Anu-Elina Lehti aloitti HS Vision tuottajana vuoden alussa. Uuden digipainotteisen lehden kerrontatavat ovat pakottaneet miettimään sisältöä uudella tavalla. ”Oma luova ajattelu on kehittynyt todella paljon. Ei voi vain ajatella tekstiä, vaan pitää miettiä, miten tarina voidaan kertoa, ja mistä muista aineksista kuin tekstistä jutun voi tehdä.”

Anu-Elina Lehdestä tuli taloustoimittaja, koska hän halusi töihin oikeaan mediataloon. Nyt hän tuottaa HS Visiota.

Anu-Elina Lehti, 41

Tuottaja, HS:n Visio, 2021 –

Alma Talentin talouslehdissä eri tehtävissä 2015 – 2020. Viimeksi Kauppalehti Faktan toimituspäällikkönä ja työelämäverkoston vetäjänä.

Viestintäkonsultti, Ground Communications 2014

Toimittaja, Vihreä Lanka, 2008 – 2013

Valtiotieteiden maisteri, Turun yliopisto 2004

Sanoman toimittajakoulu 2007 – 2008

Harrastukset: Vanhan huvilan remontointi, sähköpyöräily ja barre.

JOURNALISTI
11.3.2021

Manu Marttinen, teksti
Susanna Kekkonen, kuva

Anu-Elina Lehti keksi opiskeluaikojen lopussa hyvän keinon päästä pysyvästi pois Turusta ja töihin oikeaan mediataloon. Hän ryhtyisi taloustoimittajaksi.

”Ajattelin, että Taloussanomat on niin ankea mesta, että kukaan ei halua sinne kesätoimittajaksi”, Lehti sanoo.

Työnäytteenä toimi juttu, jossa hän kertoi vuorokaudestaan jääkiekkojoukkue TPS:n cheerleaderina.

”[Lehden silloinen toimituspäällikkö] Tapani Pitzen palkkasi minut jossain mielenhäiriössä, vaikka en tiennyt taloudesta yhtään mitään. Menin soitellen sotaan.”

Kesä 2003 Taloussanomissa osoittautui hyväksi valinnaksi. Seuraavana kesänä hän pääsi Helsingin Sanomiin taloustoimittajaksi. Siitä aukeni toimittajan ura, joka vei hänet Sanoman kaupunkitoimituksen, konsulttifirman ja Vihreän Langan kautta kuudeksi vuodeksi Kauppalehteen.

Tämän vuoden alussa hän palasi Sanomataloon, tällä kertaa suurempiin saappaisiin. Lehti on maaliskuun alussa aloittaneen Helsingin Sanomien uuden taloustoimitusbrändin, HS Vision, tuottaja.

Hänen tehtäviinsä kuuluvat toimittajien ohjaaminen, artikkeleiden ideoiminen, visuaalinen suunnittelu, editointi ja julkaiseminen.

HS Vision toimitus aikoo tuottaa visuaalisesti näyttäviä juttuja, jotka hyödyntävät digitaalisen kerronnan keinoja eli numerodataa, videota, kuvaa, ääntä ja tekstiä. Jutun teossa voivat olla mukana esimerkiksi koodari, 3D-animaattori, toimittaja ja tuottajana toimiva Lehti.

”Olen mukana jutun kaikissa vaiheissa”, Lehti sanoo.

 

HS Vision perustamisen taustalla on talousjournalismin kysynnän kasvu ja tarve vahvistaa talouden uutisointia ja sisältöjä. Alan osaaminen oli Lehden mukaan Hesarissa hiljalleen vähentynyt.

Yksityissijoittamisen kasvavan suosion takia talousjournalismi kiinnostaa lukijoita nyt erityisen paljon. Yksityissijoittajien määrä on kasvanut parin viime vuoden aikana 14 prosenttia ja lähes joka viidennellä suomalaisella on osakekaupan mahdollistava arvo-osuustili.

Kasvu näkyy myös Sanoman kilpailijan Alma Median luvuissa. Esimerkiksi Kauppalehden kokonaislevikki kasvoi viime vuonna lähes kymmenen prosenttia.

Tähän imuun haluaa myös HS Visio. Lehden mukaan HS Visio tekee Hesarin vanhaa taloustoimitusta enemmän juttuja nimenomaan sijoittajanäkökulmasta, mutta myös tekniikka, työelämä, tulevaisuus ja aloittelevat yritykset ovat keskeisiä aiheita.

Kohdeyleisökseen toimitus määrittelee ”nuoret ammattilaiset, jotka haluavat menestyä”. Sanomassa ajatellaan, että tarvetta on erityisesti journalismille, joka tuo konkreettista hyötyä talouden parissa työskenteleville ihmisille.

Lehti sanoo, että HS Visio on tulevaisuusmyönteinen media, joka ei halua tehdä synkisteleviä juttuja.

”Me pohdimme, miten voimme päästä parempaan tilanteeseen. Ranteet auki, kaikki meni tai Suomi ei kuulu Pohjoismaihin -meininki ei ole meidän juttumme. Olemme ratkaisukeskeinen media, vaikka se termi on aika loppuun kaluttu.”

 

HS Vision perustaminen on merkittävä investointi Suomen kutistuvilla mediamarkkinoilla. Sanomien edellinen iso panostus talousjournalismiin oli 3T-lehti, jonka ilmestyi vain vuoden ja lakkautettiin vuonna 2013. Sanoman 1990-luvun suurinvestoinnin Taloussanomien paperiversio lopetettiin vuonna 2007. Se jatkaa edelleen verkossa osana Ilta-Sanomien toimitusta.

HS Vision yhdentoista hengen toimitukseen palkattiin seitsemän uutta toimittajaa talon ulkopuolelta. Heistä viisi tuli Sanoman kilpailijalta Alma Talentilta.

HS Visio alkoi ilmestyä verkossa 3. maaliskuuta. Se sai ensimmäisten päivien aikana varovaisen innostuneen vastaanoton sosiaalisessa mediassa, mutta sitä kritisoitiin muun muassa ilmastonäkökulman puuttumisesta ja ”vanhanaikaisen talouspöhinän hehkuttamisesta”. Lehti ei ensimmäisten päivien kritiikistä hätkähdä.

”On vielä liian aikaista arvioida HS Vision painotuksia. Esimerkiksi ilmasto on osa taloutta, koska ilmastokriisin ratkaisu on yrityksille bisnestä ja keskeinen strateginen tavoite. HS Visio on osa Hesarin kokonaisuutta, eikä sen tarkoitus ole käsitellä kaikkia asioita. Se ei tee samaa, mitä HS jo tekee.”

EDIT 11.3. klo 17.45. Oikaisu: HS Vision julkaiseminen alkoi 3. maaliskuuta, ei 2. maaliskuuta, kuten jutussa virheellisesti todettiin.

Anu-Elina Lehti, 41

Tuottaja, HS:n Visio, 2021 –

Alma Talentin talouslehdissä eri tehtävissä 2015 – 2020. Viimeksi Kauppalehti Faktan toimituspäällikkönä ja työelämäverkoston vetäjänä.

Viestintäkonsultti, Ground Communications 2014

Toimittaja, Vihreä Lanka, 2008 – 2013

Valtiotieteiden maisteri, Turun yliopisto 2004

Sanoman toimittajakoulu 2007 – 2008

Harrastukset: Vanhan huvilan remontointi, sähköpyöräily ja barre.



4 2021
Arkisto

Merja Ylä-Anttila pitää Yle-lain uudistusta tarpeettomana, mutta välttelee kommentoimasta sitä julkisesti

Merja Ylä-Anttila tuli Ylen toimitusjohtajaksi vuonna 2018. Hän on sen jälkeen ehtinyt uudistaa Ylen organisaation, jättää kädenjälkensä Ylen strategiaan ja tutustua hieman uusiin kollegoihinsa kahvittelemalla noin neljänsadan yleläisen kanssa.

Median ammattilaisen on tiedettävä, kenen ideologiaa edistää

Tiedotusvälineen pitää saada itse valita, mitä sanoja ja käsitteitä käyttää. On kuitenkin tiedettävä, mistä käsitteet ovat peräisin ja kenen ideologiaa ne pönkittävät, kirjoittaa päätoimittaja Maria Pettersson.

Väkivalta varjostaa ja mustasukkaisuus piinaa – miksi otsikoissa raiskaukset vain tapahtuvat, kysyy toimittaja Sara Harju

Sukupuolittuneessa ja seksuaalisessa väkivallassa tekijä usein ohitetaan käyttämällä passiivia ikään kuin väkivalta olisi hallitsematon voima, jota vastaan ei voi pyristellä.

Toimittajana saat kätevästi näkyvyyttä sometilillesi ja laukkumallistollesi, Jenni Alexandrova

Radiotoimittaja Jenni Alexandrova kirjoittaa blogissaan viineistä ja ihmettelee, miksi Alko ei ole lähettänyt hänelle lahjaviinejä.

Liian pitkälle menevä tasa-arvo on hyvä tarina, mutta harvoin totta

Tällaisessa ilmapiirissä ei ole suuri ihme, että maan suurin sanomalehti alkaa nähdä kaiken paitsi luonnontieteellisen tutkimuksen luisuvan tieteellisyydestä kohti silkkaa ”intersektionaalista ideologiaa”, kirjoittaa Janne Zareff.

Näin Journalistiliitto toimii

Satavuotiaalla Journalistiliitolla on toimisto Helsingin Hakaniemessä, mutta jäseniä ympäri maan. Mitä tekevät liiton toimitusosastot, paikallisyhdistykset, valtuusto, hallitus ja toimisto?

Kuusi vuotta sitten freelancerit petettiin. Nyt lainsäätäjät voivat turvata luovan työn tekijöiden elannon.

Luovan työn tekijöiden kohtuulliset korvaukset voitaisiin varmistaa, kun EU-pykäliä tuodaan kotimaiseen tekijänoikeuslainsäädäntöön, kirjoittaa Sanna Nikula.

Uudet puolueet eivät sopeutuneet kirjoitusohjeeseen

”Moni uusi puolueennimi oli rakenteeltaan erilainen kuin vanhat, joten niiden erisnimisyyden häivyttäminen alkukirjaintempulla tuntui oudolta robotiikalta”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Den ensidiga bevakningen av rikspolitiken

Att den åländska riksdagsledamoten är den mest frekvent intervjuade rikspolitikern i de åländska medierna är varken konstigt eller fel, det är avsaknaden av andra röster som är det, skriver Felicia Bredenberg.

Kun hätä on suurin, on kollega lähellä

Juuri kun Radio Novan uutiset olivat alkamassa, ankkuri Jussi Karhunen tunsi muljahduksen mahassaan.

Totuuden tyyni tulkki on poissa

Toimittaja Jorma Lehto 2. 3. 1947 Seinäjoki – 25. 3. 2021 Mustasaari

”Alla finlandssvenska medier är dåliga på något sätt”

Vårens näst sista Mediespråkswebbinarium kräver självironi och god humor. Den 23 april ger sig komikern Alfred Backa nämligen på den finlandssvenska journalistiken i en roast där alla får sig kring öronen.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta