Kaikkien toimitusten tulee järjestää journalisteille tasa-arvokoulutusta, kirjoittaa toimittaja Susani Mahadura

Susani Mahadura

31-vuotias helsinki-läinen freetoimittaja ja elokuvaohjaaja.

Opiskellut televisio- ja radiotuotantoa Metropolia-ammattikorkeakoulussa.

Toimittanut, käsikirjoittanut ja tuottanut Yle Puheelle tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta käsittelevää Mahadura & Özberkan -radio-ohjelmaa sekä ihmismieltä käsit-televää Mielen jäljillä -ohjelmaa.

Ohjannut dokumenttielokuvan Kelet, joka on ainoa mustan transnaisen tarinan kertova suomalainen elokuva.

JOURNALISTI
11.3.2021

Susani Mahadura, teksti
Aapo Huhta, kuva

Kun media mittaa haastateltavien tasa-arvoa, tarkastellaan yleensä sukupuolijakaumaa. Silloin monet vähemmistöt jäävät huomiotta.

Suomalainen journalismi on edelleen pääasiassa valkoista, vammatonta, cissukupuolista ja heteronormatiivista. Se näkyy niin tekijöissä kuin haastateltavissa, vaikka Suomi on moniääninen maa. Tämä on ongelma, koska journalismin tulisi heijastaa koko yhteiskuntaa.

Rodullistettuja suomalaisia haastatellaan lähinnä maahanmuuttoon liittyvissä jutuissa, ei esimerkiksi asiantuntijoina politiikkaan, tieteeseen, kulttuuriin tai taiteeseen liittyvissä kysymyksissä. 

Haastatteluvalinnoilla vääristämme käsityksiä siitä, kuka voi olla asiantuntija ja kuka ylipäätään saa osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun. Kun sallimme vähemmistölle puheenvuoron vain vähemmistöihin liittyvissä aiheissa, työnnämme heidät marginaaliin.

 

Kahtatoista maata vertaillut Being Black in the EU -tutkimus paljasti, että mustista eurooppalaisista eniten rasismia kokivat juuri afrosuomalaiset. Myös kotimaisten tutkimusten mukaan syrjintää tapahtuu niin työ- kuin asuntomarkkinoilla. Samaan aikaan vähemmistöt loistavat poissaolollaan mediakuvastoissa, tekijöissä ja johtoportaassa. 

Kun uutisotsikoissa kuvaillaan Eurooppaan saapuvia turvapaikanhakijoita käyttämällä epäinhimillistäviä luonnonkatastrofeihin viittaavia termejä kuten vyöry tai tulva, syntyy pelkoa, vihaa ja vastakkainasettelua. Sanojen valinta vahvistaa rasistisia stereotypioita.

Journalismin tulee olla kunnianhimoisempaa. Journalistien pitää kyetä tunnistamaan, milloin he sortuvat itse syrjivään kielenkäyttöön.

 

Journalistit käyttävät valtaa valitessaan haastateltavia, näkökulmia, jutunaiheita ja otsikoita. Meidän on kysyttävä, mikä on oma roolimme rasististen rakenteiden ylläpitämisessä ja purkamisessa.

Kauniit puheet tasa-arvosta eivät enää riitä. Nyt on ryhdyttävä toimiin.

Jotta onnistuisimme kuvaamaan yhteiskuntaa monipuolisesti, jokaisen toimituksen velvollisuus on järjestää journalisteille tasa-arvokoulutusta. Olemme askeleen lähempänä yhdenvertaista mediaa, kun tekijäkunta moninaistuu.

Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus ovat keskeisiä arvoja niin Yleisradiolle kuin muillekin mediataloille. Esimerkiksi Yleisradio sanoo haluavansa edistää näitä arvoja niin sisällöissä kuin työnantajanakin.

Jos näin todella on, tarvitsemme toimitusten sisällä perusteellista keskustelua siitä, mitä konkreettista mediatalot ja journalistit voivat tehdä, jotta journalismi olisi aidosti moniäänistä, inklusiivista ja tasa-arvoista.

On mediatalojen tehtävä tarjota journalisteille työkaluja ja ymmärrystä siitä, miten näiden keskeisten arvojen tulisi näkyä työssämme ja miten voimme tehdä parempaa journalismia. 



Täsmennys 12.3. klo 13.50.
Lisätty seuraava täsmennys: Kahtatoista maata vertaillut Being Black in the EU -tutkimus paljasti, että mustista eurooppalaisista eniten rasismia kokivat juuri afrosuomalaiset.

Susani Mahadura

31-vuotias helsinki-läinen freetoimittaja ja elokuvaohjaaja.

Opiskellut televisio- ja radiotuotantoa Metropolia-ammattikorkeakoulussa.

Toimittanut, käsikirjoittanut ja tuottanut Yle Puheelle tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta käsittelevää Mahadura & Özberkan -radio-ohjelmaa sekä ihmismieltä käsit-televää Mielen jäljillä -ohjelmaa.

Ohjannut dokumenttielokuvan Kelet, joka on ainoa mustan transnaisen tarinan kertova suomalainen elokuva.



5 2021
Arkisto

Ensin ne hakivat journalistit. Silloin me sanoimme, että tämä ei käy.

Meidän suomalaisten pitää auttaa kollegoja muissa maissa. Se on oikein, mutta samalla autamme myös itseämme, kirjoittaa päätoimittaja Maria Pettersson.

Teit paikallisesta varuskunnasta 46-sivuisen erikoisliitteen, koska fanitat armeijaa, Pasi Koivumaa

Karjalaisen päätoimittaja on toimituksessa pidetty hahmo, mutta epäilee Stalinin ja Hitlerin ajatelleen itsestään samoin.

Näin saat kesätyöstäsi kaiken irti

Kokeneet toimittajat jakavat vinkit kesätyöntekijöille. Näillä pääset paremmin alkuun kesätöissä ja kenties koko urallasi.

Mitä journalistin pitää ymmärtää työnantajansa taloudesta?

Iso osinko voi olla hälytysmerkki – tai törkeilyä, jos yrityksessä on samaan aikaan menossa rankka säästöohjelma, kirjoittavat Annukka Oksanen ja Elina Yrjölä.

Journalisternas och hjälporganisationernas relation är problematisk

För några år sedan jobbade jag som frivillig informatör för en finsk organisation i Uganda. Det var en upplevelse jag aldrig skulle vilja ha ogjord – men inte heller göra om, skriver Liselott Lindström.

En onnistunut pilaamaan suomen kielen sääntöjä

Kun minut pyydettiin median edustajaksi suomen kielen lautakuntaan, eräs Helsingin Sanomien lukija ei vaikuttanut vilpittömän ilahtuneelta, kirjoittaa Ville Eloranta.

Kyselytunnilla valtuutetut kysyivät hallitukselta ja toimistolta liiton toimintaan ja linjauksiin liittyviä kysymyksiä. Puheenjohtaja Hanne Aho vastaa etäyhteyksin osallistuneille valtuutetuille.

Journalistiliiton kevätvaltuusto toivoi joustoa työhön

Valtuutetut toivoivat liiton edistävän etätyömahdollisuuksia myös korona-ajan jälkeen.

Media keskittyi – pitäisikö myös Journalistiliiton jäsenyhdistysten yhdistää voimansa?

Median ja työn muutokset vähentävät sijainnin merkitystä toiminnan järjestämisessä, kirjoittaa Tapio Räihä.

Kova kiire tarkastajan juttusille

Kun poliisi pysäytti toimittajan ja kuvaajan nopeusratsiaan, Mika Heikkilä turvautui pieneen valkoiseen valheeseen.

Luja ja luotettava pohjalainen

Toimittaja Päivi Leppilahti 23. 6. 1960 Teuva – 21. 3. 2021 Kankaanpää

Lehtikuvauksen uranuurtaja

Kuolleita: Kuvapäällikkö Antti Suominen 16. 9. 1938 Pori – 9. 4. 2021 Ulvila

Laajasti urheilusta ja liikunnasta

Kuolleita: Urheilutoimittaja Erkki Poutanen 19. 11. 1950 Jyväskylä – 4. 4. 2021 Tuusula

Monen lajin mestari

Kuolleita: Toimittaja Matti Korhonen 28. 11. 1928 Liminka – 1. 3. 2021 Oulu

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta