STT siteerasi vuosina 2010 – 2020 eniten Yle Uutisia. Kuvassa talous ja arki -toimituksen toimittajat Tuomas Rimpiläinen (vasemmalla), Heikki Valkama, Pekka Pantsu, Riku Roslund, Maria Stenroos ja tuottaja Johan Jaakkola, jonka ideasta STT:n siteerauslistaus sai alkunsa kymmenen vuotta sitten.

Uutisen siteeraus nostaa toimituksen työn arvoa, mutta ei välttämättä tuo euroja. STT:n siteeratuimmat -listaa on julkaistu vuodesta 2011.

Yle ja HS siteerauskuninkaita vuodesta toiseen

Haaga-Helia-ammattikorkeakoulun journalismin opiskelija Timo Ollikainen laski opinnäytetyötään varten STT-siteerausten määrät 2010 – 2020. Ollikaisen työ valmistuu tämän vuoden aikana.

Eniten siteerauksia ovat saaneet Yle ja Helsingin Sanomat, joita STT siteerasi keskimäärin noin kaksisataa kertaa vuodessa. Seuraaviksi tulivat yhteistoimitukset Lännen Media ja Uutissuomalainen. Lännen Media on ollut mukana tilastoinnissa vuodesta 2015 ja Uutissuomalainen 2017 alkaen.

STT:n siteerausten määrä on laskenut tasaisesti viisi vuotta. Vuonna 2015 siteerauksia kertyi noin 1 500. Vuonna 2020 määrä putosi noin 730 siteeraukseen.

JOURNALISTI
11.2.2021

Manu Marttinen, teksti
Cata Portin, kuva
Heli Saarela, grafiikka

EDIT 15.2. 2021 kello 8:41.
Tämän jutun siteerausmääriä koskevissa luvuissa saattaa olla virheitä. STT tekee tarkistuslaskennan viime vuoden siteerausmääristä, koska laskentaan käytetty julkaisujärjestelmä on vaihtunut ja uuden järjestelmän haun on huomattu toimivan toisin kuin aiemman. Journalisti ja STT julkaisevat tarkistetut luvut heti, kun ne on saatu.

Toimittaja Johan Jaakkola sai reilut kymmenen vuotta sitten idean. Hän halusi selvittää, mitä tiedotusvälineitä hänen silloinen työnantajansa STT siteeraa eniten. Ideasta syntyi STT:n siteeratuimmat -listaus, joka on ilmestynyt Journalistissa vuodesta 2011 lähtien.

Idea syntyi Tutkivat toimittajat ry:n Tutki-seminaarissa marraskuussa 2010.

”Se oli hetken päähänpisto. Siinä taisi olla joukko hyviä toimittajia, joiden kanssa keskustelin asiasta päivällä seminaarissa. Myöhemmin illalla baarikeskustelussa idea jalostui, että tämän voisi tehdä näin.”

Journalisti kysyi palstan historian aikana lis-tauksen kärkeen sijoittuneilta toimituksilta, miten siteeratuksi tulemisen merkitys ja toimituksen oman uutisen arvo on muuttunut sitten vuoden 2010.

Vastausten mukaan siteeratuksi tuleminen on toimitukselle erittäin tärkeä palkinto hyvin tehdystä työstä, mutta jutun nopeasta leviämisestä voi olla jopa pientä haittaa sen julkaisijalle.

 

Nykyään Ylen talous ja arki -toimituksessa tuottajana työskentelevä Jaakkola sanoo, että siteeratuksi tuleminen on toimitukselle edelleen yhtä tärkeää kuin kymmenen vuotta sitten. Yle on listauksen historian aikana ollut Suomen siteeratuin media.

Jaakkolan mukaan siteeraus on kuin ”viimeinen niitti uutistyössä onnistumiselle”.

”Meillä asenne uutistyöhön on kiteytetty muotoon ’uutisia perkele’. Näin se on meille tekijöille iskostettu ja pidämme sitä jatkuvasti esillä”, Jaakkola sanoo.

Yle kannustaa toimittajiaan jatkuvasti tekemään omia uutisia ja seuraa hyvin tarkasti uutistensa siteerauksia.

Suomen suurimman uutistoimituksensa turvin Yle on pysynyt listauksen kärjessä vuodesta toiseen. Vain Helsingin Sanomat on ohittanut Ylen siteerausmäärissä vuosina 2013 – 2016.

Siteerauskisassa voi kuitenkin pärjätä myös pienemmällä uutiskoneella.

Vuonna 2017 toimintansa aloittaneessa Keskisuomalaisen lehtien ja Karjalaisen yhteistoimituksessa Uutisuomalaisessa on vain seitsemän toimittajaa ja uutispäällikkö, mutta se nousi listalla heti kolmanneksi ja on pysynyt listan kärkisijoilla siitä lähtien.

Uutissuomalaisen uutispäällikkö Matti Pietiläinen arvioi, että oman uutisen läpimeno on edelleen yksi tärkeimpiä asioita valtakunnallisessa uutistyössä.

”Siteeratuksi tuleminen on yksi valtakunnallisessa uutiskilpailussa pärjäämisen mittareista. Pidän siteerausselvitystä mielekkäänä uutistoimituksen tason mittarina. Se on yksi motivaattoreista tekemisen taustalla”, Pietiläinen sanoo.

 

Media-alalla puhutaan uutisen inflaatiosta. Uutisten määrä on kasvanut ja ne leviävät nopeasti. Jutun alkuperäinen julkaisija ei välttämättä hyödy omasta uutisestaan ainakaan taloudellisesti.

”Yksittäisellä skuupilla ei verkossa ole taloudellista arvoa – päinvastoin. Jos muut lainaavat sitä, se ohjaa osan verkkoliikenteestä pois alkuperäisestä jutusta”, sanoo Turun Sanomien päätoimittaja Kari Vainio.

Vainion mukaan skuupit tuovat lehdelle uskottavuutta ja arvostusta, mutta suoraa taloudellista hyötyä skuupeista ei aina ole tai arvoa on vaikea määritellä.

Hän arvioi, että uutisvoittoja tehdään nykyään laajemmilla juttukokonaisuuksilla, joissa toimituksen työpanos on aiempaa suurempi.

”Nyt voidaan usein puhua aidosti tutkivasta journalismista. Aikaisemmin haimme halpahintaisia puhuvien päiden sitaattilainauksia toinen toisiltamme tai teimme lainausten toivossa nystyräuutisia, joilla ei kuitenkaan ollut laajempaa merkitystä”, Vainio sanoo.

 

Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja Kaius Niemi tunnistaa uutisen arvon määrittämisen vaikeuden. Omat uutiset ja niiden siteeraaminen viestivät kuitenkin yleisölle median aktiivisuudesta ja se voi tuoda uusia tilauksia lehdelle.

”En kutsu sitä markkinoinniksi, mutta sillä on puoleensa vetävä vaikutus.”

Niemi muistuttaa myös arvosta, jonka toimitus saa oman uutisen läpimenosta. Toimitus voi tuntea tuottaneensa jotain merkittävää.

”Se on hyvin tärkeää toimittajalle ja se tuo toimitukselle paljon energiaa ja halua tehdä lisää uutisia.”

EDIT 12.2.2021 kello 9:40. Jutun alkuperäisesta kuvatekstistä poistettu virheellinen tieto, että kaikki toimittajat olisivat Ylen talous ja arki -toimituksen toimittajia.


Lue lisää: Yle taas ykkönen STT:n siteerauksissa – Suomen Kuvalehti nousi ensimmäisenä aikakauslehtenä kymmenen kärkeen. (Journalisti 14.1.)

Yle ja HS siteerauskuninkaita vuodesta toiseen

Haaga-Helia-ammattikorkeakoulun journalismin opiskelija Timo Ollikainen laski opinnäytetyötään varten STT-siteerausten määrät 2010 – 2020. Ollikaisen työ valmistuu tämän vuoden aikana.

Eniten siteerauksia ovat saaneet Yle ja Helsingin Sanomat, joita STT siteerasi keskimäärin noin kaksisataa kertaa vuodessa. Seuraaviksi tulivat yhteistoimitukset Lännen Media ja Uutissuomalainen. Lännen Media on ollut mukana tilastoinnissa vuodesta 2015 ja Uutissuomalainen 2017 alkaen.

STT:n siteerausten määrä on laskenut tasaisesti viisi vuotta. Vuonna 2015 siteerauksia kertyi noin 1 500. Vuonna 2020 määrä putosi noin 730 siteeraukseen.



2 2021
Arkisto

Lauri Nurmi hankki vuoden kovimman politiikan uutisen. Miksi Lännen Media halusi estää sen julkaisemisen?

Iltalehti ja Aamulehti julkaisivat vuoden 2017 mieleenpainuvimman uutisen: pääministeri Juha Sipilä oli käynyt perussuomalaisten kanssa salaisia neuvotteluja, joista valtiosihteeri oli kuljetettu pois auton takaluukkuun piilotettuna. Uutisen oli hankkinut Lännen Median toimittaja Lauri Nurmi. Kiitosten sijaan häneltä pyydettiin kirjallista selvitystä.

Median tulee varmistaa, ettei kulkutauti nitistä kansanvaltaa

Kuntavaaleissa meillä on hyvä mahdollisuus osoittaa, että toimiva media tukee kansanvaltaa ja ansaitsee tukea, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Olet jo käynyt metsällä Reenpäiden kanssa, Matti Kalliokoski

Suomen Kuvalehden päätoimittaja hoksasi vasta jälkeenpäin tulleensa pyydetyksi ehdolle eduskuntaan.

Mitä vastuullisuus on mediabisneksessä?

Onko nyt sellainen aika, että median pitäisi luopua näennäisestä objektiivisuudesta ja tunnustaa rohkeasti väriä, kysyvät Elina Yrjölä ja Annukka Oksanen.

Pikaopas kielipulmiin

Kirjoitetaanko sana yhteen vai erikseen, isolla vai pienellä? Unohtuuko pilkun paikka? Kokeneen kielenhuoltajan muistilista toimittajien tyypillisiin kielipulmiin.

Den svenska webbtidningen Realtid, tidningens chefredaktör och två reportrar har stämts för förtal i en domstol i London. Camilla Jonsson, chefredaktör, säger att det just nu pågår en skriftväxling mellan parternas advokater. Först ska frågan om ärendet ens får drivas i London avgöras. ”Om domstolen bestämmer att det blir en full förtalsprocess så blir det en kostsam affär. Ägarna och styrelsen backar oss fullt ut, men Realtid är en liten aktör, så det är klart att detta rent ekonomiskt är en utmaning”, säger Jonsson.

Uppmärksammat förtalsåtal i Sverige väcker frågor också hos oss

Juridiska metoder missbrukas för att hota och skrämma journalisterna till tystnad. Vad ska man göra om en utländsk advokatbyrå skickar ett hotfullt brev?

Kuvallinenkaan kieli ei ole mielivaltaista

Millaista tilastodataa saadaan madoilta? Tämä kysymys herää, kun numeerista tietoa kutsutaan madonluvuiksi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vad kom först – journalisten eller storyn?

Att rapportera om Bobi Wine var en säkerhetsrisk för journalister och det visste Bobi Wine själv också, skriver Liselott Lindström.

Turun Sanomat tietää lukijoistaan kaiken

Harri Ahola soitti kiihdytysajajalle, mutta haastateltava ei ollutkaan ihan samalla radalla.

Etäily toi koulutukseen enemmän osallistujia ja uusia teemoja

Journalistiliiton tavoitteena on palvella jäseniä tasapuolisesti, asuinpaikasta riippumatta. Tässä verkkokoulutus on osoittanut voimansa, kirjoittaa koulutuspäällikkö Nina Porra.

Sanomalehtimiesliiton aluepäiviä käsiteltiin Sanomalehtimiehen numerossa 2/1970. Jutun otsikko oli ”Purnaa, toivoo, pelkää, vaatii”.

Huolena laatu, juttuvaihto ja värikuvat

Sanomalehtimiesliiton jäsenten toiveet ja pelot vuodelta 1969 kuulostavat tutuilta.

Tyyneyden majakka myrskyjen keskellä

Professori Raimo Seppälä 27. 3. 1934 Ulvila – 24. 1. 2021 Tampere

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta