Konflikten tar kontextens plats

JOURNALISTI
11.3.2021

Dan Lolax

Twitter: @danlolax

Skribenten är chefredaktör på Kommuntorget.

”Nyhetsmedier kan inte bortförklara sitt ansvar för förvirringen genom att peka finger mot myndigheter och politiker”, skriver Dan Lolax.

Torsdagen den 25 februari. Regeringen Marin håller presskonferens. Hårdare restriktioner utlovas. När jag från sportlovssoffan kikar in i min mediebubbla råder förvirring.

Ministrar talar om ”sulkutila” trots att finländarnas rörelsefrihet inte påverkas. Det är ett retoriskt grepp utan juridisk förankring. HBL rubricerar ändå med den engelska översättningen ”lockdown”.

På Twitter anklagar Paavo Arhinmäki (VF) Social- och hälsovårdsministeriets kanslichef Kirsi Varhila för att soloåka när hon varnar för närundervisning i skolorna. Kritiken beror på att undervisningsminister Jussi Saramo (VF) på nämnda presskonferens betonat vikten av närundervisning.

Vasabladets webb säger Vasa sjukvårdsdistrikts direktör att restriktionerna kommer ”lägligt”. I följande artikel säger Vasas ledande överläkare att restriktionerna kommer ”en vecka för sent.”

Och så vidare.

 

Coronaåret har sett väldigt bra journalistik, till exempel när det handlat om pandemins konsekvenser för vårdpersonal som gör sitt yttersta, för ensamma äldre som isoleras och för elever och studerande som far illa av distansundervisning och -studier.

Men när myndigheters och politikers information och uttalanden ska ut via nyhetsmedierna till medborgarna så händer något. Det är inte en trasiga telefonen-effekt. Snarare kan det liknas vid att hälla ut alla pusselbitar på en gång: alla bitar hör till pusslet, men det är svårt att säga hur.

I en SPT-intervju (24. 2) säger Klas Backholm, forskare vid Åbo Akademi, att ”den vanliga medborgaren åtminstone inte ska behöva googla och förstå sig på lagtexter.” Så är det. Nyhetskonsumentens beteende kan problematiseras, men fokus måste vara på dem som informerar och dem som för informationen vidare.

Backholms kommentar är ett svar på frågan om vems ansvar det är att reda ut begreppen: myndigheternas eller journalisternas? Till det kan man tillägga: nyhetsmedier kan inte bortförklara sitt ansvar för förvirringen genom att peka finger mot myndigheter och politiker, lika lite som myndigheter och politiker kan peka finger mot medierna.

Det som saknas i sammanhanget är ofta just... sammanhanget. En smittskyddsläkare, en tjänsteman och en politiker betonar olika saker när de ställs samma fråga. Den här kontexten – i vilken roll de uttalar sig – går ibland förlorad. Då tar konflikten kontextens plats. Nyansskillnader blir motsatta åsikter.

Det är inte fel att lyfta fram konflikter och enskilda journalister kan inte göra mycket åt den splittrade helhet som olika intervjuer skapar. Men de gör klokt i att försäkra sig om att konflikterna är verkliga och inte resultatet av en fråga som inte ställts eller ett sammanhang som inte klargjorts.



3 2021
Arkisto

Vaalikoneet vaikuttavat äänestyspäätöksiin. Millaista valtaa käyttävät koneiden tekijät?

Vaalikone ei ole lelu, vaan journalistinen tuote. Esimerkiksi Ylen vaalikoneen takana on kymmeniä tekijöitä, kymmeniä sivuja väitteitä ja yli puolen vuoden työ. Miten vaalikone rakennetaan reilusti? Miten siitä pitäisi kertoa käyttäjille?

Journalistiliitto on aina vaatinut mahdottomia

Loma, viisipäiväinen työviikko tai työehtosopimukset tuntuivat mahdottomilta ajatuksilta ennen kuin riittävä määrä ihmisiä alkoi vaatia niitä. ”Ei riitä, että jäämme vain puolustamaan saavutettuja etuja”, kirjoittaa Maria Pettersson.

Ilahduit, kun viisi alaistasi lähti kilpailevaan lehteen, Arno Ahosniemi

Kauppalehden vastaava päätoimittaja esittää olevansa ikäistään vanhempi mies, joka odottaa turhaan työtarjousta Etelärannasta.

Koskelan surman uutisoinnissa jäi kertomatta, kuka leikkasi lapsilta

”Helsingistä piirtyy uutisten kautta omituinen kuva kaupunkina, jossa jokin mystinen luonnonvoima kasvattaa luokkakokoja ja näkymätön käsi silppuaa erityisopetuksen kelvottomaan kuntoon”, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Historian ensimmäinen toimittajien työehtosopimus on ­allekirjoitettu! Edessä työnantajan Åke Heiniö ja Arvi V. Mäkinen sekä työntekijöitä edustanut Jyrki Juuti, takana Pauli Strandén ja Esko Muinonen vuonna 1967. Kuva: Uuskuva. SJL. KA.

Satavuotias Journalistiliitto aloitti pienenä herrakerhona ja kasvoi vahvaksi ammattiliitoksi

Journalistiliitto on taistellut journalistien oikeuksien ja paremman journalismin puolesta jo vuosisadan - työnantajan ja itse tsaarin vastustuksesta huolimatta.

Konflikten tar kontextens plats

”Nyhetsmedier kan inte bortförklara sitt ansvar för förvirringen genom att peka finger mot myndigheter och politiker”, skriver Dan Lolax.

Auttaisiko työvälinepooli, jos etätyö jää pysyväksi?

Ergonomisen työskentelyn järjestäminen ei ole yksin työntekijän vastuulla – ei työpaikalla eikä kotona työskennellessä, kirjoittaa Journalistiliiton juristi Tuomas Aalto.

Virus muuntuu, mutta sitä ei muunneta

”Joskus kieleen vakiintuu yhdyssanoja, jotka tarkoittavat keskenään samaa, vaikka niiden osat ovat eri järjestyksessä ja toinen on muutenkin saattanut vaikuttaa toista epäloogisemmalta”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Pikkukengillä potku omaan takapuoleen

Kiitos siististä sisätyöstä, ajatteli Heikki Kuutti hyisenä pakkaspäivänä. Sitten uutispäällikkö sai juttuidean.

Journalistien työttömyyskassa Finka sulautuu osaksi uutta jättikassaa

Uudesta kassasta tulee Suomen kolmanneksi suurin työttömyyskassa. Kolmen kassan yhdistyminen tuo liitolle säästöjä ja lisää kassan yhteiskunnallista vaikutusvaltaa.

Näin tekijänoikeusrahat kiertävät

Tekijänoikeusjärjestö Kopioston kautta kulkee vuosittain noin 50 miljoonaa euroa, jotka se jakaa eteenpäin tekijänoikeuksien haltijoille.

Nitrodiskotaiteilija on poissa

Taittaja-graafikko Hannu Marttinen 12. 9. 1945 Helsinki – 10. 2. 2021 Hämeenlinna

Pienestä naisesta jäi iso jälki

Toimittaja Leena Seretin 11. 11. 1959 Kemi – 28. 1. 2021 Sipoo

Päätoimittaja puolusti koskiluontoa ja periaatteitaan

Päätoimittaja Seppo Vento 13. 6. 1930 Vesanto – 9. 2. 2021 Joensuu

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta