Median tulee varmistaa, ettei kulkutauti nitistä kansanvaltaa

JOURNALISTI
11.2.2021

Maria Pettersson

Twitter: mariapetterss0n

maria.pettersson@journalistiliitto.fi

Kuntavaaleissa meillä on hyvä mahdollisuus osoittaa, että toimiva media tukee kansanvaltaa ja ansaitsee tukea, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Kulkutaudin keskellä käytävät kuntavaalit pakottavat median terhistäytymään.

Vastuulliset puolueet eivät tänä vuonna yritä kerätä soppatykin ääreen tiivistä ihmismassaa, eivätkä äänestäjät välttämättä pääse tapaamaan kasvotusten ainoatakaan ehdokasta. Se tekee vaaleista ja demokratiasta hauraampia, ja medialla on velvollisuus täyttää äänestäjien tiedontarve.

Normaalioloissakin journalisteilla on paljon valtaa määritellä, mistä vaaleissa puhutaan ja kuka pääsee julkisuuteen kertomaan näkemyksistään. Tänä vuonna se korostuu.

 

Kulkutautivaalit ovat myös somevaalit – ainakin niille kansanosille ja ikäluokille, jotka käyttävät sosiaalista mediaa.

Somen algoritmit näyttävät käyttäjälle sisältöä, josta ne laskevat käyttäjän olevan kiinnostunut. Samanmieliset näkevät toistensa keskustelua ja kommentteja. Ehdokkaat kohdentavat mainontaa käyttäjille, joiden arvioivat olevan kanssaan jo valmiiksi suunnilleen samoilla linjoilla. Kaikki tämä johtaa paljon puhuttuun kuplautumiseen.

Vaalikeskustelu pirstoutuu, kun yhtäällä ehdokkaat ja äänestäjät puhuvat vain koronasta, toisaalla päivähoidosta ja kolmannessa seurueessa maahanmuutosta.

Koronatilanteessa median tehtävä on tuoda kuplia yhteen. Meidän pitää muistuttaa, mistä kunnissa päätetään ja mistä ei. Meidän pitää tuoda esiin tulevien vuosien tärkeimpiä kuntalaisten elämään vaikuttavia päätöksiä ja varmistaa, että äänestäjällä on tarvittavat tiedot myös asioista, joita algoritmi ei sylje hänelle somessa.

 

Moni aktiivinen äänestäjä ei ole sosiaalisessa mediassa eikä pääse tapaamaan ehdokkaita torilla.

Tämä tarkoittaa, että istuvilla ehdokkailla on entistä paremmat mahdollisuudet uusiin verrattuna. Medialla on yleensäkin taipumus haastatella istuvia valtuutettuja – kenties tällä kertaa mukaan voisi ottaa entistä enemmän tuoreita ehdokkaita.

Tapaamisten puuttuminen johtaa toivottavasti siihen, että ehdokkaat mainostavat innokkaasti mediassa. Myös kuntien soisi käyttävän paikallista mediaa vaaleihin liittyvään ilmoitteluun – se on tapa varmistaa, että viesti tavoittaa perinteisen median parissa viihtyvät.

Journalistien velvollisuus on tietenkin kohdella yhdenvertaisesti ehdokkaita, joilla ei ole varaa mainoksiin.

Vaalitenttien järjestäminen on entistä tärkeämpää, ja tänä vuonna myös pikkuruiset paikallislehdet ja -kanavat pystyvät toivottavasti järjestämään niitä.

Yle on jo aiemmissa vaaleissa organisoinut tenttejä yhdessä maakuntien kaupallisen median kanssa. Toivottavasti se tarjoaa apua ja palvelua tällä kertaa entistäkin anteliaammin, ja kaupallinen media tarttuu tilaisuuteen. Vaalikoneyhteistyö on jo alkanut.

 

Vaalit ovat hyvä hetki muistuttaa kansalaisia ja päättäjiä median välttämättömyydestä. Ilman mediaa nykyisenkaltainen demokratia ei ole mahdollinen. Jos kunnasta puuttuu kunnan asioita seuraava tiedotusväline, kansalainen ei saa luotettavaa tietoa siitä, kuka hänen asioistaan päättää ja miten.

Muissa Pohjoismaissa median merkitys demokratian takaajana tunnustetaan ja sitä tuetaan. Suomessa tuetaan kyllä muita demokratialle tärkeitä asioita, kuten puolueita, mutta toistaiseksi meiltä puuttuu pysyvä mediatuki. Se on pohjoismaisittain omituista – muut maat tukevat demokratialle välttämätöntä kaupallista mediaa vuosittain kymmenillä miljoonilla.

Ehdotuksen pysyvästä mediatuesta pitäisi valmistua ennen kuntavaaleja. Kuntavaaleissa meillä on hyvä mahdollisuus osoittaa, että toimiva media tukee kansanvaltaa ja ansaitsee tukea.



2 2021
Arkisto

Lauri Nurmi hankki vuoden kovimman politiikan uutisen. Miksi Lännen Media halusi estää sen julkaisemisen?

Iltalehti ja Aamulehti julkaisivat vuoden 2017 mieleenpainuvimman uutisen: pääministeri Juha Sipilä oli käynyt perussuomalaisten kanssa salaisia neuvotteluja, joista valtiosihteeri oli kuljetettu pois auton takaluukkuun piilotettuna. Uutisen oli hankkinut Lännen Median toimittaja Lauri Nurmi. Kiitosten sijaan häneltä pyydettiin kirjallista selvitystä.

Median tulee varmistaa, ettei kulkutauti nitistä kansanvaltaa

Kuntavaaleissa meillä on hyvä mahdollisuus osoittaa, että toimiva media tukee kansanvaltaa ja ansaitsee tukea, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Olet jo käynyt metsällä Reenpäiden kanssa, Matti Kalliokoski

Suomen Kuvalehden päätoimittaja hoksasi vasta jälkeenpäin tulleensa pyydetyksi ehdolle eduskuntaan.

Mitä vastuullisuus on mediabisneksessä?

Onko nyt sellainen aika, että median pitäisi luopua näennäisestä objektiivisuudesta ja tunnustaa rohkeasti väriä, kysyvät Elina Yrjölä ja Annukka Oksanen.

Pikaopas kielipulmiin

Kirjoitetaanko sana yhteen vai erikseen, isolla vai pienellä? Unohtuuko pilkun paikka? Kokeneen kielenhuoltajan muistilista toimittajien tyypillisiin kielipulmiin.

Den svenska webbtidningen Realtid, tidningens chefredaktör och två reportrar har stämts för förtal i en domstol i London. Camilla Jonsson, chefredaktör, säger att det just nu pågår en skriftväxling mellan parternas advokater. Först ska frågan om ärendet ens får drivas i London avgöras. ”Om domstolen bestämmer att det blir en full förtalsprocess så blir det en kostsam affär. Ägarna och styrelsen backar oss fullt ut, men Realtid är en liten aktör, så det är klart att detta rent ekonomiskt är en utmaning”, säger Jonsson.

Uppmärksammat förtalsåtal i Sverige väcker frågor också hos oss

Juridiska metoder missbrukas för att hota och skrämma journalisterna till tystnad. Vad ska man göra om en utländsk advokatbyrå skickar ett hotfullt brev?

Kuvallinenkaan kieli ei ole mielivaltaista

Millaista tilastodataa saadaan madoilta? Tämä kysymys herää, kun numeerista tietoa kutsutaan madonluvuiksi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vad kom först – journalisten eller storyn?

Att rapportera om Bobi Wine var en säkerhetsrisk för journalister och det visste Bobi Wine själv också, skriver Liselott Lindström.

Turun Sanomat tietää lukijoistaan kaiken

Harri Ahola soitti kiihdytysajajalle, mutta haastateltava ei ollutkaan ihan samalla radalla.

Etäily toi koulutukseen enemmän osallistujia ja uusia teemoja

Journalistiliiton tavoitteena on palvella jäseniä tasapuolisesti, asuinpaikasta riippumatta. Tässä verkkokoulutus on osoittanut voimansa, kirjoittaa koulutuspäällikkö Nina Porra.

Sanomalehtimiesliiton aluepäiviä käsiteltiin Sanomalehtimiehen numerossa 2/1970. Jutun otsikko oli ”Purnaa, toivoo, pelkää, vaatii”.

Huolena laatu, juttuvaihto ja värikuvat

Sanomalehtimiesliiton jäsenten toiveet ja pelot vuodelta 1969 kuulostavat tutuilta.

Tyyneyden majakka myrskyjen keskellä

Professori Raimo Seppälä 27. 3. 1934 Ulvila – 24. 1. 2021 Tampere

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta