Auttaisiko työvälinepooli, jos etätyö jää pysyväksi?

JOURNALISTI
11.3.2021

Tuomas Aalto
tuomas.aalto@journalistiliitto.fi
Kirjoittaja on Journalistiliiton juristi.

Ergonomisen työskentelyn järjestäminen ei ole yksin työntekijän vastuulla – ei työpaikalla eikä kotona työskennellessä, kirjoittaa Journalistiliiton juristi Tuomas Aalto.

Koronaepidemiasta johtuva laajamittainen siirtyminen etätyöhön on tuonut journalistien työhön paljon joustoa, mutta myös joitain haittoja. Journalistiliiton helmikuussa toteuttamassa koronakyselyssä yksi esille nousseista asioista oli huonontunut työergonomia.

Kyselyssä yli 50 prosenttia vastanneista koki työergonomian kotona työskennellessä melko tai erittäin paljon huonommaksi kuin työpaikalla. Vastanneista jäsenistä 36 prosenttia kertoi kärsivänsä tuki- ja liikuntaelinten vaivoista melko tai erittäin paljon enemmän kuin aiemmin.

Työergonomiaan on hyvä kiinnittää huomiota nyt, sillä etätyötä tehdään aiempaa enemmän todennäköisesti myös koronan jälkeen. Moni tutkimukseen vastannut kertoi, että etätyön jatkuminen on heidän omakin toiveensa.

 

Ergonomisen työskentelyn järjestäminen ei ole yksin työntekijän vastuulla – ei työpaikalla eikä kotona työskennellessä. Lain perusteella työnantajan vastuu ja velvollisuus ovat selvät.

Työturvallisuuslain ergonomiaa ja näyttöpäätetyöskentelyä koskevat säännökset velvoittavat työnantajan oma-aloitteisesti järjestämään työvälineet ja työn suorittamisolosuhteet sellaiseksi, että haitta ja vaara terveydelle on mahdollisimman pieni. Työnantajan on myös ennakoivasti seurattava ja arvioitava työolosuhteita ja fyysistä kuormittumista.

Työturvallisuuslakia sovelletaan myös muualla kuin työpaikalla työskennellessä.

Miten työnantajan tulisi sitten käytännössä toimia?

Ensin on syytä selvittää esimerkiksi kyselyllä, millä tasolla etätyötä tekevien ergonomia ylipäätään on. Kyse voi olla yleisestä tai työntekijäkohtaisesta selvityksestä, mielellään molemmista.

Tämän jälkeen työnantajan tulee laatia ja toteuttaa mahdolliset toimenpiteet ergonomian parantamiseksi. Toimenpiteet voivat olla mitä erilaisimpia asioita, lisätyövälineistä kehotuksiin lisätä liikkumista työpäivän aikana. Tilannetta pitää myös seurata ja arvioida uudestaan myöhemmin.

Sopivat työvälineet ovat tärkein osa hyvää työergonomiaa. Jos työtä tehdään säännöllisesti etänä, samojen välineiden tulisi lähtökohtaisesti olla käytössä työnantajan tarjoamana ja kustantamana.

Normaalisti kyse on säädettävästä työtuolista, sähköpöydästä ja lisänäytöstä. Mahdolliset lisälaitehankinnat ja niistä aiheutuvat kohtuulliset kustannukset tai työntekijän valinnanvapaus tehdä työtä kotona ja työpaikalla eivät nähdäkseni kavenna työnantajan velvollisuutta pitää huolta työvälineistä.

Sähköpöytä voi hinnan ja tilan puolesta olla vaikeampi asia etenkin, jos säännöllinen työskentely tapahtuu vuoroin kotona ja työpaikalla. Tällöin on hyvä muistaa, etteivät kaikki tarvitse kotiinsa sähköpöytää eikä se kaikille edes ole tilasyistä mahdollista.

Yksi tapa järjestää työvälineet voisi esimerkiksi olla eräänlainen työvälinepooli, josta työntekijät voivat lainata tarvitsemansa työvälineet kotiinsa.



3 2021
Arkisto

Vaalikoneet vaikuttavat äänestyspäätöksiin. Millaista valtaa käyttävät koneiden tekijät?

Vaalikone ei ole lelu, vaan journalistinen tuote. Esimerkiksi Ylen vaalikoneen takana on kymmeniä tekijöitä, kymmeniä sivuja väitteitä ja yli puolen vuoden työ. Miten vaalikone rakennetaan reilusti? Miten siitä pitäisi kertoa käyttäjille?

Journalistiliitto on aina vaatinut mahdottomia

Loma, viisipäiväinen työviikko tai työehtosopimukset tuntuivat mahdottomilta ajatuksilta ennen kuin riittävä määrä ihmisiä alkoi vaatia niitä. ”Ei riitä, että jäämme vain puolustamaan saavutettuja etuja”, kirjoittaa Maria Pettersson.

Ilahduit, kun viisi alaistasi lähti kilpailevaan lehteen, Arno Ahosniemi

Kauppalehden vastaava päätoimittaja esittää olevansa ikäistään vanhempi mies, joka odottaa turhaan työtarjousta Etelärannasta.

Koskelan surman uutisoinnissa jäi kertomatta, kuka leikkasi lapsilta

”Helsingistä piirtyy uutisten kautta omituinen kuva kaupunkina, jossa jokin mystinen luonnonvoima kasvattaa luokkakokoja ja näkymätön käsi silppuaa erityisopetuksen kelvottomaan kuntoon”, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Historian ensimmäinen toimittajien työehtosopimus on ­allekirjoitettu! Edessä työnantajan Åke Heiniö ja Arvi V. Mäkinen sekä työntekijöitä edustanut Jyrki Juuti, takana Pauli Strandén ja Esko Muinonen vuonna 1967. Kuva: Uuskuva. SJL. KA.

Satavuotias Journalistiliitto aloitti pienenä herrakerhona ja kasvoi vahvaksi ammattiliitoksi

Journalistiliitto on taistellut journalistien oikeuksien ja paremman journalismin puolesta jo vuosisadan - työnantajan ja itse tsaarin vastustuksesta huolimatta.

Konflikten tar kontextens plats

”Nyhetsmedier kan inte bortförklara sitt ansvar för förvirringen genom att peka finger mot myndigheter och politiker”, skriver Dan Lolax.

Auttaisiko työvälinepooli, jos etätyö jää pysyväksi?

Ergonomisen työskentelyn järjestäminen ei ole yksin työntekijän vastuulla – ei työpaikalla eikä kotona työskennellessä, kirjoittaa Journalistiliiton juristi Tuomas Aalto.

Virus muuntuu, mutta sitä ei muunneta

”Joskus kieleen vakiintuu yhdyssanoja, jotka tarkoittavat keskenään samaa, vaikka niiden osat ovat eri järjestyksessä ja toinen on muutenkin saattanut vaikuttaa toista epäloogisemmalta”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Pikkukengillä potku omaan takapuoleen

Kiitos siististä sisätyöstä, ajatteli Heikki Kuutti hyisenä pakkaspäivänä. Sitten uutispäällikkö sai juttuidean.

Journalistien työttömyyskassa Finka sulautuu osaksi uutta jättikassaa

Uudesta kassasta tulee Suomen kolmanneksi suurin työttömyyskassa. Kolmen kassan yhdistyminen tuo liitolle säästöjä ja lisää kassan yhteiskunnallista vaikutusvaltaa.

Näin tekijänoikeusrahat kiertävät

Tekijänoikeusjärjestö Kopioston kautta kulkee vuosittain noin 50 miljoonaa euroa, jotka se jakaa eteenpäin tekijänoikeuksien haltijoille.

Nitrodiskotaiteilija on poissa

Taittaja-graafikko Hannu Marttinen 12. 9. 1945 Helsinki – 10. 2. 2021 Hämeenlinna

Pienestä naisesta jäi iso jälki

Toimittaja Leena Seretin 11. 11. 1959 Kemi – 28. 1. 2021 Sipoo

Päätoimittaja puolusti koskiluontoa ja periaatteitaan

Päätoimittaja Seppo Vento 13. 6. 1930 Vesanto – 9. 2. 2021 Joensuu

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta