Vad kom först – journalisten eller storyn?

JOURNALISTI
11.2.2021

Liselott Lindström
Twitter: @lliselott
Skribenten är Afrikastringer för Yle och SVT, bosatt i Nairobi.

Att rapportera om Bobi Wine var en säkerhetsrisk för journalister och det visste Bobi Wine själv också, skriver Liselott Lindström.

Han är ju en så bra historia, den där Bobi Wine. En 38-årig folkkär musiker som utmanar den gamla diktatorn i presidentvalet. När Uganda gick till val i mitten av januari var han den självskrivna historien.

Bobi Wine förlorade valet och det var helt väntat. Den sittande presidenten Yoweri Museveni hade inga planer på att förlora, och såg självklart till att han inte gjorde det heller med den kontroll över statsapparaten som han har efter 35 år vid makten.

Men följde man medierapporteringen handlade största delen om Bobi Wine, eller Robert Kyagulanyi som han egentligen heter. Och han var otroligt bra på att spela mediespelet. Han har använt medierna för att komma dit han är, och frågan är hur mycket medierna egentligen har skapat fenomenet Bobi Wine.

Ett land som Uganda väcker inte stora känslor internationellt, men den internationella mediebevakningen under valet var ovanligt stor. De internationella medierna hade haussat upp hjälten Bobi Wine som utmanar den elaka gamla diktatorn och var nu på plats för att beskåda skådespelet. Också jag.

Och Bobi Wine utnyttjade det för fulla muggar. Han visste precis vad han skulle säga för att få hela den internationella presskåren på ett tiotal journaliser till sitt hus.

Vi var alla smärtsamt medvetna om det. Inte bara en eller två gånger körde vi upp dit, väl medvetna om att det än en gång kanske inte skulle bli något, men ifall något skulle ha hänt ville man självklart inte missa det.

 

På dagen då valresultatet skulle komma var min fotograf och jag de första på plats vid hans hus. Bobi Wine kommer själv från slummen i Kampala, men bor nu i ett fint vitrappat hus med stor trädgård ändan av en röd sandväg. Vi ville se Bobi Wines reaktion när resultatet kom. Men vi stoppades av tungt beväpnade specialstyrkor som vägrade släppa fram någon alls till hans hus.

När Bobi Wine insåg att han var instängd meddelade han att han tänkte ta sig ut för att hålla en presskonferens. Han gav medierna tillräckligt tid för att ta sig till platsen.

Hans plan var uppenbar: att låta sig gripas på väg ut ur sitt hem framför den samlade presskåren. Då skulle hans gripande bli filmat och spridas över världen och de skulle inte kunna göra honom illa framför journalisternas ögon. Men det misslyckades, för specialstyrkorna höll oss så långt borta från huset att vi inte såg det och han förblev instängd.

Han hade själv tidigare sagt rent ut hur viktiga medierna är för honom:

”Vår enda säkerhet är att låta världen veta vad general Musevenis regering gör mot oss.”

Valkampanjen var ovanligt våldsam och journalister attackerades medvetet. Att rapportera om Bobi Wine var en säkerhetsrisk för journalister och det visste Bobi Wine själv också.

I fallet Bobi Wine måste man som journalist ställa sig den klassiska frågan om hönan och ägget. Vad kom först, journalisten eller storyn? Eller spelar det egentligen någon roll?



3 2021
Arkisto

Vaalikoneet vaikuttavat äänestyspäätöksiin. Millaista valtaa käyttävät koneiden tekijät?

Vaalikone ei ole lelu, vaan journalistinen tuote. Esimerkiksi Ylen vaalikoneen takana on kymmeniä tekijöitä, kymmeniä sivuja väitteitä ja yli puolen vuoden työ. Miten vaalikone rakennetaan reilusti? Miten siitä pitäisi kertoa käyttäjille?

Journalistiliitto on aina vaatinut mahdottomia

Loma, viisipäiväinen työviikko tai työehtosopimukset tuntuivat mahdottomilta ajatuksilta ennen kuin riittävä määrä ihmisiä alkoi vaatia niitä. ”Ei riitä, että jäämme vain puolustamaan saavutettuja etuja”, kirjoittaa Maria Pettersson.

Ilahduit, kun viisi alaistasi lähti kilpailevaan lehteen, Arno Ahosniemi

Kauppalehden vastaava päätoimittaja esittää olevansa ikäistään vanhempi mies, joka odottaa turhaan työtarjousta Etelärannasta.

Koskelan surman uutisoinnissa jäi kertomatta, kuka leikkasi lapsilta

”Helsingistä piirtyy uutisten kautta omituinen kuva kaupunkina, jossa jokin mystinen luonnonvoima kasvattaa luokkakokoja ja näkymätön käsi silppuaa erityisopetuksen kelvottomaan kuntoon”, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Historian ensimmäinen toimittajien työehtosopimus on ­allekirjoitettu! Edessä työnantajan Åke Heiniö ja Arvi V. Mäkinen sekä työntekijöitä edustanut Jyrki Juuti, takana Pauli Strandén ja Esko Muinonen vuonna 1967. Kuva: Uuskuva. SJL. KA.

Satavuotias Journalistiliitto aloitti pienenä herrakerhona ja kasvoi vahvaksi ammattiliitoksi

Journalistiliitto on taistellut journalistien oikeuksien ja paremman journalismin puolesta jo vuosisadan - työnantajan ja itse tsaarin vastustuksesta huolimatta.

Konflikten tar kontextens plats

”Nyhetsmedier kan inte bortförklara sitt ansvar för förvirringen genom att peka finger mot myndigheter och politiker”, skriver Dan Lolax.

Auttaisiko työvälinepooli, jos etätyö jää pysyväksi?

Ergonomisen työskentelyn järjestäminen ei ole yksin työntekijän vastuulla – ei työpaikalla eikä kotona työskennellessä, kirjoittaa Journalistiliiton juristi Tuomas Aalto.

Virus muuntuu, mutta sitä ei muunneta

”Joskus kieleen vakiintuu yhdyssanoja, jotka tarkoittavat keskenään samaa, vaikka niiden osat ovat eri järjestyksessä ja toinen on muutenkin saattanut vaikuttaa toista epäloogisemmalta”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Pikkukengillä potku omaan takapuoleen

Kiitos siististä sisätyöstä, ajatteli Heikki Kuutti hyisenä pakkaspäivänä. Sitten uutispäällikkö sai juttuidean.

Journalistien työttömyyskassa Finka sulautuu osaksi uutta jättikassaa

Uudesta kassasta tulee Suomen kolmanneksi suurin työttömyyskassa. Kolmen kassan yhdistyminen tuo liitolle säästöjä ja lisää kassan yhteiskunnallista vaikutusvaltaa.

Näin tekijänoikeusrahat kiertävät

Tekijänoikeusjärjestö Kopioston kautta kulkee vuosittain noin 50 miljoonaa euroa, jotka se jakaa eteenpäin tekijänoikeuksien haltijoille.

Nitrodiskotaiteilija on poissa

Taittaja-graafikko Hannu Marttinen 12. 9. 1945 Helsinki – 10. 2. 2021 Hämeenlinna

Pienestä naisesta jäi iso jälki

Toimittaja Leena Seretin 11. 11. 1959 Kemi – 28. 1. 2021 Sipoo

Päätoimittaja puolusti koskiluontoa ja periaatteitaan

Päätoimittaja Seppo Vento 13. 6. 1930 Vesanto – 9. 2. 2021 Joensuu

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta