Järjestötyössä menestyy, kun yhteiset tavoitteet ovat kirkkaat, sanoo HSJ:n uusi toiminnanjohtaja Johanna Sillanpää

Johanna Sillanpää, 38, on aloittanut Journalistiliiton jäsenyhdistyksen Helsingin Seudun Journalistien toiminnanjohtajana. Hän on työskennellyt järjestötehtävissä vuodesta 2013, viimeksi Mediakunnan toiminnanjohtajan sijaisena. Sillanpää on työskennellyt myös Suomen Pen ry:n toiminnanjohtajana ja Kirjallisuuden vientikeskus Filissä.

JOURNALISTI
11.3.2021

Nina Erho, teksti

Miksi halusit HSJ:n toiminnanjohtajaksi?

Nautin työstä, johon kuuluu yhteydenpitoa, yhteistyötä ja toisten auttamista.

Mitä uutta tuot yhdistyksen toimintaan?

Toimintaa pitää kehittää jäsenistöä kuunnellen. Ensimmäinen askel on jäsenkysely varsinkin, kun kuulumisia ei pääse nyt normaalisti vaihtamaan.

Miten yhdistykseen houkutellaan uusia jäseniä?

Tänä vuonna mietimme erityisesti viestijöiden tavoittamista. Myös opiskelijoiden tavoittaminen viestintää ja oppilaitosyhteistyötä kehittämällä on tärkeää.

Miten jäsenistä saadaan aktiivijäseniä?

Tukemalla entistä paremmin työpaikkojen luottamushenkilöitä ja toimitusosastojen yhteistyötä. Kouluttamalla myös ay-asioista.

Miten yhdistys pidetään eloisana korona-aikana?

Etsimällä yhteydenpitoon parhaat laitteet ja käytännöt. Webinaareja on ollut paljon. Toiveita vapaamuotoisista kohtaamista pitää selvittää. Kunpa kesällä voitaisiin jo tavata.

Toiminnanjohtajan tehtävä on monipuolinen. Miten saat ajan ja voimat riittämään?

Tehtäviä on jo jaettu hyvin. Lööpillä on oma tuottaja, ja ammatillisia koulutuksia järjestää koulutussihteeri. Edunvalvontaa hoitavat myös hallitus ja luottamushenkilöt.

Miten tasapainoilet yhdistyksen hallituksen, työkavereiden ja jäsenistön näkemysten välillä?

Keskeistä on ymmärtää, että tässä ollaan jäsenistöä varten yhteistyössä hallituksen kanssa.

Järjestötyössä menestymisen salaisuus?

Kirkas käsitys siitä, minkä yhteisen asian äärellä ollaan ja miksi. Tahto keksiä, miten liekkiä pidetään yllä kussakin ajassa.

Mikä on journalisteissa parasta?

Kiehtova työ, jossa yhdistyvät totuus ja tarinankerronta. Media-alalla työskentelevät ovat sitoutuneita työhönsä ja selviytyvät siitä haastavissakin oloissa.

Entä pahinta?

Ehkä se, etten tiedä, mitä toimittajalle uskaltaa vastata (naurua).

Mitä ay-liike kaipaa juuri nyt?

Suurissa yhteiskunnallisissa muutoksissa oikeuksiaan on puolustettava entistä kovemmin, ja siihen tarvitaan jokaista. Työnantajien kanssa on keskusteltava siitä, että työntekijät ovat muutakin kuin kuluerä. Vastuullinen journalismi ulottuu työntekijöiden kohteluun.

Kaija Plit työskenteli HSJ:ssa vuosikymmeniä, hänen seuraajansa Tuula Krzywacki vain kuukausia. Mitä mietit ryhtyessäsi tehtävään?

Voin hoitaa sitä vain omana itsenäni. Olen luottavainen itseeni ja muihin. Enemmän mietityttävät koronatilanteen haasteet käytännön työssä.

Kuka on ammatillinen esikuvasi?

Kirjailija Sirpa Kähkönen toimi Suomen PENin puheenjohtajana vuoden 2015 Charlie Hebdo -iskun aikana. Hän näytti, että vaikeisiinkin asioihin voi työstää kannan, jonka takana seistä.

Johanna Sillanpää, 38, on aloittanut Journalistiliiton jäsenyhdistyksen Helsingin Seudun Journalistien toiminnanjohtajana. Hän on työskennellyt järjestötehtävissä vuodesta 2013, viimeksi Mediakunnan toiminnanjohtajan sijaisena. Sillanpää on työskennellyt myös Suomen Pen ry:n toiminnanjohtajana ja Kirjallisuuden vientikeskus Filissä.



3 2021
Arkisto

Vaalikoneet vaikuttavat äänestyspäätöksiin. Millaista valtaa käyttävät koneiden tekijät?

Vaalikone ei ole lelu, vaan journalistinen tuote. Esimerkiksi Ylen vaalikoneen takana on kymmeniä tekijöitä, kymmeniä sivuja väitteitä ja yli puolen vuoden työ. Miten vaalikone rakennetaan reilusti? Miten siitä pitäisi kertoa käyttäjille?

Journalistiliitto on aina vaatinut mahdottomia

Loma, viisipäiväinen työviikko tai työehtosopimukset tuntuivat mahdottomilta ajatuksilta ennen kuin riittävä määrä ihmisiä alkoi vaatia niitä. ”Ei riitä, että jäämme vain puolustamaan saavutettuja etuja”, kirjoittaa Maria Pettersson.

Ilahduit, kun viisi alaistasi lähti kilpailevaan lehteen, Arno Ahosniemi

Kauppalehden vastaava päätoimittaja esittää olevansa ikäistään vanhempi mies, joka odottaa turhaan työtarjousta Etelärannasta.

Koskelan surman uutisoinnissa jäi kertomatta, kuka leikkasi lapsilta

”Helsingistä piirtyy uutisten kautta omituinen kuva kaupunkina, jossa jokin mystinen luonnonvoima kasvattaa luokkakokoja ja näkymätön käsi silppuaa erityisopetuksen kelvottomaan kuntoon”, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Historian ensimmäinen toimittajien työehtosopimus on ­allekirjoitettu! Edessä työnantajan Åke Heiniö ja Arvi V. Mäkinen sekä työntekijöitä edustanut Jyrki Juuti, takana Pauli Strandén ja Esko Muinonen vuonna 1967. Kuva: Uuskuva. SJL. KA.

Satavuotias Journalistiliitto aloitti pienenä herrakerhona ja kasvoi vahvaksi ammattiliitoksi

Journalistiliitto on taistellut journalistien oikeuksien ja paremman journalismin puolesta jo vuosisadan - työnantajan ja itse tsaarin vastustuksesta huolimatta.

Konflikten tar kontextens plats

”Nyhetsmedier kan inte bortförklara sitt ansvar för förvirringen genom att peka finger mot myndigheter och politiker”, skriver Dan Lolax.

Auttaisiko työvälinepooli, jos etätyö jää pysyväksi?

Ergonomisen työskentelyn järjestäminen ei ole yksin työntekijän vastuulla – ei työpaikalla eikä kotona työskennellessä, kirjoittaa Journalistiliiton juristi Tuomas Aalto.

Virus muuntuu, mutta sitä ei muunneta

”Joskus kieleen vakiintuu yhdyssanoja, jotka tarkoittavat keskenään samaa, vaikka niiden osat ovat eri järjestyksessä ja toinen on muutenkin saattanut vaikuttaa toista epäloogisemmalta”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Pikkukengillä potku omaan takapuoleen

Kiitos siististä sisätyöstä, ajatteli Heikki Kuutti hyisenä pakkaspäivänä. Sitten uutispäällikkö sai juttuidean.

Journalistien työttömyyskassa Finka sulautuu osaksi uutta jättikassaa

Uudesta kassasta tulee Suomen kolmanneksi suurin työttömyyskassa. Kolmen kassan yhdistyminen tuo liitolle säästöjä ja lisää kassan yhteiskunnallista vaikutusvaltaa.

Näin tekijänoikeusrahat kiertävät

Tekijänoikeusjärjestö Kopioston kautta kulkee vuosittain noin 50 miljoonaa euroa, jotka se jakaa eteenpäin tekijänoikeuksien haltijoille.

Nitrodiskotaiteilija on poissa

Taittaja-graafikko Hannu Marttinen 12. 9. 1945 Helsinki – 10. 2. 2021 Hämeenlinna

Pienestä naisesta jäi iso jälki

Toimittaja Leena Seretin 11. 11. 1959 Kemi – 28. 1. 2021 Sipoo

Päätoimittaja puolusti koskiluontoa ja periaatteitaan

Päätoimittaja Seppo Vento 13. 6. 1930 Vesanto – 9. 2. 2021 Joensuu

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta