.



3 2021
Arkisto

Vaalikoneet vaikuttavat äänestyspäätöksiin. Millaista valtaa käyttävät koneiden tekijät?

Vaalikone ei ole lelu, vaan journalistinen tuote. Esimerkiksi Ylen vaalikoneen takana on kymmeniä tekijöitä, kymmeniä sivuja väitteitä ja yli puolen vuoden työ. Miten vaalikone rakennetaan reilusti? Miten siitä pitäisi kertoa käyttäjille?

Journalistiliitto on aina vaatinut mahdottomia

Loma, viisipäiväinen työviikko tai työehtosopimukset tuntuivat mahdottomilta ajatuksilta ennen kuin riittävä määrä ihmisiä alkoi vaatia niitä. ”Ei riitä, että jäämme vain puolustamaan saavutettuja etuja”, kirjoittaa Maria Pettersson.

Ilahduit, kun viisi alaistasi lähti kilpailevaan lehteen, Arno Ahosniemi

Kauppalehden vastaava päätoimittaja esittää olevansa ikäistään vanhempi mies, joka odottaa turhaan työtarjousta Etelärannasta.

Koskelan surman uutisoinnissa jäi kertomatta, kuka leikkasi lapsilta

”Helsingistä piirtyy uutisten kautta omituinen kuva kaupunkina, jossa jokin mystinen luonnonvoima kasvattaa luokkakokoja ja näkymätön käsi silppuaa erityisopetuksen kelvottomaan kuntoon”, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Historian ensimmäinen toimittajien työehtosopimus on ­allekirjoitettu! Edessä työnantajan Åke Heiniö ja Arvi V. Mäkinen sekä työntekijöitä edustanut Jyrki Juuti, takana Pauli Strandén ja Esko Muinonen vuonna 1967. Kuva: Uuskuva. SJL. KA.

Satavuotias Journalistiliitto aloitti pienenä herrakerhona ja kasvoi vahvaksi ammattiliitoksi

Journalistiliitto on taistellut journalistien oikeuksien ja paremman journalismin puolesta jo vuosisadan - työnantajan ja itse tsaarin vastustuksesta huolimatta.

Konflikten tar kontextens plats

”Nyhetsmedier kan inte bortförklara sitt ansvar för förvirringen genom att peka finger mot myndigheter och politiker”, skriver Dan Lolax.

Auttaisiko työvälinepooli, jos etätyö jää pysyväksi?

Ergonomisen työskentelyn järjestäminen ei ole yksin työntekijän vastuulla – ei työpaikalla eikä kotona työskennellessä, kirjoittaa Journalistiliiton juristi Tuomas Aalto.

Virus muuntuu, mutta sitä ei muunneta

”Joskus kieleen vakiintuu yhdyssanoja, jotka tarkoittavat keskenään samaa, vaikka niiden osat ovat eri järjestyksessä ja toinen on muutenkin saattanut vaikuttaa toista epäloogisemmalta”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Pikkukengillä potku omaan takapuoleen

Kiitos siististä sisätyöstä, ajatteli Heikki Kuutti hyisenä pakkaspäivänä. Sitten uutispäällikkö sai juttuidean.

Journalistien työttömyyskassa Finka sulautuu osaksi uutta jättikassaa

Uudesta kassasta tulee Suomen kolmanneksi suurin työttömyyskassa. Kolmen kassan yhdistyminen tuo liitolle säästöjä ja lisää kassan yhteiskunnallista vaikutusvaltaa.

Näin tekijänoikeusrahat kiertävät

Tekijänoikeusjärjestö Kopioston kautta kulkee vuosittain noin 50 miljoonaa euroa, jotka se jakaa eteenpäin tekijänoikeuksien haltijoille.

Nitrodiskotaiteilija on poissa

Taittaja-graafikko Hannu Marttinen 12. 9. 1945 Helsinki – 10. 2. 2021 Hämeenlinna

Pienestä naisesta jäi iso jälki

Toimittaja Leena Seretin 11. 11. 1959 Kemi – 28. 1. 2021 Sipoo

Päätoimittaja puolusti koskiluontoa ja periaatteitaan

Päätoimittaja Seppo Vento 13. 6. 1930 Vesanto – 9. 2. 2021 Joensuu

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta