Tyyneyden majakka myrskyjen keskellä

JOURNALISTI
11.2.2021

Matti Mörttinen

Kirjoittaja on Raimo Seppälän pitkäaikainen entinen työtoveri.

Professori Raimo Seppälä 27. 3. 1934 Ulvila – 24. 1. 2021 Tampere

Vastaavana päätoimittajana Aamulehdestä vuonna 1995 eläköitynyt journalisti ja kirjailija Raimo Seppälä kuoli 86 vuoden ikäisenä tammikuisen sunnuntain kääntyessä iltaan Pirkanmaan hoitokodissa.

Kiireen myrskyissä tuskailevien toimittajien keskellä Raimo oli rauhoittava majakka. Hän heijasti ympärilleen vaikeinakin aikoina luottamusta hyvän arjen jatkuvuuteen. Siihen, että seuraava lehti ilmestyy taas ajallaan.

Ehkä taustalla oli se, että Raimo Seppälä oli kokenut sota-aikaakin. Myöhemmin hän muisteli, miten seisoi veljensä Arton kanssa valkoisine villapaitoineen ”maastoutuneena” vyötäisiä myöten hangessa, kun vihollisen pommikoneet jylisivät yli.

Seppälä oli ensisijaisesti laatukirjoittaja mutta samalla tuotteliaisuuden ihme. Kukaan ei pysty mittaamaan hänen 1955 alkaneen Aamulehti-uransa tekstimäärää. Tietokirjoja hän teki ainakin sata. Raimo jätti puumerkkinsä lehdistön ja Pirkanmaan historiaan silläkin, että hänen vahtivuorollaan Aamulehti muuttui sitoutumattomaksi. Journalismi nostettiin yksin ylimmäksi johtotähdeksi.

Raimo oli kiinnostunut kaikesta kirjoittamisen arvoisesta; taloudesta, kulttuurista, politiikasta, urheilusta, maailmasta ja elämästä ylipäätään. Hän eli puolisonsa Eeva-Liisan rinnalla yli 65 vuotta, ja heidän jälkeläisensäkin seurasivat isää viestintäuralle.



4 2021
Arkisto

Merja Ylä-Anttila pitää Yle-lain uudistusta tarpeettomana, mutta välttelee kommentoimasta sitä julkisesti

Merja Ylä-Anttila tuli Ylen toimitusjohtajaksi vuonna 2018. Hän on sen jälkeen ehtinyt uudistaa Ylen organisaation, jättää kädenjälkensä Ylen strategiaan ja tutustua hieman uusiin kollegoihinsa kahvittelemalla noin neljänsadan yleläisen kanssa.

Median ammattilaisen on tiedettävä, kenen ideologiaa edistää

Tiedotusvälineen pitää saada itse valita, mitä sanoja ja käsitteitä käyttää. On kuitenkin tiedettävä, mistä käsitteet ovat peräisin ja kenen ideologiaa ne pönkittävät, kirjoittaa päätoimittaja Maria Pettersson.

Väkivalta varjostaa ja mustasukkaisuus piinaa – miksi otsikoissa raiskaukset vain tapahtuvat, kysyy toimittaja Sara Harju

Sukupuolittuneessa ja seksuaalisessa väkivallassa tekijä usein ohitetaan käyttämällä passiivia ikään kuin väkivalta olisi hallitsematon voima, jota vastaan ei voi pyristellä.

Toimittajana saat kätevästi näkyvyyttä sometilillesi ja laukkumallistollesi, Jenni Alexandrova

Radiotoimittaja Jenni Alexandrova kirjoittaa blogissaan viineistä ja ihmettelee, miksi Alko ei ole lähettänyt hänelle lahjaviinejä.

Liian pitkälle menevä tasa-arvo on hyvä tarina, mutta harvoin totta

Tällaisessa ilmapiirissä ei ole suuri ihme, että maan suurin sanomalehti alkaa nähdä kaiken paitsi luonnontieteellisen tutkimuksen luisuvan tieteellisyydestä kohti silkkaa ”intersektionaalista ideologiaa”, kirjoittaa Janne Zareff.

Näin Journalistiliitto toimii

Satavuotiaalla Journalistiliitolla on toimisto Helsingin Hakaniemessä, mutta jäseniä ympäri maan. Mitä tekevät liiton toimitusosastot, paikallisyhdistykset, valtuusto, hallitus ja toimisto?

Kuusi vuotta sitten freelancerit petettiin. Nyt lainsäätäjät voivat turvata luovan työn tekijöiden elannon.

Luovan työn tekijöiden kohtuulliset korvaukset voitaisiin varmistaa, kun EU-pykäliä tuodaan kotimaiseen tekijänoikeuslainsäädäntöön, kirjoittaa Sanna Nikula.

Uudet puolueet eivät sopeutuneet kirjoitusohjeeseen

”Moni uusi puolueennimi oli rakenteeltaan erilainen kuin vanhat, joten niiden erisnimisyyden häivyttäminen alkukirjaintempulla tuntui oudolta robotiikalta”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Den ensidiga bevakningen av rikspolitiken

Att den åländska riksdagsledamoten är den mest frekvent intervjuade rikspolitikern i de åländska medierna är varken konstigt eller fel, det är avsaknaden av andra röster som är det, skriver Felicia Bredenberg.

Kun hätä on suurin, on kollega lähellä

Juuri kun Radio Novan uutiset olivat alkamassa, ankkuri Jussi Karhunen tunsi muljahduksen mahassaan.

Totuuden tyyni tulkki on poissa

Toimittaja Jorma Lehto 2. 3. 1947 Seinäjoki – 25. 3. 2021 Mustasaari

”Alla finlandssvenska medier är dåliga på något sätt”

Vårens näst sista Mediespråkswebbinarium kräver självironi och god humor. Den 23 april ger sig komikern Alfred Backa nämligen på den finlandssvenska journalistiken i en roast där alla får sig kring öronen.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta