Aino Salosen mielestä palkka riippuu nykyisin liian usein siitä, onko työntekijällä taitoa ja uskallusta neuvotella itselleen siihen korotuksia.

Lakialoite lisäisi palkka-avoimuutta ja antaisi keinoja puuttua sukupuolten palkkaeroihin

JOURNALISTI
11.3.2021

Hertta-Mari Kaukonen, teksti
Heli Saarela, kuva

Palkkahaarukka: 3 500 – 4 500 euroa osaamisen ja kokemuksen mukaan.

Tällä tarkkuudella työnhakupalvelu Duunitori ilmoitti palkan, kun se haki viime syksynä sisältöpäällikköä. Aino Salonen pitää työpaikkansa palkkahaitareista kertomista hyvänä asiana. Hänen oma palkkansa toimituksellisista sisällöistä vastaavana sisältöpäällikkönä on 4 100 euroa.

”Olen palkka-avoimuuden kannalla. Tietenkin työpaikan palkkataso voi olla jollekin kipeä tieto, jos muilla on parempi palkka. Mutta mielestäni työnantajan pitäisi pystyä perustelemaan jokaisen työntekijän palkka”, Salonen sanoo.

 

Hallitusohjelmaan on kirjattu tavoite palkka-avoimuuden edistämiseksi. Perusteettomiin sukupuolten välisiin palkkaeroihin halutaan puuttua nykyistä tiukemmin.

Asiasta on tulossa kevään aikana lakialoite. Sen tarkoitus on muuttaa tasa-arvolakia siten, että työntekijät ja heidän edustajansa, kuten luottamushenkilöt, saavat tietoa henkilöstön palkoista aiempaa helpommin.

Sosiaali- ja terveysministeriössä lakimuutosta valmistelevan työryhmän vetäjän Tanja Auvisen mukaan palkkatiedot eivät jatkossakaan olisi näkyvillä esimerkiksi yrityksen intranetissä. Palkkatietojen saamiseen pitäisi olla erityinen syy.

”Sen täytyy olla joku rajattu tilanne, missä on epäily palkkasyrjinnästä”, Auvinen sanoo.

Journalistinaisen euro on Journalistiliiton viimevuotisen työmarkkinatutkimuksen mukaan noin 97 senttiä. Vaikka sukupuolten välinen palkkaero on alalla keskimäärin pieni, työpaikkakohtaiset erot voivat olla isompia.

”Työntekijöiden näkökulmasta olennaista on työpaikkakohtainen palkkaerojen selvittäminen naisten ja miesten välillä”, Journalistiliiton juristi Tuomas Aalto sanoo.

Tasa-arvolaki velvoittaa työnantajia edistämään palkkatasa-arvoa ja poistamaan perusteettomat palkkaerot jo nyt. Aalto uskoo, että palkkatietoisuuden kasvattaminen lisäisi tasa-arvoa.

”Henkilöstön tiedonsaanti on ollut ongelma. Palkkatasa-arvon edistäminen edellyttää tietoa yksittäisten työntekijöiden palkoista”, Aalto sanoo.

 

Aino Salosen mielestä palkkatieto pitäisi kertoa jo työpaikkailmoituksessa, jotta palkkakuoppia ei pääsisi syntymään.

”Uran alussa oli hirveän vaikea määritellä palkkatoivetta, ja olen ehkä lähtenyt liian halvalla töihin. Oman palkan nostaminen on ollut aiemmin urallani pitkä ja kivinen tie, koska media-alan yritykset voivat aina vedota siihen, että tämä on laskevaa liiketoimintaa”, Salonen sanoo.



3 2021
Arkisto

Vaalikoneet vaikuttavat äänestyspäätöksiin. Millaista valtaa käyttävät koneiden tekijät?

Vaalikone ei ole lelu, vaan journalistinen tuote. Esimerkiksi Ylen vaalikoneen takana on kymmeniä tekijöitä, kymmeniä sivuja väitteitä ja yli puolen vuoden työ. Miten vaalikone rakennetaan reilusti? Miten siitä pitäisi kertoa käyttäjille?

Journalistiliitto on aina vaatinut mahdottomia

Loma, viisipäiväinen työviikko tai työehtosopimukset tuntuivat mahdottomilta ajatuksilta ennen kuin riittävä määrä ihmisiä alkoi vaatia niitä. ”Ei riitä, että jäämme vain puolustamaan saavutettuja etuja”, kirjoittaa Maria Pettersson.

Ilahduit, kun viisi alaistasi lähti kilpailevaan lehteen, Arno Ahosniemi

Kauppalehden vastaava päätoimittaja esittää olevansa ikäistään vanhempi mies, joka odottaa turhaan työtarjousta Etelärannasta.

Koskelan surman uutisoinnissa jäi kertomatta, kuka leikkasi lapsilta

”Helsingistä piirtyy uutisten kautta omituinen kuva kaupunkina, jossa jokin mystinen luonnonvoima kasvattaa luokkakokoja ja näkymätön käsi silppuaa erityisopetuksen kelvottomaan kuntoon”, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Historian ensimmäinen toimittajien työehtosopimus on ­allekirjoitettu! Edessä työnantajan Åke Heiniö ja Arvi V. Mäkinen sekä työntekijöitä edustanut Jyrki Juuti, takana Pauli Strandén ja Esko Muinonen vuonna 1967. Kuva: Uuskuva. SJL. KA.

Satavuotias Journalistiliitto aloitti pienenä herrakerhona ja kasvoi vahvaksi ammattiliitoksi

Journalistiliitto on taistellut journalistien oikeuksien ja paremman journalismin puolesta jo vuosisadan - työnantajan ja itse tsaarin vastustuksesta huolimatta.

Konflikten tar kontextens plats

”Nyhetsmedier kan inte bortförklara sitt ansvar för förvirringen genom att peka finger mot myndigheter och politiker”, skriver Dan Lolax.

Auttaisiko työvälinepooli, jos etätyö jää pysyväksi?

Ergonomisen työskentelyn järjestäminen ei ole yksin työntekijän vastuulla – ei työpaikalla eikä kotona työskennellessä, kirjoittaa Journalistiliiton juristi Tuomas Aalto.

Virus muuntuu, mutta sitä ei muunneta

”Joskus kieleen vakiintuu yhdyssanoja, jotka tarkoittavat keskenään samaa, vaikka niiden osat ovat eri järjestyksessä ja toinen on muutenkin saattanut vaikuttaa toista epäloogisemmalta”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Pikkukengillä potku omaan takapuoleen

Kiitos siististä sisätyöstä, ajatteli Heikki Kuutti hyisenä pakkaspäivänä. Sitten uutispäällikkö sai juttuidean.

Journalistien työttömyyskassa Finka sulautuu osaksi uutta jättikassaa

Uudesta kassasta tulee Suomen kolmanneksi suurin työttömyyskassa. Kolmen kassan yhdistyminen tuo liitolle säästöjä ja lisää kassan yhteiskunnallista vaikutusvaltaa.

Näin tekijänoikeusrahat kiertävät

Tekijänoikeusjärjestö Kopioston kautta kulkee vuosittain noin 50 miljoonaa euroa, jotka se jakaa eteenpäin tekijänoikeuksien haltijoille.

Nitrodiskotaiteilija on poissa

Taittaja-graafikko Hannu Marttinen 12. 9. 1945 Helsinki – 10. 2. 2021 Hämeenlinna

Pienestä naisesta jäi iso jälki

Toimittaja Leena Seretin 11. 11. 1959 Kemi – 28. 1. 2021 Sipoo

Päätoimittaja puolusti koskiluontoa ja periaatteitaan

Päätoimittaja Seppo Vento 13. 6. 1930 Vesanto – 9. 2. 2021 Joensuu

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta