Savon Sanomien visuaalisen toimituksen esihenkilö Tuire Punkki hyödyntää usein automatkat ja juttelee työntekijöiden kanssa ajaessaan keikalle.

Hyvä esihenkilö järjestää aikaa keskustelulle ja luottaa alaistensa asiantuntemukseen

Muista pomona ainakin nämä

Luota työntekijän asiantuntemukseen ja anna hänen loistaa.

Viesti työntekijälle selkeästi, mitä häneltä odotetaan.

Kuuntele, mitä työntekijällä on sanottavanaan.

JOURNALISTI
11.3.2021

Anna-Sofia Nieminen, teksti
Matias Honkamaa, kuvat

Kun Tuire Punkki aloitti vuonna 2012 Savon Sanomien kuvatoimituksen esihenkilönä, hänestä tuntui, ettei hän tee mitään konkreettista.

Aiemmin kuvaajana työskennellessään Punkki oli tottunut siihen, että omia kuvia menee julki jatkuvasti ja niistä saa palautetta. Yhtäkkiä työ olikin ihan erilaista, eikä palautetta juuri tullut.

”Siihen kasvaminen vei tietyn ajan”, Punkki kertoo.

Nykyään Punkki kuvaa taas noin puolet työajasta, koska pienentyneessä toimituksessa on vähemmän esihenkilötyötä. Tällä hetkellä hänen johtamassaan visuaalisessa toimituksessa on kaksi kuvaajaa, graafikko ja kaksi osa-aikaista arkistonhoitajaa.

Punkki on todennut, että to do -listat toimivat hyvänä apuna kiireisinä päivinä, sillä muuten asioita unohtuu. Hän pyrkii käyttämään ajan tehokkaasti hyödyksi: esimerkiksi keikalle ajaessa voi keskustella työntekijöiden kanssa puhelimessa.

Esihenkilönä työskenteleminen on Punkin mielestä pitkälti vuorovaikutusta, kuten työtehtävien ja suuntaviivojen kommunikoimista ja perustelemista työntekijöille ja heidän näkemystensä kuuntelemista. Hänestä on tärkeää järjestää aikaa kahdenkeskisille keskusteluille ja myös kysellä, miten työt sujuvat.

”Juttelemme monesti myös henkilökohtaisesta elämästä. Se vaikuttaa niin suuresti työkykyyn”, Punkki sanoo.

Punkki ja graafikko Mikko Pitkänen näyttävät Savon Sanomissa harjoittelussa olevalle valokuvaajaopiskelijalle Minna Lyytiselle, miten kuvia syvätään.

Vastaava tuottaja Laura Vehkaoja kertoo tuntevansa jatkuvasti, että olisi voinut tehdä paremmin: infota enemmän, varata lisää aikaa keskustelulle, lähettää vielä yhden sähköpostin. Hän työskentelee Ylellä toimituksessa, joka tuottaa dokumentteja ja kulttuurisisältöjä.

”Riittämättömyyden tunne on läsnä aina”, Vehkaoja toteaa.

Hänen on ollut pakko opetella pitämään huolta omista rajoistaan ja jaksamisestaan. Vehkaoja on oppinut havaitsemaan merkkejä liiasta kuormituksesta. Niitä ovat esimerkiksi kyyniset tunteet ja vaikeus asettaa asioita perspektiiviin.

”Jos huomaa, että suusta alkaa tulla negatiivisia kommentteja tai valitusta, on syytä pysähtyä. Miten voi motivoida ihmisiä, jos itse suhtautuu asioihin negatiivisesti?” Vehkaoja sanoo.

Kun Vehkaoja aloitti nykyisessä työssään seitsemän vuotta sitten, toimituksen kaikki noin 50 tuottajaa ja toimittajaa olivat hänen suoria alaisiaan. Hän havaitsi, että päivittäisten asioiden hoitaminen työllisti liikaa, eikä hänelle jäänyt tarpeeksi aikaa kehitystyölle. Ratkaisu oli delegoiminen: osa tuottajista ryhtyi tiiminvetäjiksi.

Vehkaoja on opetellut esihenkilönä myös omien tunteidensa pitämistä loitolla. Kun tekee töitä sydämellä, esimerkiksi jonkun tuotannon lopettaminen voi tuntua kivuliaalta, mutta ottamalla etäisyyttä voi nähdä kokonaiskuvan – kenties tilalle tulee uusia, vielä parempia tuotantoja.

Senkin Vehkaoja on oppinut, että esihenkilökin voi todeta olleensa väärässä.

”Pomon arvovalta ei rapise siitä, jos uusia hyviä perusteluja kuultuaan päättääkin vaihtaa mielipidettä”, Vehkaoja sanoo.

 

Kaksi vuotta Etelä-Saimaan päivätuottajana työskennellyt Aino Heikkonen pyrki pomona selkeään viestintään.

Hän toteaa, että jos työntekijälle ei kommunikoi selkeästi, mitä jutulta odottaa – esimerkiksi sisältöä, laajuutta ja aikataulua – ei todennäköisesti saa sitä, mitä toivoo.

”Voin suositella rautalankaviestintää kaikille, jotka tekevät tuottajan töitä”, Heikkonen sanoo. Hänet palkittiin keskiviikkona 10. maaliskuuta Suurella journalistipalkinnolla 2020 Vuoden journalistinen pomo -kategoriassa.

Aviisin päätoimittajana ja Tunne & Mielen tuottajana hän oli oppinut, että kun freelancereilta tilaa juttuja, toimeksiannon pitää olla selkeä.

Päivätuottajan pestin lopulla Heikkonen vastasi uutistoimituksen sisällöntuotannosta ja toimi esihenkilönä 12 työntekijälle uutistoimituksessa, urheilussa ja kuvaamossa. Aiemmin vastuita ja alaisia oli enemmän, mutta niitä jaettiin eri tuottajien kesken uudistuksessa loppuvuonna 2020.

Maaliskuun alussa Heikkonen aloitti työkierrossa Sunnuntaisuomalaisen toimittajana. Hän pitää vaihtelua toimittajan ja esihenkilön työn välillä hyvänä asiana, koska silloin ei pääse etääntymään käytännön työstä ja sen realiteeteista.

Heikkonen muistuttaa kuitenkin, että työntekijä on oman tehtävänsä paras asiantuntija, ja esihenkilön on syytä luottaa siihen eikä mikromanageroida.

Muistilaput pitävät kiireisen päivän järjestyksessä. Punkki on opetellut pysymään tiukoissa tilanteissa rauhallisena ja pysähtyy miettimään ennen kuin alkaa ratkoa tilannetta. ”Ei ole pahitteeksi opetella syvähengitystaitoja.”

Välillä esihenkilönä tulee vastaan tilanteita, joita on vaikea kohdata.

Heikkosen mielestä hektisessä uutistyössä vaikeita ovat yllätykset, kuten työntekijöiden sairastumiset. Esihenkilönä hän pyrki ensin kohtaamaan työntekijän rauhassa ja vakuuttamaan, että tämä voi sairastaa huoletta. Vasta sen jälkeen hän alkoi ratkoa, miten työt hoituvat.

Ylen Vehkaojan mielestä työyhteisön riidat ja pahimmillaan työpaikkakiusaaminen vaativat pomolta paljon. Silloin hän pyrkii juttelemaan kaikkien osallisten kanssa, jotta pääsee kunnolla kärryille tilanteesta. Tarvittaessa hän hakee tukea muualta.

”Esihenkilötyössä vaikkapa hyvin toimiva HR on äärimmäisen arvokas. Ei tarvitse olla yksin”, Vehkaoja sanoo.

Savon Sanomien Punkin mielestä vaikeimpia ovat olleet yt-prosessit. Hän ei ole itse joutunut hoitamaan niihin liittyviä käytännön asioita, mutta esihenkilönä hänen on täytynyt huolehtia, että työt sujuvat koko prosessin ajan.

”Oman työkyvyn säilyttäminen on todella olennaista. Siten pystyy olemaan läsnä kaikille myös yt-prosessin aikana”, Punkki toteaa.

Muista pomona ainakin nämä

Luota työntekijän asiantuntemukseen ja anna hänen loistaa.

Viesti työntekijälle selkeästi, mitä häneltä odotetaan.

Kuuntele, mitä työntekijällä on sanottavanaan.



5 2021
Arkisto

Ensin ne hakivat journalistit. Silloin me sanoimme, että tämä ei käy.

Meidän suomalaisten pitää auttaa kollegoja muissa maissa. Se on oikein, mutta samalla autamme myös itseämme, kirjoittaa päätoimittaja Maria Pettersson.

Teit paikallisesta varuskunnasta 46-sivuisen erikoisliitteen, koska fanitat armeijaa, Pasi Koivumaa

Karjalaisen päätoimittaja on toimituksessa pidetty hahmo, mutta epäilee Stalinin ja Hitlerin ajatelleen itsestään samoin.

Näin saat kesätyöstäsi kaiken irti

Kokeneet toimittajat jakavat vinkit kesätyöntekijöille. Näillä pääset paremmin alkuun kesätöissä ja kenties koko urallasi.

Mitä journalistin pitää ymmärtää työnantajansa taloudesta?

Iso osinko voi olla hälytysmerkki – tai törkeilyä, jos yrityksessä on samaan aikaan menossa rankka säästöohjelma, kirjoittavat Annukka Oksanen ja Elina Yrjölä.

Journalisternas och hjälporganisationernas relation är problematisk

För några år sedan jobbade jag som frivillig informatör för en finsk organisation i Uganda. Det var en upplevelse jag aldrig skulle vilja ha ogjord – men inte heller göra om, skriver Liselott Lindström.

En onnistunut pilaamaan suomen kielen sääntöjä

Kun minut pyydettiin median edustajaksi suomen kielen lautakuntaan, eräs Helsingin Sanomien lukija ei vaikuttanut vilpittömän ilahtuneelta, kirjoittaa Ville Eloranta.

Kyselytunnilla valtuutetut kysyivät hallitukselta ja toimistolta liiton toimintaan ja linjauksiin liittyviä kysymyksiä. Puheenjohtaja Hanne Aho vastaa etäyhteyksin osallistuneille valtuutetuille.

Journalistiliiton kevätvaltuusto toivoi joustoa työhön

Valtuutetut toivoivat liiton edistävän etätyömahdollisuuksia myös korona-ajan jälkeen.

Media keskittyi – pitäisikö myös Journalistiliiton jäsenyhdistysten yhdistää voimansa?

Median ja työn muutokset vähentävät sijainnin merkitystä toiminnan järjestämisessä, kirjoittaa Tapio Räihä.

Kova kiire tarkastajan juttusille

Kun poliisi pysäytti toimittajan ja kuvaajan nopeusratsiaan, Mika Heikkilä turvautui pieneen valkoiseen valheeseen.

Luja ja luotettava pohjalainen

Toimittaja Päivi Leppilahti 23. 6. 1960 Teuva – 21. 3. 2021 Kankaanpää

Lehtikuvauksen uranuurtaja

Kuolleita: Kuvapäällikkö Antti Suominen 16. 9. 1938 Pori – 9. 4. 2021 Ulvila

Laajasti urheilusta ja liikunnasta

Kuolleita: Urheilutoimittaja Erkki Poutanen 19. 11. 1950 Jyväskylä – 4. 4. 2021 Tuusula

Monen lajin mestari

Kuolleita: Toimittaja Matti Korhonen 28. 11. 1928 Liminka – 1. 3. 2021 Oulu

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta