Anu-Elina Lehti aloitti HS Vision tuottajana vuoden alussa. Uuden digipainotteisen lehden kerrontatavat ovat pakottaneet miettimään sisältöä uudella tavalla. ”Oma luova ajattelu on kehittynyt todella paljon. Ei voi vain ajatella tekstiä, vaan pitää miettiä, miten tarina voidaan kertoa, ja mistä muista aineksista kuin tekstistä jutun voi tehdä.”

Anu-Elina Lehdestä tuli taloustoimittaja, koska hän halusi töihin oikeaan mediataloon. Nyt hän tuottaa HS Visiota.

Anu-Elina Lehti, 41

Tuottaja, HS:n Visio, 2021 –

Alma Talentin talouslehdissä eri tehtävissä 2015 – 2020. Viimeksi Kauppalehti Faktan toimituspäällikkönä ja työelämäverkoston vetäjänä.

Viestintäkonsultti, Ground Communications 2014

Toimittaja, Vihreä Lanka, 2008 – 2013

Valtiotieteiden maisteri, Turun yliopisto 2004

Sanoman toimittajakoulu 2007 – 2008

Harrastukset: Vanhan huvilan remontointi, sähköpyöräily ja barre.

JOURNALISTI
11.3.2021

Manu Marttinen, teksti
Susanna Kekkonen, kuva

Anu-Elina Lehti keksi opiskeluaikojen lopussa hyvän keinon päästä pysyvästi pois Turusta ja töihin oikeaan mediataloon. Hän ryhtyisi taloustoimittajaksi.

”Ajattelin, että Taloussanomat on niin ankea mesta, että kukaan ei halua sinne kesätoimittajaksi”, Lehti sanoo.

Työnäytteenä toimi juttu, jossa hän kertoi vuorokaudestaan jääkiekkojoukkue TPS:n cheerleaderina.

”[Lehden silloinen toimituspäällikkö] Tapani Pitzen palkkasi minut jossain mielenhäiriössä, vaikka en tiennyt taloudesta yhtään mitään. Menin soitellen sotaan.”

Kesä 2003 Taloussanomissa osoittautui hyväksi valinnaksi. Seuraavana kesänä hän pääsi Helsingin Sanomiin taloustoimittajaksi. Siitä aukeni toimittajan ura, joka vei hänet Sanoman kaupunkitoimituksen, konsulttifirman ja Vihreän Langan kautta kuudeksi vuodeksi Kauppalehteen.

Tämän vuoden alussa hän palasi Sanomataloon, tällä kertaa suurempiin saappaisiin. Lehti on maaliskuun alussa aloittaneen Helsingin Sanomien uuden taloustoimitusbrändin, HS Vision, tuottaja.

Hänen tehtäviinsä kuuluvat toimittajien ohjaaminen, artikkeleiden ideoiminen, visuaalinen suunnittelu, editointi ja julkaiseminen.

HS Vision toimitus aikoo tuottaa visuaalisesti näyttäviä juttuja, jotka hyödyntävät digitaalisen kerronnan keinoja eli numerodataa, videota, kuvaa, ääntä ja tekstiä. Jutun teossa voivat olla mukana esimerkiksi koodari, 3D-animaattori, toimittaja ja tuottajana toimiva Lehti.

”Olen mukana jutun kaikissa vaiheissa”, Lehti sanoo.

 

HS Vision perustamisen taustalla on talousjournalismin kysynnän kasvu ja tarve vahvistaa talouden uutisointia ja sisältöjä. Alan osaaminen oli Lehden mukaan Hesarissa hiljalleen vähentynyt.

Yksityissijoittamisen kasvavan suosion takia talousjournalismi kiinnostaa lukijoita nyt erityisen paljon. Yksityissijoittajien määrä on kasvanut parin viime vuoden aikana 14 prosenttia ja lähes joka viidennellä suomalaisella on osakekaupan mahdollistava arvo-osuustili.

Kasvu näkyy myös Sanoman kilpailijan Alma Median luvuissa. Esimerkiksi Kauppalehden kokonaislevikki kasvoi viime vuonna lähes kymmenen prosenttia.

Tähän imuun haluaa myös HS Visio. Lehden mukaan HS Visio tekee Hesarin vanhaa taloustoimitusta enemmän juttuja nimenomaan sijoittajanäkökulmasta, mutta myös tekniikka, työelämä, tulevaisuus ja aloittelevat yritykset ovat keskeisiä aiheita.

Kohdeyleisökseen toimitus määrittelee ”nuoret ammattilaiset, jotka haluavat menestyä”. Sanomassa ajatellaan, että tarvetta on erityisesti journalismille, joka tuo konkreettista hyötyä talouden parissa työskenteleville ihmisille.

Lehti sanoo, että HS Visio on tulevaisuusmyönteinen media, joka ei halua tehdä synkisteleviä juttuja.

”Me pohdimme, miten voimme päästä parempaan tilanteeseen. Ranteet auki, kaikki meni tai Suomi ei kuulu Pohjoismaihin -meininki ei ole meidän juttumme. Olemme ratkaisukeskeinen media, vaikka se termi on aika loppuun kaluttu.”

 

HS Vision perustaminen on merkittävä investointi Suomen kutistuvilla mediamarkkinoilla. Sanomien edellinen iso panostus talousjournalismiin oli 3T-lehti, jonka ilmestyi vain vuoden ja lakkautettiin vuonna 2013. Sanoman 1990-luvun suurinvestoinnin Taloussanomien paperiversio lopetettiin vuonna 2007. Se jatkaa edelleen verkossa osana Ilta-Sanomien toimitusta.

HS Vision yhdentoista hengen toimitukseen palkattiin seitsemän uutta toimittajaa talon ulkopuolelta. Heistä viisi tuli Sanoman kilpailijalta Alma Talentilta.

HS Visio alkoi ilmestyä verkossa 3. maaliskuuta. Se sai ensimmäisten päivien aikana varovaisen innostuneen vastaanoton sosiaalisessa mediassa, mutta sitä kritisoitiin muun muassa ilmastonäkökulman puuttumisesta ja ”vanhanaikaisen talouspöhinän hehkuttamisesta”. Lehti ei ensimmäisten päivien kritiikistä hätkähdä.

”On vielä liian aikaista arvioida HS Vision painotuksia. Esimerkiksi ilmasto on osa taloutta, koska ilmastokriisin ratkaisu on yrityksille bisnestä ja keskeinen strateginen tavoite. HS Visio on osa Hesarin kokonaisuutta, eikä sen tarkoitus ole käsitellä kaikkia asioita. Se ei tee samaa, mitä HS jo tekee.”

EDIT 11.3. klo 17.45. Oikaisu: HS Vision julkaiseminen alkoi 3. maaliskuuta, ei 2. maaliskuuta, kuten jutussa virheellisesti todettiin.

Anu-Elina Lehti, 41

Tuottaja, HS:n Visio, 2021 –

Alma Talentin talouslehdissä eri tehtävissä 2015 – 2020. Viimeksi Kauppalehti Faktan toimituspäällikkönä ja työelämäverkoston vetäjänä.

Viestintäkonsultti, Ground Communications 2014

Toimittaja, Vihreä Lanka, 2008 – 2013

Valtiotieteiden maisteri, Turun yliopisto 2004

Sanoman toimittajakoulu 2007 – 2008

Harrastukset: Vanhan huvilan remontointi, sähköpyöräily ja barre.



3 2021
Arkisto

Vaalikoneet vaikuttavat äänestyspäätöksiin. Millaista valtaa käyttävät koneiden tekijät?

Vaalikone ei ole lelu, vaan journalistinen tuote. Esimerkiksi Ylen vaalikoneen takana on kymmeniä tekijöitä, kymmeniä sivuja väitteitä ja yli puolen vuoden työ. Miten vaalikone rakennetaan reilusti? Miten siitä pitäisi kertoa käyttäjille?

Journalistiliitto on aina vaatinut mahdottomia

Loma, viisipäiväinen työviikko tai työehtosopimukset tuntuivat mahdottomilta ajatuksilta ennen kuin riittävä määrä ihmisiä alkoi vaatia niitä. ”Ei riitä, että jäämme vain puolustamaan saavutettuja etuja”, kirjoittaa Maria Pettersson.

Ilahduit, kun viisi alaistasi lähti kilpailevaan lehteen, Arno Ahosniemi

Kauppalehden vastaava päätoimittaja esittää olevansa ikäistään vanhempi mies, joka odottaa turhaan työtarjousta Etelärannasta.

Koskelan surman uutisoinnissa jäi kertomatta, kuka leikkasi lapsilta

”Helsingistä piirtyy uutisten kautta omituinen kuva kaupunkina, jossa jokin mystinen luonnonvoima kasvattaa luokkakokoja ja näkymätön käsi silppuaa erityisopetuksen kelvottomaan kuntoon”, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Historian ensimmäinen toimittajien työehtosopimus on ­allekirjoitettu! Edessä työnantajan Åke Heiniö ja Arvi V. Mäkinen sekä työntekijöitä edustanut Jyrki Juuti, takana Pauli Strandén ja Esko Muinonen vuonna 1967. Kuva: Uuskuva. SJL. KA.

Satavuotias Journalistiliitto aloitti pienenä herrakerhona ja kasvoi vahvaksi ammattiliitoksi

Journalistiliitto on taistellut journalistien oikeuksien ja paremman journalismin puolesta jo vuosisadan - työnantajan ja itse tsaarin vastustuksesta huolimatta.

Konflikten tar kontextens plats

”Nyhetsmedier kan inte bortförklara sitt ansvar för förvirringen genom att peka finger mot myndigheter och politiker”, skriver Dan Lolax.

Auttaisiko työvälinepooli, jos etätyö jää pysyväksi?

Ergonomisen työskentelyn järjestäminen ei ole yksin työntekijän vastuulla – ei työpaikalla eikä kotona työskennellessä, kirjoittaa Journalistiliiton juristi Tuomas Aalto.

Virus muuntuu, mutta sitä ei muunneta

”Joskus kieleen vakiintuu yhdyssanoja, jotka tarkoittavat keskenään samaa, vaikka niiden osat ovat eri järjestyksessä ja toinen on muutenkin saattanut vaikuttaa toista epäloogisemmalta”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Pikkukengillä potku omaan takapuoleen

Kiitos siististä sisätyöstä, ajatteli Heikki Kuutti hyisenä pakkaspäivänä. Sitten uutispäällikkö sai juttuidean.

Journalistien työttömyyskassa Finka sulautuu osaksi uutta jättikassaa

Uudesta kassasta tulee Suomen kolmanneksi suurin työttömyyskassa. Kolmen kassan yhdistyminen tuo liitolle säästöjä ja lisää kassan yhteiskunnallista vaikutusvaltaa.

Näin tekijänoikeusrahat kiertävät

Tekijänoikeusjärjestö Kopioston kautta kulkee vuosittain noin 50 miljoonaa euroa, jotka se jakaa eteenpäin tekijänoikeuksien haltijoille.

Nitrodiskotaiteilija on poissa

Taittaja-graafikko Hannu Marttinen 12. 9. 1945 Helsinki – 10. 2. 2021 Hämeenlinna

Pienestä naisesta jäi iso jälki

Toimittaja Leena Seretin 11. 11. 1959 Kemi – 28. 1. 2021 Sipoo

Päätoimittaja puolusti koskiluontoa ja periaatteitaan

Päätoimittaja Seppo Vento 13. 6. 1930 Vesanto – 9. 2. 2021 Joensuu

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta