STT siteerasi vuosina 2010 – 2020 eniten Yle Uutisia. Kuvassa toimittajat Tuomas Rimpiläinen (vasemmalla), Heikki Valkama, Pekka Pantsu, Riku Roslund, Maria Stenroos ja tuottaja Johan Jaakkola, jonka ideasta STT:n siteerauslistaus sai alkunsa kymmenen vuotta sitten.

Uutisen siteeraus nostaa toimituksen työn arvoa, mutta ei välttämättä tuo euroja. STT:n siteeratuimmat -listaa on julkaistu vuodesta 2011.

Yle ja HS siteerauskuninkaita vuodesta toiseen

Haaga-Helia-ammattikorkeakoulun journalismin opiskelija Timo Ollikainen laski opinnäytetyötään varten STT-siteerausten määrät 2010 – 2020. Ollikaisen työ valmistuu tämän vuoden aikana.

Eniten siteerauksia ovat saaneet Yle ja Helsingin Sanomat, joita STT siteerasi keskimäärin noin kaksisataa kertaa vuodessa. Seuraaviksi tulivat yhteistoimitukset Lännen Media ja Uutissuomalainen. Lännen Media on ollut mukana tilastoinnissa vuodesta 2015 ja Uutissuomalainen 2017 alkaen.

STT:n siteerausten määrä on laskenut tasaisesti viisi vuotta. Vuonna 2015 siteerauksia kertyi noin 1 500. Vuonna 2020 määrä putosi noin 730 siteeraukseen.

JOURNALISTI
11.2.2021

Manu Marttinen, teksti
Cata Portin, kuva
Heli Saarela, grafiikka

EDIT 17.3. 2021 JUTTUUN ON TEHTY OIKAISU

Toimittaja Johan Jaakkola sai reilut kymmenen vuotta sitten idean. Hän halusi selvittää, mitä tiedotusvälineitä hänen silloinen työnantajansa STT siteeraa eniten. Ideasta syntyi STT:n siteeratuimmat -listaus, joka on ilmestynyt Journalistissa vuodesta 2011 lähtien.

Idea syntyi Tutkivat toimittajat ry:n Tutki-seminaarissa marraskuussa 2010.

”Se oli hetken päähänpisto. Siinä taisi olla joukko hyviä toimittajia, joiden kanssa keskustelin asiasta päivällä seminaarissa. Myöhemmin illalla baarikeskustelussa idea jalostui, että tämän voisi tehdä näin.”

Journalisti kysyi palstan historian aikana lis-tauksen kärkeen sijoittuneilta toimituksilta, miten siteeratuksi tulemisen merkitys ja toimituksen oman uutisen arvo on muuttunut sitten vuoden 2010.

Vastausten mukaan siteeratuksi tuleminen on toimitukselle erittäin tärkeä palkinto hyvin tehdystä työstä, mutta jutun nopeasta leviämisestä voi olla jopa pientä haittaa sen julkaisijalle.

 

Nykyään Ylen talous ja arki -toimituksessa tuottajana työskentelevä Jaakkola sanoo, että siteeratuksi tuleminen on toimitukselle edelleen yhtä tärkeää kuin kymmenen vuotta sitten. Yle on listauksen historian aikana ollut Suomen siteeratuin media.

Jaakkolan mukaan siteeraus on kuin ”viimeinen niitti uutistyössä onnistumiselle”.

”Meillä asenne uutistyöhön on kiteytetty muotoon ’uutisia perkele’. Näin se on meille tekijöille iskostettu ja pidämme sitä jatkuvasti esillä”, Jaakkola sanoo.

Yle kannustaa toimittajiaan jatkuvasti tekemään omia uutisia ja seuraa hyvin tarkasti uutistensa siteerauksia.

Suomen suurimman uutistoimituksensa turvin Yle on pysynyt listauksen kärjessä vuodesta toiseen. Vain Helsingin Sanomat on ohittanut Ylen siteerausmäärissä vuosina 2013 – 2016.

Siteerauskisassa voi kuitenkin pärjätä myös pienemmällä uutiskoneella.

Vuonna 2017 toimintansa aloittaneessa Keskisuomalaisen lehtien ja Karjalaisen yhteistoimituksessa Uutisuomalaisessa on vain seitsemän toimittajaa ja uutispäällikkö, mutta se nousi listalla heti kolmanneksi ja on pysynyt listan kärkisijoilla siitä lähtien.

Uutissuomalaisen uutispäällikkö Matti Pietiläinen arvioi, että oman uutisen läpimeno on edelleen yksi tärkeimpiä asioita valtakunnallisessa uutistyössä.

”Siteeratuksi tuleminen on yksi valtakunnallisessa uutiskilpailussa pärjäämisen mittareista. Pidän siteerausselvitystä mielekkäänä uutistoimituksen tason mittarina. Se on yksi motivaattoreista tekemisen taustalla”, Pietiläinen sanoo.

 

Media-alalla puhutaan uutisen inflaatiosta. Uutisten määrä on kasvanut ja ne leviävät nopeasti. Jutun alkuperäinen julkaisija ei välttämättä hyödy omasta uutisestaan ainakaan taloudellisesti.

”Yksittäisellä skuupilla ei verkossa ole taloudellista arvoa – päinvastoin. Jos muut lainaavat sitä, se ohjaa osan verkkoliikenteestä pois alkuperäisestä jutusta”, sanoo Turun Sanomien päätoimittaja Kari Vainio.

Vainion mukaan skuupit tuovat lehdelle uskottavuutta ja arvostusta, mutta suoraa taloudellista hyötyä skuupeista ei aina ole tai arvoa on vaikea määritellä.

Hän arvioi, että uutisvoittoja tehdään nykyään laajemmilla juttukokonaisuuksilla, joissa toimituksen työpanos on aiempaa suurempi.

”Nyt voidaan usein puhua aidosti tutkivasta journalismista. Aikaisemmin haimme halpahintaisia puhuvien päiden sitaattilainauksia toinen toisiltamme tai teimme lainausten toivossa nystyräuutisia, joilla ei kuitenkaan ollut laajempaa merkitystä”, Vainio sanoo.

 

Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja Kaius Niemi tunnistaa uutisen arvon määrittämisen vaikeuden. Omat uutiset ja niiden siteeraaminen viestivät kuitenkin yleisölle median aktiivisuudesta ja se voi tuoda uusia tilauksia lehdelle.

”En kutsu sitä markkinoinniksi, mutta sillä on puoleensa vetävä vaikutus.”

Niemi muistuttaa myös arvosta, jonka toimitus saa oman uutisen läpimenosta. Toimitus voi tuntea tuottaneensa jotain merkittävää.

”Se on hyvin tärkeää toimittajalle ja se tuo toimitukselle paljon energiaa ja halua tehdä lisää uutisia.”
 

EDIT OIKAISU 17.3. 2021. STT:n kokoaman siteeratuimmat -listan luvuista löytyi virhe, minkä jälkeen STT laski kaikki vuoden 2020 siteeraukset uudelleen. Korjatut luvut ovat oheisessa taulukossa.

EDIT 12.2.2021 kello 9:40. Jutun alkuperäisesta kuvatekstistä poistettu virheellinen tieto, että kaikki toimittajat olisivat Ylen talous ja arki -toimituksen toimittajia.


Lue lisää: Yle taas ykkönen STT:n siteerauksissa – Suomen Kuvalehti nousi ensimmäisenä aikakauslehtenä kymmenen kärkeen. (Journalisti 14.1.)

Yle ja HS siteerauskuninkaita vuodesta toiseen

Haaga-Helia-ammattikorkeakoulun journalismin opiskelija Timo Ollikainen laski opinnäytetyötään varten STT-siteerausten määrät 2010 – 2020. Ollikaisen työ valmistuu tämän vuoden aikana.

Eniten siteerauksia ovat saaneet Yle ja Helsingin Sanomat, joita STT siteerasi keskimäärin noin kaksisataa kertaa vuodessa. Seuraaviksi tulivat yhteistoimitukset Lännen Media ja Uutissuomalainen. Lännen Media on ollut mukana tilastoinnissa vuodesta 2015 ja Uutissuomalainen 2017 alkaen.

STT:n siteerausten määrä on laskenut tasaisesti viisi vuotta. Vuonna 2015 siteerauksia kertyi noin 1 500. Vuonna 2020 määrä putosi noin 730 siteeraukseen.



3 2021
Arkisto

Vaalikoneet vaikuttavat äänestyspäätöksiin. Millaista valtaa käyttävät koneiden tekijät?

Vaalikone ei ole lelu, vaan journalistinen tuote. Esimerkiksi Ylen vaalikoneen takana on kymmeniä tekijöitä, kymmeniä sivuja väitteitä ja yli puolen vuoden työ. Miten vaalikone rakennetaan reilusti? Miten siitä pitäisi kertoa käyttäjille?

Journalistiliitto on aina vaatinut mahdottomia

Loma, viisipäiväinen työviikko tai työehtosopimukset tuntuivat mahdottomilta ajatuksilta ennen kuin riittävä määrä ihmisiä alkoi vaatia niitä. ”Ei riitä, että jäämme vain puolustamaan saavutettuja etuja”, kirjoittaa Maria Pettersson.

Ilahduit, kun viisi alaistasi lähti kilpailevaan lehteen, Arno Ahosniemi

Kauppalehden vastaava päätoimittaja esittää olevansa ikäistään vanhempi mies, joka odottaa turhaan työtarjousta Etelärannasta.

Koskelan surman uutisoinnissa jäi kertomatta, kuka leikkasi lapsilta

”Helsingistä piirtyy uutisten kautta omituinen kuva kaupunkina, jossa jokin mystinen luonnonvoima kasvattaa luokkakokoja ja näkymätön käsi silppuaa erityisopetuksen kelvottomaan kuntoon”, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Historian ensimmäinen toimittajien työehtosopimus on ­allekirjoitettu! Edessä työnantajan Åke Heiniö ja Arvi V. Mäkinen sekä työntekijöitä edustanut Jyrki Juuti, takana Pauli Strandén ja Esko Muinonen vuonna 1967. Kuva: Uuskuva. SJL. KA.

Satavuotias Journalistiliitto aloitti pienenä herrakerhona ja kasvoi vahvaksi ammattiliitoksi

Journalistiliitto on taistellut journalistien oikeuksien ja paremman journalismin puolesta jo vuosisadan - työnantajan ja itse tsaarin vastustuksesta huolimatta.

Konflikten tar kontextens plats

”Nyhetsmedier kan inte bortförklara sitt ansvar för förvirringen genom att peka finger mot myndigheter och politiker”, skriver Dan Lolax.

Auttaisiko työvälinepooli, jos etätyö jää pysyväksi?

Ergonomisen työskentelyn järjestäminen ei ole yksin työntekijän vastuulla – ei työpaikalla eikä kotona työskennellessä, kirjoittaa Journalistiliiton juristi Tuomas Aalto.

Virus muuntuu, mutta sitä ei muunneta

”Joskus kieleen vakiintuu yhdyssanoja, jotka tarkoittavat keskenään samaa, vaikka niiden osat ovat eri järjestyksessä ja toinen on muutenkin saattanut vaikuttaa toista epäloogisemmalta”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Pikkukengillä potku omaan takapuoleen

Kiitos siististä sisätyöstä, ajatteli Heikki Kuutti hyisenä pakkaspäivänä. Sitten uutispäällikkö sai juttuidean.

Journalistien työttömyyskassa Finka sulautuu osaksi uutta jättikassaa

Uudesta kassasta tulee Suomen kolmanneksi suurin työttömyyskassa. Kolmen kassan yhdistyminen tuo liitolle säästöjä ja lisää kassan yhteiskunnallista vaikutusvaltaa.

Näin tekijänoikeusrahat kiertävät

Tekijänoikeusjärjestö Kopioston kautta kulkee vuosittain noin 50 miljoonaa euroa, jotka se jakaa eteenpäin tekijänoikeuksien haltijoille.

Nitrodiskotaiteilija on poissa

Taittaja-graafikko Hannu Marttinen 12. 9. 1945 Helsinki – 10. 2. 2021 Hämeenlinna

Pienestä naisesta jäi iso jälki

Toimittaja Leena Seretin 11. 11. 1959 Kemi – 28. 1. 2021 Sipoo

Päätoimittaja puolusti koskiluontoa ja periaatteitaan

Päätoimittaja Seppo Vento 13. 6. 1930 Vesanto – 9. 2. 2021 Joensuu

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta