Median tulee varmistaa, ettei kulkutauti nitistä kansanvaltaa

JOURNALISTI
11.2.2021

Maria Pettersson

Twitter: mariapetterss0n

maria.pettersson@journalistiliitto.fi

Kuntavaaleissa meillä on hyvä mahdollisuus osoittaa, että toimiva media tukee kansanvaltaa ja ansaitsee tukea, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Kulkutaudin keskellä käytävät kuntavaalit pakottavat median terhistäytymään.

Vastuulliset puolueet eivät tänä vuonna yritä kerätä soppatykin ääreen tiivistä ihmismassaa, eivätkä äänestäjät välttämättä pääse tapaamaan kasvotusten ainoatakaan ehdokasta. Se tekee vaaleista ja demokratiasta hauraampia, ja medialla on velvollisuus täyttää äänestäjien tiedontarve.

Normaalioloissakin journalisteilla on paljon valtaa määritellä, mistä vaaleissa puhutaan ja kuka pääsee julkisuuteen kertomaan näkemyksistään. Tänä vuonna se korostuu.

 

Kulkutautivaalit ovat myös somevaalit – ainakin niille kansanosille ja ikäluokille, jotka käyttävät sosiaalista mediaa.

Somen algoritmit näyttävät käyttäjälle sisältöä, josta ne laskevat käyttäjän olevan kiinnostunut. Samanmieliset näkevät toistensa keskustelua ja kommentteja. Ehdokkaat kohdentavat mainontaa käyttäjille, joiden arvioivat olevan kanssaan jo valmiiksi suunnilleen samoilla linjoilla. Kaikki tämä johtaa paljon puhuttuun kuplautumiseen.

Vaalikeskustelu pirstoutuu, kun yhtäällä ehdokkaat ja äänestäjät puhuvat vain koronasta, toisaalla päivähoidosta ja kolmannessa seurueessa maahanmuutosta.

Koronatilanteessa median tehtävä on tuoda kuplia yhteen. Meidän pitää muistuttaa, mistä kunnissa päätetään ja mistä ei. Meidän pitää tuoda esiin tulevien vuosien tärkeimpiä kuntalaisten elämään vaikuttavia päätöksiä ja varmistaa, että äänestäjällä on tarvittavat tiedot myös asioista, joita algoritmi ei sylje hänelle somessa.

 

Moni aktiivinen äänestäjä ei ole sosiaalisessa mediassa eikä pääse tapaamaan ehdokkaita torilla.

Tämä tarkoittaa, että istuvilla ehdokkailla on entistä paremmat mahdollisuudet uusiin verrattuna. Medialla on yleensäkin taipumus haastatella istuvia valtuutettuja – kenties tällä kertaa mukaan voisi ottaa entistä enemmän tuoreita ehdokkaita.

Tapaamisten puuttuminen johtaa toivottavasti siihen, että ehdokkaat mainostavat innokkaasti mediassa. Myös kuntien soisi käyttävän paikallista mediaa vaaleihin liittyvään ilmoitteluun – se on tapa varmistaa, että viesti tavoittaa perinteisen median parissa viihtyvät.

Journalistien velvollisuus on tietenkin kohdella yhdenvertaisesti ehdokkaita, joilla ei ole varaa mainoksiin.

Vaalitenttien järjestäminen on entistä tärkeämpää, ja tänä vuonna myös pikkuruiset paikallislehdet ja -kanavat pystyvät toivottavasti järjestämään niitä.

Yle on jo aiemmissa vaaleissa organisoinut tenttejä yhdessä maakuntien kaupallisen median kanssa. Toivottavasti se tarjoaa apua ja palvelua tällä kertaa entistäkin anteliaammin, ja kaupallinen media tarttuu tilaisuuteen. Vaalikoneyhteistyö on jo alkanut.

 

Vaalit ovat hyvä hetki muistuttaa kansalaisia ja päättäjiä median välttämättömyydestä. Ilman mediaa nykyisenkaltainen demokratia ei ole mahdollinen. Jos kunnasta puuttuu kunnan asioita seuraava tiedotusväline, kansalainen ei saa luotettavaa tietoa siitä, kuka hänen asioistaan päättää ja miten.

Muissa Pohjoismaissa median merkitys demokratian takaajana tunnustetaan ja sitä tuetaan. Suomessa tuetaan kyllä muita demokratialle tärkeitä asioita, kuten puolueita, mutta toistaiseksi meiltä puuttuu pysyvä mediatuki. Se on pohjoismaisittain omituista – muut maat tukevat demokratialle välttämätöntä kaupallista mediaa vuosittain kymmenillä miljoonilla.

Ehdotuksen pysyvästä mediatuesta pitäisi valmistua ennen kuntavaaleja. Kuntavaaleissa meillä on hyvä mahdollisuus osoittaa, että toimiva media tukee kansanvaltaa ja ansaitsee tukea.



4 2021
Arkisto

Merja Ylä-Anttila pitää Yle-lain uudistusta tarpeettomana, mutta välttelee kommentoimasta sitä julkisesti

Merja Ylä-Anttila tuli Ylen toimitusjohtajaksi vuonna 2018. Hän on sen jälkeen ehtinyt uudistaa Ylen organisaation, jättää kädenjälkensä Ylen strategiaan ja tutustua hieman uusiin kollegoihinsa kahvittelemalla noin neljänsadan yleläisen kanssa.

Median ammattilaisen on tiedettävä, kenen ideologiaa edistää

Tiedotusvälineen pitää saada itse valita, mitä sanoja ja käsitteitä käyttää. On kuitenkin tiedettävä, mistä käsitteet ovat peräisin ja kenen ideologiaa ne pönkittävät, kirjoittaa päätoimittaja Maria Pettersson.

Väkivalta varjostaa ja mustasukkaisuus piinaa – miksi otsikoissa raiskaukset vain tapahtuvat, kysyy toimittaja Sara Harju

Sukupuolittuneessa ja seksuaalisessa väkivallassa tekijä usein ohitetaan käyttämällä passiivia ikään kuin väkivalta olisi hallitsematon voima, jota vastaan ei voi pyristellä.

Toimittajana saat kätevästi näkyvyyttä sometilillesi ja laukkumallistollesi, Jenni Alexandrova

Radiotoimittaja Jenni Alexandrova kirjoittaa blogissaan viineistä ja ihmettelee, miksi Alko ei ole lähettänyt hänelle lahjaviinejä.

Liian pitkälle menevä tasa-arvo on hyvä tarina, mutta harvoin totta

Tällaisessa ilmapiirissä ei ole suuri ihme, että maan suurin sanomalehti alkaa nähdä kaiken paitsi luonnontieteellisen tutkimuksen luisuvan tieteellisyydestä kohti silkkaa ”intersektionaalista ideologiaa”, kirjoittaa Janne Zareff.

Näin Journalistiliitto toimii

Satavuotiaalla Journalistiliitolla on toimisto Helsingin Hakaniemessä, mutta jäseniä ympäri maan. Mitä tekevät liiton toimitusosastot, paikallisyhdistykset, valtuusto, hallitus ja toimisto?

Kuusi vuotta sitten freelancerit petettiin. Nyt lainsäätäjät voivat turvata luovan työn tekijöiden elannon.

Luovan työn tekijöiden kohtuulliset korvaukset voitaisiin varmistaa, kun EU-pykäliä tuodaan kotimaiseen tekijänoikeuslainsäädäntöön, kirjoittaa Sanna Nikula.

Uudet puolueet eivät sopeutuneet kirjoitusohjeeseen

”Moni uusi puolueennimi oli rakenteeltaan erilainen kuin vanhat, joten niiden erisnimisyyden häivyttäminen alkukirjaintempulla tuntui oudolta robotiikalta”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Den ensidiga bevakningen av rikspolitiken

Att den åländska riksdagsledamoten är den mest frekvent intervjuade rikspolitikern i de åländska medierna är varken konstigt eller fel, det är avsaknaden av andra röster som är det, skriver Felicia Bredenberg.

Kun hätä on suurin, on kollega lähellä

Juuri kun Radio Novan uutiset olivat alkamassa, ankkuri Jussi Karhunen tunsi muljahduksen mahassaan.

Totuuden tyyni tulkki on poissa

Toimittaja Jorma Lehto 2. 3. 1947 Seinäjoki – 25. 3. 2021 Mustasaari

”Alla finlandssvenska medier är dåliga på något sätt”

Vårens näst sista Mediespråkswebbinarium kräver självironi och god humor. Den 23 april ger sig komikern Alfred Backa nämligen på den finlandssvenska journalistiken i en roast där alla får sig kring öronen.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta