Kuvallinenkaan kieli ei ole mielivaltaista

JOURNALISTI
11.2.2021

Ville Eloranta

Twitter: @ville_eloranta

Kirjoittaja on Helsingin Sanomien kielenhuollosta vastaava toimittaja ja suomen kielen lautakunnan jäsen.

Millaista tilastodataa saadaan madoilta? Tämä kysymys herää, kun numeerista tietoa kutsutaan madonluvuiksi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Millaista tilastodataa saadaan madoilta? Tämä kysymys herää, kun numeerista tietoa kutsutaan madonluvuiksi.

Metaforissa eli vertaukseen perustuvissa kielikuvissa on monesti kompastumisvaara. Madonluku-sanan loppuosa ei viittaa numeroihin vaan lukemiseen. Ilmaisu tarkoittaa pohjimmiltaan käärmeidentorjuntaloitsua ja sopii kuvaamaan ankaria nuhteita.

Hyvä metafora on yleensä kieliasultaan ja sisällöltään yhteydessä lähdemateriaaliinsa. Esimerkiksi ”vaikea pala purtavaksi” ja ”kertoo karua kieltään” ovatkin aavistuksen kömpelöitä, koska suupaloja ei tavata kuvailla ”vaikeiksi” eikä ihmiskieltä ”kerrota”. Loogisempia ovat kova pala purtavaksi ja puhuu karua kieltään.

”Fraasi menettää usein merkityksensä, jos sitä käytetään epätarkasti, summittaisesti”, tähdentää tutkija Matti Punttila tekstissään Voittajan käsi kohoaa salkoon – kielikuvien salakarikoista” (Kielikello 1/1994), joka on tutustumisen arvoinen kaikille ammattikirjoittajille.

Kun ajat muuttuvat, metafora voi hämärtyä. Kollegani kummastelivat taannoin erään haastatellun sanaa yksiniitinen, koska moni puhuu ”yksiniittisestä”. Harva tietää, että taustalla on vanha käsityösana niisi. Kilpistymistä kiteytymisen merkityksessä käyttävä ei puolestaan ole kuullut, että sana viittaa epäonnistumiseen, kilvestä kimpoamiseen. Erityisesti purjehdusväki tuohtuu ”kurssin reivauksesta”, koska reivaus on purjepinnan vähentämistä, ei suunnanmuutosta.

Metaforan ei silti tarvitse muistuttaa esikuvaansa orjallisesti. Vaikka šakkiammattilaiset ovat huomauttaneet, että pattitilanne merkitsee pelin päättymistä, kuvallinen merkitys saa olla lievempikin.

Jotkut taas haluaisivat poistaa kaoottisista tilanteista metaforan myrskyn silmässä, koska aidon myrskyn keskuksessa on tyyntä. Näiltä ihmisiltä taitaa unohtua, että myrskyt tuppaavat liikkumaan.



3 2021
Arkisto

Vaalikoneet vaikuttavat äänestyspäätöksiin. Millaista valtaa käyttävät koneiden tekijät?

Vaalikone ei ole lelu, vaan journalistinen tuote. Esimerkiksi Ylen vaalikoneen takana on kymmeniä tekijöitä, kymmeniä sivuja väitteitä ja yli puolen vuoden työ. Miten vaalikone rakennetaan reilusti? Miten siitä pitäisi kertoa käyttäjille?

Journalistiliitto on aina vaatinut mahdottomia

Loma, viisipäiväinen työviikko tai työehtosopimukset tuntuivat mahdottomilta ajatuksilta ennen kuin riittävä määrä ihmisiä alkoi vaatia niitä. ”Ei riitä, että jäämme vain puolustamaan saavutettuja etuja”, kirjoittaa Maria Pettersson.

Ilahduit, kun viisi alaistasi lähti kilpailevaan lehteen, Arno Ahosniemi

Kauppalehden vastaava päätoimittaja esittää olevansa ikäistään vanhempi mies, joka odottaa turhaan työtarjousta Etelärannasta.

Koskelan surman uutisoinnissa jäi kertomatta, kuka leikkasi lapsilta

”Helsingistä piirtyy uutisten kautta omituinen kuva kaupunkina, jossa jokin mystinen luonnonvoima kasvattaa luokkakokoja ja näkymätön käsi silppuaa erityisopetuksen kelvottomaan kuntoon”, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Historian ensimmäinen toimittajien työehtosopimus on ­allekirjoitettu! Edessä työnantajan Åke Heiniö ja Arvi V. Mäkinen sekä työntekijöitä edustanut Jyrki Juuti, takana Pauli Strandén ja Esko Muinonen vuonna 1967. Kuva: Uuskuva. SJL. KA.

Satavuotias Journalistiliitto aloitti pienenä herrakerhona ja kasvoi vahvaksi ammattiliitoksi

Journalistiliitto on taistellut journalistien oikeuksien ja paremman journalismin puolesta jo vuosisadan - työnantajan ja itse tsaarin vastustuksesta huolimatta.

Konflikten tar kontextens plats

”Nyhetsmedier kan inte bortförklara sitt ansvar för förvirringen genom att peka finger mot myndigheter och politiker”, skriver Dan Lolax.

Auttaisiko työvälinepooli, jos etätyö jää pysyväksi?

Ergonomisen työskentelyn järjestäminen ei ole yksin työntekijän vastuulla – ei työpaikalla eikä kotona työskennellessä, kirjoittaa Journalistiliiton juristi Tuomas Aalto.

Virus muuntuu, mutta sitä ei muunneta

”Joskus kieleen vakiintuu yhdyssanoja, jotka tarkoittavat keskenään samaa, vaikka niiden osat ovat eri järjestyksessä ja toinen on muutenkin saattanut vaikuttaa toista epäloogisemmalta”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Pikkukengillä potku omaan takapuoleen

Kiitos siististä sisätyöstä, ajatteli Heikki Kuutti hyisenä pakkaspäivänä. Sitten uutispäällikkö sai juttuidean.

Journalistien työttömyyskassa Finka sulautuu osaksi uutta jättikassaa

Uudesta kassasta tulee Suomen kolmanneksi suurin työttömyyskassa. Kolmen kassan yhdistyminen tuo liitolle säästöjä ja lisää kassan yhteiskunnallista vaikutusvaltaa.

Näin tekijänoikeusrahat kiertävät

Tekijänoikeusjärjestö Kopioston kautta kulkee vuosittain noin 50 miljoonaa euroa, jotka se jakaa eteenpäin tekijänoikeuksien haltijoille.

Nitrodiskotaiteilija on poissa

Taittaja-graafikko Hannu Marttinen 12. 9. 1945 Helsinki – 10. 2. 2021 Hämeenlinna

Pienestä naisesta jäi iso jälki

Toimittaja Leena Seretin 11. 11. 1959 Kemi – 28. 1. 2021 Sipoo

Päätoimittaja puolusti koskiluontoa ja periaatteitaan

Päätoimittaja Seppo Vento 13. 6. 1930 Vesanto – 9. 2. 2021 Joensuu

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta