Kaikkien toimitusten tulee järjestää journalisteille tasa-arvokoulutusta, kirjoittaa toimittaja Susani Mahadura

Susani Mahadura

31-vuotias helsinki-läinen freetoimittaja ja elokuvaohjaaja.

Opiskellut televisio- ja radiotuotantoa Metropolia-ammattikorkeakoulussa.

Toimittanut, käsikirjoittanut ja tuottanut Yle Puheelle tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta käsittelevää Mahadura & Özberkan -radio-ohjelmaa sekä ihmismieltä käsit-televää Mielen jäljillä -ohjelmaa.

Ohjannut dokumenttielokuvan Kelet, joka on ainoa mustan transnaisen tarinan kertova suomalainen elokuva.

JOURNALISTI
11.3.2021

Susani Mahadura, teksti
Aapo Huhta, kuva

Kun media mittaa haastateltavien tasa-arvoa, tarkastellaan yleensä sukupuolijakaumaa. Silloin monet vähemmistöt jäävät huomiotta.

Suomalainen journalismi on edelleen pääasiassa valkoista, vammatonta, cissukupuolista ja heteronormatiivista. Se näkyy niin tekijöissä kuin haastateltavissa, vaikka Suomi on moniääninen maa. Tämä on ongelma, koska journalismin tulisi heijastaa koko yhteiskuntaa.

Rodullistettuja suomalaisia haastatellaan lähinnä maahanmuuttoon liittyvissä jutuissa, ei esimerkiksi asiantuntijoina politiikkaan, tieteeseen, kulttuuriin tai taiteeseen liittyvissä kysymyksissä. 

Haastatteluvalinnoilla vääristämme käsityksiä siitä, kuka voi olla asiantuntija ja kuka ylipäätään saa osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun. Kun sallimme vähemmistölle puheenvuoron vain vähemmistöihin liittyvissä aiheissa, työnnämme heidät marginaaliin.

 

Kahtatoista maata vertaillut Being Black in the EU -tutkimus paljasti, että mustista eurooppalaisista eniten rasismia kokivat juuri afrosuomalaiset. Myös kotimaisten tutkimusten mukaan syrjintää tapahtuu niin työ- kuin asuntomarkkinoilla. Samaan aikaan vähemmistöt loistavat poissaolollaan mediakuvastoissa, tekijöissä ja johtoportaassa. 

Kun uutisotsikoissa kuvaillaan Eurooppaan saapuvia turvapaikanhakijoita käyttämällä epäinhimillistäviä luonnonkatastrofeihin viittaavia termejä kuten vyöry tai tulva, syntyy pelkoa, vihaa ja vastakkainasettelua. Sanojen valinta vahvistaa rasistisia stereotypioita.

Journalismin tulee olla kunnianhimoisempaa. Journalistien pitää kyetä tunnistamaan, milloin he sortuvat itse syrjivään kielenkäyttöön.

 

Journalistit käyttävät valtaa valitessaan haastateltavia, näkökulmia, jutunaiheita ja otsikoita. Meidän on kysyttävä, mikä on oma roolimme rasististen rakenteiden ylläpitämisessä ja purkamisessa.

Kauniit puheet tasa-arvosta eivät enää riitä. Nyt on ryhdyttävä toimiin.

Jotta onnistuisimme kuvaamaan yhteiskuntaa monipuolisesti, jokaisen toimituksen velvollisuus on järjestää journalisteille tasa-arvokoulutusta. Olemme askeleen lähempänä yhdenvertaista mediaa, kun tekijäkunta moninaistuu.

Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus ovat keskeisiä arvoja niin Yleisradiolle kuin muillekin mediataloille. Esimerkiksi Yleisradio sanoo haluavansa edistää näitä arvoja niin sisällöissä kuin työnantajanakin.

Jos näin todella on, tarvitsemme toimitusten sisällä perusteellista keskustelua siitä, mitä konkreettista mediatalot ja journalistit voivat tehdä, jotta journalismi olisi aidosti moniäänistä, inklusiivista ja tasa-arvoista.

On mediatalojen tehtävä tarjota journalisteille työkaluja ja ymmärrystä siitä, miten näiden keskeisten arvojen tulisi näkyä työssämme ja miten voimme tehdä parempaa journalismia. 



Täsmennys 12.3. klo 13.50.
Lisätty seuraava täsmennys: Kahtatoista maata vertaillut Being Black in the EU -tutkimus paljasti, että mustista eurooppalaisista eniten rasismia kokivat juuri afrosuomalaiset.

Susani Mahadura

31-vuotias helsinki-läinen freetoimittaja ja elokuvaohjaaja.

Opiskellut televisio- ja radiotuotantoa Metropolia-ammattikorkeakoulussa.

Toimittanut, käsikirjoittanut ja tuottanut Yle Puheelle tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta käsittelevää Mahadura & Özberkan -radio-ohjelmaa sekä ihmismieltä käsit-televää Mielen jäljillä -ohjelmaa.

Ohjannut dokumenttielokuvan Kelet, joka on ainoa mustan transnaisen tarinan kertova suomalainen elokuva.



3 2021
Arkisto

Vaalikoneet vaikuttavat äänestyspäätöksiin. Millaista valtaa käyttävät koneiden tekijät?

Vaalikone ei ole lelu, vaan journalistinen tuote. Esimerkiksi Ylen vaalikoneen takana on kymmeniä tekijöitä, kymmeniä sivuja väitteitä ja yli puolen vuoden työ. Miten vaalikone rakennetaan reilusti? Miten siitä pitäisi kertoa käyttäjille?

Journalistiliitto on aina vaatinut mahdottomia

Loma, viisipäiväinen työviikko tai työehtosopimukset tuntuivat mahdottomilta ajatuksilta ennen kuin riittävä määrä ihmisiä alkoi vaatia niitä. ”Ei riitä, että jäämme vain puolustamaan saavutettuja etuja”, kirjoittaa Maria Pettersson.

Ilahduit, kun viisi alaistasi lähti kilpailevaan lehteen, Arno Ahosniemi

Kauppalehden vastaava päätoimittaja esittää olevansa ikäistään vanhempi mies, joka odottaa turhaan työtarjousta Etelärannasta.

Koskelan surman uutisoinnissa jäi kertomatta, kuka leikkasi lapsilta

”Helsingistä piirtyy uutisten kautta omituinen kuva kaupunkina, jossa jokin mystinen luonnonvoima kasvattaa luokkakokoja ja näkymätön käsi silppuaa erityisopetuksen kelvottomaan kuntoon”, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Historian ensimmäinen toimittajien työehtosopimus on ­allekirjoitettu! Edessä työnantajan Åke Heiniö ja Arvi V. Mäkinen sekä työntekijöitä edustanut Jyrki Juuti, takana Pauli Strandén ja Esko Muinonen vuonna 1967. Kuva: Uuskuva. SJL. KA.

Satavuotias Journalistiliitto aloitti pienenä herrakerhona ja kasvoi vahvaksi ammattiliitoksi

Journalistiliitto on taistellut journalistien oikeuksien ja paremman journalismin puolesta jo vuosisadan - työnantajan ja itse tsaarin vastustuksesta huolimatta.

Konflikten tar kontextens plats

”Nyhetsmedier kan inte bortförklara sitt ansvar för förvirringen genom att peka finger mot myndigheter och politiker”, skriver Dan Lolax.

Auttaisiko työvälinepooli, jos etätyö jää pysyväksi?

Ergonomisen työskentelyn järjestäminen ei ole yksin työntekijän vastuulla – ei työpaikalla eikä kotona työskennellessä, kirjoittaa Journalistiliiton juristi Tuomas Aalto.

Virus muuntuu, mutta sitä ei muunneta

”Joskus kieleen vakiintuu yhdyssanoja, jotka tarkoittavat keskenään samaa, vaikka niiden osat ovat eri järjestyksessä ja toinen on muutenkin saattanut vaikuttaa toista epäloogisemmalta”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Pikkukengillä potku omaan takapuoleen

Kiitos siististä sisätyöstä, ajatteli Heikki Kuutti hyisenä pakkaspäivänä. Sitten uutispäällikkö sai juttuidean.

Journalistien työttömyyskassa Finka sulautuu osaksi uutta jättikassaa

Uudesta kassasta tulee Suomen kolmanneksi suurin työttömyyskassa. Kolmen kassan yhdistyminen tuo liitolle säästöjä ja lisää kassan yhteiskunnallista vaikutusvaltaa.

Näin tekijänoikeusrahat kiertävät

Tekijänoikeusjärjestö Kopioston kautta kulkee vuosittain noin 50 miljoonaa euroa, jotka se jakaa eteenpäin tekijänoikeuksien haltijoille.

Nitrodiskotaiteilija on poissa

Taittaja-graafikko Hannu Marttinen 12. 9. 1945 Helsinki – 10. 2. 2021 Hämeenlinna

Pienestä naisesta jäi iso jälki

Toimittaja Leena Seretin 11. 11. 1959 Kemi – 28. 1. 2021 Sipoo

Päätoimittaja puolusti koskiluontoa ja periaatteitaan

Päätoimittaja Seppo Vento 13. 6. 1930 Vesanto – 9. 2. 2021 Joensuu

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta