Viestintätoimistoon siirtyvä Petri Hakala tietää, mitä yrityspomon kannattaa tehdä päätyessään Iltalehden lööppiin

Petri Hakala, 59, on nimitetty viestintätoimisto Kreabin mediaviestinnän neuvonantajaksi. Hakala aloitti tehtävässä helmikuun alussa. Hän on aiemmin toiminut päätoimittajana Hämeen Sanomissa ja Forssan Lehdessä sekä Satakunnan Kansassa ja Iltalehdessä. Hakala on suorittanut toimittajan tutkinnon Tampereen yliopistossa vuonna 1985.

JOURNALISTI
11.2.2021

Manu Marttinen, teksti

Mistä media-alan kokemuksesta uskot olevan eniten hyötyä uudessa tehtävässäsi?
Kaikki vuosikymmenten aikana saadut opit journalismista ovat hyvin käyttökelpoisia myös yritysviestinnässä.

Millaisia neuvoja aiot yrityksille antaa?
Neuvojakin koetan antaa, mutta ennen kaikkea kyse on konkreettisesta tekemisestä: yrityksen viestien tiivistämisestä ja paketoimisesta journalistiseen muotoon. Yksi hyvä neuvo on, että yritysviestinnässä kannattaa noudattaa Journalistin ohjeita.

Millaisia viestinnällisiä neuvoja yritykset tänä päivänä eniten tarvitsevat?
Yrityksissä tapahtuu paljon hienoja kasvutarinoita, joita ei julkisuudessa käsitellä. Niitä pitäisi saada paremmin esille.

Millä mielin siirryt viestintäpuolelle?
Nöyrällä mielellä aloitan näitä hommia. Enhän minä näitä viestinnän asioita sillä tavalla tunne paitsi, että olen usein ollut viestinnän kohteena. Samaa työtä tämä on
edelleen, mutta tätä tehdään eri näkökulmasta. Minulla on edelleen sama lakki, mutta se vain on toisin päin päässä.

Mitä sanot yrityksen edustajalle, jos tämä päätyy Iltalehden lööppiin?
Kannattaa aina puhua totta. Mikään viestintäpalvelu ei voi auttaa, jos faktat eivät ole kunnossa. Kannattaa myös miettiä tarkasti viesti, jonka haluaa julkisuuteen tuoda.

Ketkä ovat ammatilliset esikuvasi?
Minulla ei ole varsinaisia esikuvia, mutta olen aina yrittänyt kuunnella itseäni kokeneempia henkilöitä. Sitä suosittelen kaikille muillekin.

Olet pitkän linjan journalisti. Miksi et jatkanut media-alalla?
Tuntui siltä, että media-ala on jo nähty. Minulla on vielä muutama vuosi työaikaa jäljellä, ja nyt sain hyvän mahdollisuuden kokeilla vielä tätäkin uraa.

Olisitko halunnut vielä jatkaa journalismin parissa?
En oikeastaan. Olen sen puolen jo nähnyt niin hyvin, että se tinki on minun osaltani täynnä.

Aikasi Hämeen Sanomissa jäi melko lyhyeksi. Mitä siellä tapahtui?
Omistajat ja omistajien edustajat eli osakeyhtiön hallitus päättää, millaisen toimitusjohtajan se haluaa. En halua tähän sanoa muuta.

Olet entinen divaritason jääkiekkoilija. Vieläkö luistin kulkee?
Kyllä, hyvin kulkee. Odotan jo malttamattomana, että pääsen ensi vuonna yli 60-vuotiaiden sarjaan pelaamaan, ja meinaan olla siellä melko pitelemätön.

 

Petri Hakala, 59, on nimitetty viestintätoimisto Kreabin mediaviestinnän neuvonantajaksi. Hakala aloitti tehtävässä helmikuun alussa. Hän on aiemmin toiminut päätoimittajana Hämeen Sanomissa ja Forssan Lehdessä sekä Satakunnan Kansassa ja Iltalehdessä. Hakala on suorittanut toimittajan tutkinnon Tampereen yliopistossa vuonna 1985.



4 2021
Arkisto

Merja Ylä-Anttila pitää Yle-lain uudistusta tarpeettomana, mutta välttelee kommentoimasta sitä julkisesti

Merja Ylä-Anttila tuli Ylen toimitusjohtajaksi vuonna 2018. Hän on sen jälkeen ehtinyt uudistaa Ylen organisaation, jättää kädenjälkensä Ylen strategiaan ja tutustua hieman uusiin kollegoihinsa kahvittelemalla noin neljänsadan yleläisen kanssa.

Median ammattilaisen on tiedettävä, kenen ideologiaa edistää

Tiedotusvälineen pitää saada itse valita, mitä sanoja ja käsitteitä käyttää. On kuitenkin tiedettävä, mistä käsitteet ovat peräisin ja kenen ideologiaa ne pönkittävät, kirjoittaa päätoimittaja Maria Pettersson.

Väkivalta varjostaa ja mustasukkaisuus piinaa – miksi otsikoissa raiskaukset vain tapahtuvat, kysyy toimittaja Sara Harju

Sukupuolittuneessa ja seksuaalisessa väkivallassa tekijä usein ohitetaan käyttämällä passiivia ikään kuin väkivalta olisi hallitsematon voima, jota vastaan ei voi pyristellä.

Toimittajana saat kätevästi näkyvyyttä sometilillesi ja laukkumallistollesi, Jenni Alexandrova

Radiotoimittaja Jenni Alexandrova kirjoittaa blogissaan viineistä ja ihmettelee, miksi Alko ei ole lähettänyt hänelle lahjaviinejä.

Liian pitkälle menevä tasa-arvo on hyvä tarina, mutta harvoin totta

Tällaisessa ilmapiirissä ei ole suuri ihme, että maan suurin sanomalehti alkaa nähdä kaiken paitsi luonnontieteellisen tutkimuksen luisuvan tieteellisyydestä kohti silkkaa ”intersektionaalista ideologiaa”, kirjoittaa Janne Zareff.

Näin Journalistiliitto toimii

Satavuotiaalla Journalistiliitolla on toimisto Helsingin Hakaniemessä, mutta jäseniä ympäri maan. Mitä tekevät liiton toimitusosastot, paikallisyhdistykset, valtuusto, hallitus ja toimisto?

Kuusi vuotta sitten freelancerit petettiin. Nyt lainsäätäjät voivat turvata luovan työn tekijöiden elannon.

Luovan työn tekijöiden kohtuulliset korvaukset voitaisiin varmistaa, kun EU-pykäliä tuodaan kotimaiseen tekijänoikeuslainsäädäntöön, kirjoittaa Sanna Nikula.

Uudet puolueet eivät sopeutuneet kirjoitusohjeeseen

”Moni uusi puolueennimi oli rakenteeltaan erilainen kuin vanhat, joten niiden erisnimisyyden häivyttäminen alkukirjaintempulla tuntui oudolta robotiikalta”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Den ensidiga bevakningen av rikspolitiken

Att den åländska riksdagsledamoten är den mest frekvent intervjuade rikspolitikern i de åländska medierna är varken konstigt eller fel, det är avsaknaden av andra röster som är det, skriver Felicia Bredenberg.

Kun hätä on suurin, on kollega lähellä

Juuri kun Radio Novan uutiset olivat alkamassa, ankkuri Jussi Karhunen tunsi muljahduksen mahassaan.

Totuuden tyyni tulkki on poissa

Toimittaja Jorma Lehto 2. 3. 1947 Seinäjoki – 25. 3. 2021 Mustasaari

”Alla finlandssvenska medier är dåliga på något sätt”

Vårens näst sista Mediespråkswebbinarium kräver självironi och god humor. Den 23 april ger sig komikern Alfred Backa nämligen på den finlandssvenska journalistiken i en roast där alla får sig kring öronen.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta