Julia Thurén on saanut podcastinsa kuuntelijoilta kiitosta raha-ahdistuksen vähentämisestä ja hyödyllisistä vinkeistä. ”Rahapuhetta tarvitaan myös siksi, että Suomessa noin 400 000 ihmisellä on maksuhäiriömerkintä”, Thurén sanoo.

Julia Thurén pyysi talouspodcastinsa tekoon Instagram-seuraajiensa apua

Julia Thurén, 33

Toimittaja, bloggaaja ja yrittäjä.

Kirjoittaa parhaillaan tietokirjaa kuluttamisesta.

Työskennellyt A-lehdillä Demissä, Trendissä ja Avussa.

Kirjoittanut tietokirjan Kaikki rahasta (Gummerus) sekä yhdessä Raisa Mattilan kanssa Lapsiperheen parisuhdekirjan (Otava).

Valtiotieteiden maisteri Helsingin yliopistosta.

JOURNALISTI
11.2.2021

Nina Erho, teksti
Heli Blåfield, kuva

”Kun kirjani Kaikki rahasta (Gummerus, 2018) sai myönteisen vastaanoton, halusin jatkaa aiheen käsittelyä. Kun Yle etsi uusia podcast-aiheita, ehdotimme ystäväni, tuottaja Anna Karhusen kanssa konseptia, jossa rahaa käsiteltäisiin monesta eri näkökulmasta”, sanoo toimittaja ja bloggaaja Julia Thurén.

Nyt Thurén on tehnyt Melkein kaikki rahasta -podcastiaan Ylelle kaksi kautta, viime syksyn ajan päätyökseen. Viimeisin jakso ilmestyi 17. joulukuuta. Podcastin aiheita ovat olleet muun muassa säästäminen, kuluttamisen etiikka, palkat, perintö sekä raha kaverisuhteissa ja parisuhteissa. Podcastin jatko on vielä auki. Kirjan ja podcastin ohella Thurén käsittelee raha-asioita blogissaan ja sometileillään.

”Etenkin kipeitä aiheita, kuten taloudellinen väkivalta parisuhteessa, oli helpompi tehdä Ylelle kuin kaupalliseen podcastiin. Podcastissa on myös paljon hyötytietoa. Osan voisi oppia yhteiskuntaopin tunnilla, osaan olen haastatellut useita asiantuntijoita. Pääosassa jaksoissa ovat yleensä kokemusasiantuntijat, jotka olen löytänyt Instagram-seuraajieni joukosta.

Ennen kausien alkua kysyin seuraajiltani, mitkä aiheet kiinnostaisivat, ja sain satoja vastauksia. Kun olimme päättäneet aiheet tuottajani Johanna Reenin kanssa, kysyin Instassa, mistä näkökulmasta niitä pitäisi käsitellä. Seuraajissani on ihmisiä todella hyvätuloisista toimeentulotuella eläviin, joten viestien lukeminen on ollut opettavaista.

Jutusteleva sävy asiapodcastissa vaatii huolellisen käsikirjoituksen ja paljon taustatöitä. Käyn käsikirjoituksen ennakkoon läpi myös haastateltavien kanssa, mutta en juuri ennen nauhoitusta. Olen itse podcast-vieraana huomannut, että silloin ei välttämättä muista, sanoiko jonkun asian hetki sitten nauhoituksessa vai taustakeskustelussa.

Nauhoituspäivinä olen tehnyt Ylen studiolla kolme jaksoa – ja ollut niiden jälkeen aivan hajalla siitä, miksi en kysynyt jostain asiasta enempää tai kuunnellut haastateltavaa tarkemmin. Lopulta sanon itselleni, että harvoin niitä kukaan muu huomaa ja paremmin ensi kerralla.

Joskus korjaamiseen on oikeasti syytä. Esimerkiksi osa perintöjaksosta otettiin uusiksi, kun keskustelu kuolemasta äityi turhan lennokkaaksi. Myös raha itsessään on herkkä aihe. Välillä mietin, pystynkö itse melko hyvätuloisena ymmärtämään tarpeeksi toisten erilaista tilannetta.”

Julia Thurén, 33

Toimittaja, bloggaaja ja yrittäjä.

Kirjoittaa parhaillaan tietokirjaa kuluttamisesta.

Työskennellyt A-lehdillä Demissä, Trendissä ja Avussa.

Kirjoittanut tietokirjan Kaikki rahasta (Gummerus) sekä yhdessä Raisa Mattilan kanssa Lapsiperheen parisuhdekirjan (Otava).

Valtiotieteiden maisteri Helsingin yliopistosta.

Freelancekirjoittaja Eeva Kolun valinta

”Viime vuosina kiinnostus talousasioihin ja avoin puhe niistä tuntuvat mullistuneen etenkin nuorten naisten keskuudessa. Freelancetoimittaja Julia Thurén on ollut näkyvästi mukana saamassa muutosta aikaan. Hän on kirjoittanut ja puhunut talousasioista blogissaan, podcastissaan, sosiaalisessa mediassa sekä kirjassaan Kaikki rahasta – ja tehnyt sen hauskasti, ymmärrettävästi ja ilman häpeää. Talousasioiden esittäminen vaikeasti ymmärrettävänä salakielenä pitää yllä eriarvoisuutta. Thurén viestii, että ne voi ottaa haltuun myös ilman isoa liksaa tai ekonomin koulutusta. Itse olen Thurénin Melkein kaikki rahasta -podcastin innoittamana alkanut ensimmäistä kertaa puhua avoimesti tuttavien kesken palkoista ja kysyä kollegoilta apua töideni hinnoittelussa.”



3 2021
Arkisto

Vaalikoneet vaikuttavat äänestyspäätöksiin. Millaista valtaa käyttävät koneiden tekijät?

Vaalikone ei ole lelu, vaan journalistinen tuote. Esimerkiksi Ylen vaalikoneen takana on kymmeniä tekijöitä, kymmeniä sivuja väitteitä ja yli puolen vuoden työ. Miten vaalikone rakennetaan reilusti? Miten siitä pitäisi kertoa käyttäjille?

Journalistiliitto on aina vaatinut mahdottomia

Loma, viisipäiväinen työviikko tai työehtosopimukset tuntuivat mahdottomilta ajatuksilta ennen kuin riittävä määrä ihmisiä alkoi vaatia niitä. ”Ei riitä, että jäämme vain puolustamaan saavutettuja etuja”, kirjoittaa Maria Pettersson.

Ilahduit, kun viisi alaistasi lähti kilpailevaan lehteen, Arno Ahosniemi

Kauppalehden vastaava päätoimittaja esittää olevansa ikäistään vanhempi mies, joka odottaa turhaan työtarjousta Etelärannasta.

Koskelan surman uutisoinnissa jäi kertomatta, kuka leikkasi lapsilta

”Helsingistä piirtyy uutisten kautta omituinen kuva kaupunkina, jossa jokin mystinen luonnonvoima kasvattaa luokkakokoja ja näkymätön käsi silppuaa erityisopetuksen kelvottomaan kuntoon”, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Historian ensimmäinen toimittajien työehtosopimus on ­allekirjoitettu! Edessä työnantajan Åke Heiniö ja Arvi V. Mäkinen sekä työntekijöitä edustanut Jyrki Juuti, takana Pauli Strandén ja Esko Muinonen vuonna 1967. Kuva: Uuskuva. SJL. KA.

Satavuotias Journalistiliitto aloitti pienenä herrakerhona ja kasvoi vahvaksi ammattiliitoksi

Journalistiliitto on taistellut journalistien oikeuksien ja paremman journalismin puolesta jo vuosisadan - työnantajan ja itse tsaarin vastustuksesta huolimatta.

Konflikten tar kontextens plats

”Nyhetsmedier kan inte bortförklara sitt ansvar för förvirringen genom att peka finger mot myndigheter och politiker”, skriver Dan Lolax.

Auttaisiko työvälinepooli, jos etätyö jää pysyväksi?

Ergonomisen työskentelyn järjestäminen ei ole yksin työntekijän vastuulla – ei työpaikalla eikä kotona työskennellessä, kirjoittaa Journalistiliiton juristi Tuomas Aalto.

Virus muuntuu, mutta sitä ei muunneta

”Joskus kieleen vakiintuu yhdyssanoja, jotka tarkoittavat keskenään samaa, vaikka niiden osat ovat eri järjestyksessä ja toinen on muutenkin saattanut vaikuttaa toista epäloogisemmalta”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Pikkukengillä potku omaan takapuoleen

Kiitos siististä sisätyöstä, ajatteli Heikki Kuutti hyisenä pakkaspäivänä. Sitten uutispäällikkö sai juttuidean.

Journalistien työttömyyskassa Finka sulautuu osaksi uutta jättikassaa

Uudesta kassasta tulee Suomen kolmanneksi suurin työttömyyskassa. Kolmen kassan yhdistyminen tuo liitolle säästöjä ja lisää kassan yhteiskunnallista vaikutusvaltaa.

Näin tekijänoikeusrahat kiertävät

Tekijänoikeusjärjestö Kopioston kautta kulkee vuosittain noin 50 miljoonaa euroa, jotka se jakaa eteenpäin tekijänoikeuksien haltijoille.

Nitrodiskotaiteilija on poissa

Taittaja-graafikko Hannu Marttinen 12. 9. 1945 Helsinki – 10. 2. 2021 Hämeenlinna

Pienestä naisesta jäi iso jälki

Toimittaja Leena Seretin 11. 11. 1959 Kemi – 28. 1. 2021 Sipoo

Päätoimittaja puolusti koskiluontoa ja periaatteitaan

Päätoimittaja Seppo Vento 13. 6. 1930 Vesanto – 9. 2. 2021 Joensuu

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta