Auttaisiko työvälinepooli, jos etätyö jää pysyväksi?

JOURNALISTI
11.3.2021

Tuomas Aalto
tuomas.aalto@journalistiliitto.fi
Kirjoittaja on Journalistiliiton juristi.

Ergonomisen työskentelyn järjestäminen ei ole yksin työntekijän vastuulla – ei työpaikalla eikä kotona työskennellessä, kirjoittaa Journalistiliiton juristi Tuomas Aalto.

Koronaepidemiasta johtuva laajamittainen siirtyminen etätyöhön on tuonut journalistien työhön paljon joustoa, mutta myös joitain haittoja. Journalistiliiton helmikuussa toteuttamassa koronakyselyssä yksi esille nousseista asioista oli huonontunut työergonomia.

Kyselyssä yli 50 prosenttia vastanneista koki työergonomian kotona työskennellessä melko tai erittäin paljon huonommaksi kuin työpaikalla. Vastanneista jäsenistä 36 prosenttia kertoi kärsivänsä tuki- ja liikuntaelinten vaivoista melko tai erittäin paljon enemmän kuin aiemmin.

Työergonomiaan on hyvä kiinnittää huomiota nyt, sillä etätyötä tehdään aiempaa enemmän todennäköisesti myös koronan jälkeen. Moni tutkimukseen vastannut kertoi, että etätyön jatkuminen on heidän omakin toiveensa.

 

Ergonomisen työskentelyn järjestäminen ei ole yksin työntekijän vastuulla – ei työpaikalla eikä kotona työskennellessä. Lain perusteella työnantajan vastuu ja velvollisuus ovat selvät.

Työturvallisuuslain ergonomiaa ja näyttöpäätetyöskentelyä koskevat säännökset velvoittavat työnantajan oma-aloitteisesti järjestämään työvälineet ja työn suorittamisolosuhteet sellaiseksi, että haitta ja vaara terveydelle on mahdollisimman pieni. Työnantajan on myös ennakoivasti seurattava ja arvioitava työolosuhteita ja fyysistä kuormittumista.

Työturvallisuuslakia sovelletaan myös muualla kuin työpaikalla työskennellessä.

Miten työnantajan tulisi sitten käytännössä toimia?

Ensin on syytä selvittää esimerkiksi kyselyllä, millä tasolla etätyötä tekevien ergonomia ylipäätään on. Kyse voi olla yleisestä tai työntekijäkohtaisesta selvityksestä, mielellään molemmista.

Tämän jälkeen työnantajan tulee laatia ja toteuttaa mahdolliset toimenpiteet ergonomian parantamiseksi. Toimenpiteet voivat olla mitä erilaisimpia asioita, lisätyövälineistä kehotuksiin lisätä liikkumista työpäivän aikana. Tilannetta pitää myös seurata ja arvioida uudestaan myöhemmin.

Sopivat työvälineet ovat tärkein osa hyvää työergonomiaa. Jos työtä tehdään säännöllisesti etänä, samojen välineiden tulisi lähtökohtaisesti olla käytössä työnantajan tarjoamana ja kustantamana.

Normaalisti kyse on säädettävästä työtuolista, sähköpöydästä ja lisänäytöstä. Mahdolliset lisälaitehankinnat ja niistä aiheutuvat kohtuulliset kustannukset tai työntekijän valinnanvapaus tehdä työtä kotona ja työpaikalla eivät nähdäkseni kavenna työnantajan velvollisuutta pitää huolta työvälineistä.

Sähköpöytä voi hinnan ja tilan puolesta olla vaikeampi asia etenkin, jos säännöllinen työskentely tapahtuu vuoroin kotona ja työpaikalla. Tällöin on hyvä muistaa, etteivät kaikki tarvitse kotiinsa sähköpöytää eikä se kaikille edes ole tilasyistä mahdollista.

Yksi tapa järjestää työvälineet voisi esimerkiksi olla eräänlainen työvälinepooli, josta työntekijät voivat lainata tarvitsemansa työvälineet kotiinsa.



5 2021
Arkisto

Ensin ne hakivat journalistit. Silloin me sanoimme, että tämä ei käy.

Meidän suomalaisten pitää auttaa kollegoja muissa maissa. Se on oikein, mutta samalla autamme myös itseämme, kirjoittaa päätoimittaja Maria Pettersson.

Teit paikallisesta varuskunnasta 46-sivuisen erikoisliitteen, koska fanitat armeijaa, Pasi Koivumaa

Karjalaisen päätoimittaja on toimituksessa pidetty hahmo, mutta epäilee Stalinin ja Hitlerin ajatelleen itsestään samoin.

Näin saat kesätyöstäsi kaiken irti

Kokeneet toimittajat jakavat vinkit kesätyöntekijöille. Näillä pääset paremmin alkuun kesätöissä ja kenties koko urallasi.

Mitä journalistin pitää ymmärtää työnantajansa taloudesta?

Iso osinko voi olla hälytysmerkki – tai törkeilyä, jos yrityksessä on samaan aikaan menossa rankka säästöohjelma, kirjoittavat Annukka Oksanen ja Elina Yrjölä.

Journalisternas och hjälporganisationernas relation är problematisk

För några år sedan jobbade jag som frivillig informatör för en finsk organisation i Uganda. Det var en upplevelse jag aldrig skulle vilja ha ogjord – men inte heller göra om, skriver Liselott Lindström.

En onnistunut pilaamaan suomen kielen sääntöjä

Kun minut pyydettiin median edustajaksi suomen kielen lautakuntaan, eräs Helsingin Sanomien lukija ei vaikuttanut vilpittömän ilahtuneelta, kirjoittaa Ville Eloranta.

Kyselytunnilla valtuutetut kysyivät hallitukselta ja toimistolta liiton toimintaan ja linjauksiin liittyviä kysymyksiä. Puheenjohtaja Hanne Aho vastaa etäyhteyksin osallistuneille valtuutetuille.

Journalistiliiton kevätvaltuusto toivoi joustoa työhön

Valtuutetut toivoivat liiton edistävän etätyömahdollisuuksia myös korona-ajan jälkeen.

Media keskittyi – pitäisikö myös Journalistiliiton jäsenyhdistysten yhdistää voimansa?

Median ja työn muutokset vähentävät sijainnin merkitystä toiminnan järjestämisessä, kirjoittaa Tapio Räihä.

Kova kiire tarkastajan juttusille

Kun poliisi pysäytti toimittajan ja kuvaajan nopeusratsiaan, Mika Heikkilä turvautui pieneen valkoiseen valheeseen.

Luja ja luotettava pohjalainen

Toimittaja Päivi Leppilahti 23. 6. 1960 Teuva – 21. 3. 2021 Kankaanpää

Lehtikuvauksen uranuurtaja

Kuolleita: Kuvapäällikkö Antti Suominen 16. 9. 1938 Pori – 9. 4. 2021 Ulvila

Laajasti urheilusta ja liikunnasta

Kuolleita: Urheilutoimittaja Erkki Poutanen 19. 11. 1950 Jyväskylä – 4. 4. 2021 Tuusula

Monen lajin mestari

Kuolleita: Toimittaja Matti Korhonen 28. 11. 1928 Liminka – 1. 3. 2021 Oulu

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta