Jenna Parmala ja Maija Toppila tallensivat toistensa työelämäkerrat. Toppila käytti muistin tukena valokuvakokoelmaansa eri toimituksista. Nuori kollega neuvoi kokeneempaa tallennustekniikassa.

Journalistinaisten uratarinat kerätään tutkijoiden käyttöön

JOURNALISTI
11.2.2021

Tiina Vahtera, teksti
Heli Saarela, kuva

Tuntitolkulla tuli tarinaa. Ja paljon naurettiin.

Pitkäaikainen päätoimittaja Maija Toppila ja tiedetoimittaja Jenna Parmala tallensivat syksyllä toistensa työhistoriaa nauhalle. Hyvän mielen urakka oli osa Naistoimittajat ry:n työelämäkertakeräystä, joka jatkuu myös keväällä.

Äänitteet tallennetaan Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistoon tutkijoiden käyttöön.

”Se, mikä nyt tuntuu lähimenneisyydeltä, jonka kaikki muistavat, unohtuisi tallentamatta nopeasti. Aineistoon sisältyvät myös ristiriitaiset tulkinnat lähihistorian näköalapaikoilta”, sanoo SKS:n kokoelmapäällikkö Katri Kivilaakso.

Talkootyönä tehtävä keräys palvelee tutkijoita, mutta antaa myös mediaväelle kiinnostavan tirkistysaukon kollegojen elämään. Haastattelija lyhentää ja stilisoi äänitteen, toimittaa sen arkistoon ja kirjoittaa sen pohjalta jutun, joka julkaistaan Naistenaani.fi-sivustolla.

Kuka tahansa voi jututtaa journalistinaisen, ja jokaisen duuni on tarinan arvoinen: kirjoittajan, kuvaajan, graafikon, tv-kasvon, pomon tai rivipuurtajan.

 

Hedelmällisintä on toimia päittäin, kuten hiljakkoin eläkkeelle jäänyt Toppila ja kolmikymppinen Parmala tekivät.

”Oman työuran kuvaus ei ole elämäkerta eikä tieteellinen tutkimus. Nauhalle voi puhua vapaasti. Lukisin mielelläni myös maakuntien journalistien ja vaikka toimitusten sihteereiden urapoluista. Hehän ovat nähneet kaiken”, Toppila sanoo.

Oululaissyntyinen Toppila on ehtinyt naputtaa kirjoituskoneella raviuutisia ja kokea aikakauslehdissä kultavuodet, jolloin toimittajille oli tarjolla työpaikkoja valittavaksi asti. Hän on nähnyt myös, miten yt-neuvottelut ovat kuristaneet media-alaa. Nyt Toppila mentoroi nuorempaa polvea.

”Paineita on totta kai joka elämänvaiheessa, mutta vanhempana olet leppoisampi ja tiedät enemmän. Hallitset alueesi. Muuttuvassakin ympäristössä tiimityö säilyy. Yhdessä suunnitellaan, kuka tekee, mitä tekee, miten ja kenelle. Ja sitten yritetään pitää homma mukavana.”

Parmala kirjoitti freelancerina pariinkymmeneen julkaisuun ennen kuin hänet helmikuun alussa vakinaistettiin Tiede-Luontoon. Hän on keräysprojektin alkuunpanijoita ja yksi ohjaajista. Aineistoon halutaan mukaan myös nuorten kokemukset ja ”Plan B:t”.

”Kerätyssä aineistossa näkyy hyvin, miten naiset ovat rymähtäneet alalle. Samaan aikaan on tullut digitalisaation aalto. Naisvaltaisuus ja palkkakehitys kulkevat rinnakkain. Mitä enemmän naisia, sen pienemmät palkat”, Parmala pohtii.

Parmala itse koki aluksi vaikeaksi heittäytyä haastateltavan asemaan.

”Jännitin, että osaanko sanoa järjestelmällisesti kaikki ne asiat, jotka haluan tuoda esille. Työhän on myös tunnetta, valtava lohko elämää”, hän kertoo.

”Pahin skenaario oli, että jään jumittamaan menneisyyteen. Niinhän siinä kävikin, upposin omaan tarinaani.”

 

Nurmeksessa ja Hämeenlinnassa asuva Pirkko Keskinen on ahkeroinut talteen neljän kollegansa työhistoriat. Hän on itse työskennellyt Kainuun Sanomissa, Hämeen Sanomissa, Ylellä ja Alma Mediassa sekä avustanut eläkkeellä ollessaan muun muassa Karjalaista.

Hän antaisi mielellään myös oman monipolvisen uransa osaksi tutkijoiden aineistoa. Haastattelijaa kaivataan.

”Halusin antaa äänen maakunnille. Joka puolella tehdään periaatteessa samaa työtä. On ollut mielenkiintoista lukea, mitä kautta ihmiset ovat alalle tulleet. Sukupolvessani on paljon sattumatoimittajia. Minäkin olen.”

Tämä vuosi on toimitustyön juhlaa ja yksi motiivi keräykselle. Naistoimittajat ry täyttää 75 ja Journalistiliitto sata vuotta.

Haastattelu- ja tallennusohjeet osoitteessa naistoimittajat.fi.



3 2021
Arkisto

Vaalikoneet vaikuttavat äänestyspäätöksiin. Millaista valtaa käyttävät koneiden tekijät?

Vaalikone ei ole lelu, vaan journalistinen tuote. Esimerkiksi Ylen vaalikoneen takana on kymmeniä tekijöitä, kymmeniä sivuja väitteitä ja yli puolen vuoden työ. Miten vaalikone rakennetaan reilusti? Miten siitä pitäisi kertoa käyttäjille?

Journalistiliitto on aina vaatinut mahdottomia

Loma, viisipäiväinen työviikko tai työehtosopimukset tuntuivat mahdottomilta ajatuksilta ennen kuin riittävä määrä ihmisiä alkoi vaatia niitä. ”Ei riitä, että jäämme vain puolustamaan saavutettuja etuja”, kirjoittaa Maria Pettersson.

Ilahduit, kun viisi alaistasi lähti kilpailevaan lehteen, Arno Ahosniemi

Kauppalehden vastaava päätoimittaja esittää olevansa ikäistään vanhempi mies, joka odottaa turhaan työtarjousta Etelärannasta.

Koskelan surman uutisoinnissa jäi kertomatta, kuka leikkasi lapsilta

”Helsingistä piirtyy uutisten kautta omituinen kuva kaupunkina, jossa jokin mystinen luonnonvoima kasvattaa luokkakokoja ja näkymätön käsi silppuaa erityisopetuksen kelvottomaan kuntoon”, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Historian ensimmäinen toimittajien työehtosopimus on ­allekirjoitettu! Edessä työnantajan Åke Heiniö ja Arvi V. Mäkinen sekä työntekijöitä edustanut Jyrki Juuti, takana Pauli Strandén ja Esko Muinonen vuonna 1967. Kuva: Uuskuva. SJL. KA.

Satavuotias Journalistiliitto aloitti pienenä herrakerhona ja kasvoi vahvaksi ammattiliitoksi

Journalistiliitto on taistellut journalistien oikeuksien ja paremman journalismin puolesta jo vuosisadan - työnantajan ja itse tsaarin vastustuksesta huolimatta.

Konflikten tar kontextens plats

”Nyhetsmedier kan inte bortförklara sitt ansvar för förvirringen genom att peka finger mot myndigheter och politiker”, skriver Dan Lolax.

Auttaisiko työvälinepooli, jos etätyö jää pysyväksi?

Ergonomisen työskentelyn järjestäminen ei ole yksin työntekijän vastuulla – ei työpaikalla eikä kotona työskennellessä, kirjoittaa Journalistiliiton juristi Tuomas Aalto.

Virus muuntuu, mutta sitä ei muunneta

”Joskus kieleen vakiintuu yhdyssanoja, jotka tarkoittavat keskenään samaa, vaikka niiden osat ovat eri järjestyksessä ja toinen on muutenkin saattanut vaikuttaa toista epäloogisemmalta”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Pikkukengillä potku omaan takapuoleen

Kiitos siististä sisätyöstä, ajatteli Heikki Kuutti hyisenä pakkaspäivänä. Sitten uutispäällikkö sai juttuidean.

Journalistien työttömyyskassa Finka sulautuu osaksi uutta jättikassaa

Uudesta kassasta tulee Suomen kolmanneksi suurin työttömyyskassa. Kolmen kassan yhdistyminen tuo liitolle säästöjä ja lisää kassan yhteiskunnallista vaikutusvaltaa.

Näin tekijänoikeusrahat kiertävät

Tekijänoikeusjärjestö Kopioston kautta kulkee vuosittain noin 50 miljoonaa euroa, jotka se jakaa eteenpäin tekijänoikeuksien haltijoille.

Nitrodiskotaiteilija on poissa

Taittaja-graafikko Hannu Marttinen 12. 9. 1945 Helsinki – 10. 2. 2021 Hämeenlinna

Pienestä naisesta jäi iso jälki

Toimittaja Leena Seretin 11. 11. 1959 Kemi – 28. 1. 2021 Sipoo

Päätoimittaja puolusti koskiluontoa ja periaatteitaan

Päätoimittaja Seppo Vento 13. 6. 1930 Vesanto – 9. 2. 2021 Joensuu

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta