Aino Salosen mielestä palkka riippuu nykyisin liian usein siitä, onko työntekijällä taitoa ja uskallusta neuvotella itselleen siihen korotuksia.

Lakialoite lisäisi palkka-avoimuutta ja antaisi keinoja puuttua sukupuolten palkkaeroihin

JOURNALISTI
11.3.2021

Hertta-Mari Kaukonen, teksti
Heli Saarela, kuva

Palkkahaarukka: 3 500 – 4 500 euroa osaamisen ja kokemuksen mukaan.

Tällä tarkkuudella työnhakupalvelu Duunitori ilmoitti palkan, kun se haki viime syksynä sisältöpäällikköä. Aino Salonen pitää työpaikkansa palkkahaitareista kertomista hyvänä asiana. Hänen oma palkkansa toimituksellisista sisällöistä vastaavana sisältöpäällikkönä on 4 100 euroa.

”Olen palkka-avoimuuden kannalla. Tietenkin työpaikan palkkataso voi olla jollekin kipeä tieto, jos muilla on parempi palkka. Mutta mielestäni työnantajan pitäisi pystyä perustelemaan jokaisen työntekijän palkka”, Salonen sanoo.

 

Hallitusohjelmaan on kirjattu tavoite palkka-avoimuuden edistämiseksi. Perusteettomiin sukupuolten välisiin palkkaeroihin halutaan puuttua nykyistä tiukemmin.

Asiasta on tulossa kevään aikana lakialoite. Sen tarkoitus on muuttaa tasa-arvolakia siten, että työntekijät ja heidän edustajansa, kuten luottamushenkilöt, saavat tietoa henkilöstön palkoista aiempaa helpommin.

Sosiaali- ja terveysministeriössä lakimuutosta valmistelevan työryhmän vetäjän Tanja Auvisen mukaan palkkatiedot eivät jatkossakaan olisi näkyvillä esimerkiksi yrityksen intranetissä. Palkkatietojen saamiseen pitäisi olla erityinen syy.

”Sen täytyy olla joku rajattu tilanne, missä on epäily palkkasyrjinnästä”, Auvinen sanoo.

Journalistinaisen euro on Journalistiliiton viimevuotisen työmarkkinatutkimuksen mukaan noin 97 senttiä. Vaikka sukupuolten välinen palkkaero on alalla keskimäärin pieni, työpaikkakohtaiset erot voivat olla isompia.

”Työntekijöiden näkökulmasta olennaista on työpaikkakohtainen palkkaerojen selvittäminen naisten ja miesten välillä”, Journalistiliiton juristi Tuomas Aalto sanoo.

Tasa-arvolaki velvoittaa työnantajia edistämään palkkatasa-arvoa ja poistamaan perusteettomat palkkaerot jo nyt. Aalto uskoo, että palkkatietoisuuden kasvattaminen lisäisi tasa-arvoa.

”Henkilöstön tiedonsaanti on ollut ongelma. Palkkatasa-arvon edistäminen edellyttää tietoa yksittäisten työntekijöiden palkoista”, Aalto sanoo.

 

Aino Salosen mielestä palkkatieto pitäisi kertoa jo työpaikkailmoituksessa, jotta palkkakuoppia ei pääsisi syntymään.

”Uran alussa oli hirveän vaikea määritellä palkkatoivetta, ja olen ehkä lähtenyt liian halvalla töihin. Oman palkan nostaminen on ollut aiemmin urallani pitkä ja kivinen tie, koska media-alan yritykset voivat aina vedota siihen, että tämä on laskevaa liiketoimintaa”, Salonen sanoo.



5 2021
Arkisto

Ensin ne hakivat journalistit. Silloin me sanoimme, että tämä ei käy.

Meidän suomalaisten pitää auttaa kollegoja muissa maissa. Se on oikein, mutta samalla autamme myös itseämme, kirjoittaa päätoimittaja Maria Pettersson.

Teit paikallisesta varuskunnasta 46-sivuisen erikoisliitteen, koska fanitat armeijaa, Pasi Koivumaa

Karjalaisen päätoimittaja on toimituksessa pidetty hahmo, mutta epäilee Stalinin ja Hitlerin ajatelleen itsestään samoin.

Näin saat kesätyöstäsi kaiken irti

Kokeneet toimittajat jakavat vinkit kesätyöntekijöille. Näillä pääset paremmin alkuun kesätöissä ja kenties koko urallasi.

Mitä journalistin pitää ymmärtää työnantajansa taloudesta?

Iso osinko voi olla hälytysmerkki – tai törkeilyä, jos yrityksessä on samaan aikaan menossa rankka säästöohjelma, kirjoittavat Annukka Oksanen ja Elina Yrjölä.

Journalisternas och hjälporganisationernas relation är problematisk

För några år sedan jobbade jag som frivillig informatör för en finsk organisation i Uganda. Det var en upplevelse jag aldrig skulle vilja ha ogjord – men inte heller göra om, skriver Liselott Lindström.

En onnistunut pilaamaan suomen kielen sääntöjä

Kun minut pyydettiin median edustajaksi suomen kielen lautakuntaan, eräs Helsingin Sanomien lukija ei vaikuttanut vilpittömän ilahtuneelta, kirjoittaa Ville Eloranta.

Kyselytunnilla valtuutetut kysyivät hallitukselta ja toimistolta liiton toimintaan ja linjauksiin liittyviä kysymyksiä. Puheenjohtaja Hanne Aho vastaa etäyhteyksin osallistuneille valtuutetuille.

Journalistiliiton kevätvaltuusto toivoi joustoa työhön

Valtuutetut toivoivat liiton edistävän etätyömahdollisuuksia myös korona-ajan jälkeen.

Media keskittyi – pitäisikö myös Journalistiliiton jäsenyhdistysten yhdistää voimansa?

Median ja työn muutokset vähentävät sijainnin merkitystä toiminnan järjestämisessä, kirjoittaa Tapio Räihä.

Kova kiire tarkastajan juttusille

Kun poliisi pysäytti toimittajan ja kuvaajan nopeusratsiaan, Mika Heikkilä turvautui pieneen valkoiseen valheeseen.

Luja ja luotettava pohjalainen

Toimittaja Päivi Leppilahti 23. 6. 1960 Teuva – 21. 3. 2021 Kankaanpää

Lehtikuvauksen uranuurtaja

Kuolleita: Kuvapäällikkö Antti Suominen 16. 9. 1938 Pori – 9. 4. 2021 Ulvila

Laajasti urheilusta ja liikunnasta

Kuolleita: Urheilutoimittaja Erkki Poutanen 19. 11. 1950 Jyväskylä – 4. 4. 2021 Tuusula

Monen lajin mestari

Kuolleita: Toimittaja Matti Korhonen 28. 11. 1928 Liminka – 1. 3. 2021 Oulu

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta