Jenna Parmala ja Maija Toppila tallensivat toistensa työelämäkerrat. Toppila käytti muistin tukena valokuvakokoelmaansa eri toimituksista. Nuori kollega neuvoi kokeneempaa tallennustekniikassa.

Journalistinaisten uratarinat kerätään tutkijoiden käyttöön

JOURNALISTI
11.2.2021

Tiina Vahtera, teksti
Heli Saarela, kuva

Tuntitolkulla tuli tarinaa. Ja paljon naurettiin.

Pitkäaikainen päätoimittaja Maija Toppila ja tiedetoimittaja Jenna Parmala tallensivat syksyllä toistensa työhistoriaa nauhalle. Hyvän mielen urakka oli osa Naistoimittajat ry:n työelämäkertakeräystä, joka jatkuu myös keväällä.

Äänitteet tallennetaan Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistoon tutkijoiden käyttöön.

”Se, mikä nyt tuntuu lähimenneisyydeltä, jonka kaikki muistavat, unohtuisi tallentamatta nopeasti. Aineistoon sisältyvät myös ristiriitaiset tulkinnat lähihistorian näköalapaikoilta”, sanoo SKS:n kokoelmapäällikkö Katri Kivilaakso.

Talkootyönä tehtävä keräys palvelee tutkijoita, mutta antaa myös mediaväelle kiinnostavan tirkistysaukon kollegojen elämään. Haastattelija lyhentää ja stilisoi äänitteen, toimittaa sen arkistoon ja kirjoittaa sen pohjalta jutun, joka julkaistaan Naistenaani.fi-sivustolla.

Kuka tahansa voi jututtaa journalistinaisen, ja jokaisen duuni on tarinan arvoinen: kirjoittajan, kuvaajan, graafikon, tv-kasvon, pomon tai rivipuurtajan.

 

Hedelmällisintä on toimia päittäin, kuten hiljakkoin eläkkeelle jäänyt Toppila ja kolmikymppinen Parmala tekivät.

”Oman työuran kuvaus ei ole elämäkerta eikä tieteellinen tutkimus. Nauhalle voi puhua vapaasti. Lukisin mielelläni myös maakuntien journalistien ja vaikka toimitusten sihteereiden urapoluista. Hehän ovat nähneet kaiken”, Toppila sanoo.

Oululaissyntyinen Toppila on ehtinyt naputtaa kirjoituskoneella raviuutisia ja kokea aikakauslehdissä kultavuodet, jolloin toimittajille oli tarjolla työpaikkoja valittavaksi asti. Hän on nähnyt myös, miten yt-neuvottelut ovat kuristaneet media-alaa. Nyt Toppila mentoroi nuorempaa polvea.

”Paineita on totta kai joka elämänvaiheessa, mutta vanhempana olet leppoisampi ja tiedät enemmän. Hallitset alueesi. Muuttuvassakin ympäristössä tiimityö säilyy. Yhdessä suunnitellaan, kuka tekee, mitä tekee, miten ja kenelle. Ja sitten yritetään pitää homma mukavana.”

Parmala kirjoitti freelancerina pariinkymmeneen julkaisuun ennen kuin hänet helmikuun alussa vakinaistettiin Tiede-Luontoon. Hän on keräysprojektin alkuunpanijoita ja yksi ohjaajista. Aineistoon halutaan mukaan myös nuorten kokemukset ja ”Plan B:t”.

”Kerätyssä aineistossa näkyy hyvin, miten naiset ovat rymähtäneet alalle. Samaan aikaan on tullut digitalisaation aalto. Naisvaltaisuus ja palkkakehitys kulkevat rinnakkain. Mitä enemmän naisia, sen pienemmät palkat”, Parmala pohtii.

Parmala itse koki aluksi vaikeaksi heittäytyä haastateltavan asemaan.

”Jännitin, että osaanko sanoa järjestelmällisesti kaikki ne asiat, jotka haluan tuoda esille. Työhän on myös tunnetta, valtava lohko elämää”, hän kertoo.

”Pahin skenaario oli, että jään jumittamaan menneisyyteen. Niinhän siinä kävikin, upposin omaan tarinaani.”

 

Nurmeksessa ja Hämeenlinnassa asuva Pirkko Keskinen on ahkeroinut talteen neljän kollegansa työhistoriat. Hän on itse työskennellyt Kainuun Sanomissa, Hämeen Sanomissa, Ylellä ja Alma Mediassa sekä avustanut eläkkeellä ollessaan muun muassa Karjalaista.

Hän antaisi mielellään myös oman monipolvisen uransa osaksi tutkijoiden aineistoa. Haastattelijaa kaivataan.

”Halusin antaa äänen maakunnille. Joka puolella tehdään periaatteessa samaa työtä. On ollut mielenkiintoista lukea, mitä kautta ihmiset ovat alalle tulleet. Sukupolvessani on paljon sattumatoimittajia. Minäkin olen.”

Tämä vuosi on toimitustyön juhlaa ja yksi motiivi keräykselle. Naistoimittajat ry täyttää 75 ja Journalistiliitto sata vuotta.

Haastattelu- ja tallennusohjeet osoitteessa naistoimittajat.fi.



2 2021
Arkisto

Lauri Nurmi hankki vuoden kovimman politiikan uutisen. Miksi Lännen Media halusi estää sen julkaisemisen?

Iltalehti ja Aamulehti julkaisivat vuoden 2017 mieleenpainuvimman uutisen: pääministeri Juha Sipilä oli käynyt perussuomalaisten kanssa salaisia neuvotteluja, joista valtiosihteeri oli kuljetettu pois auton takaluukkuun piilotettuna. Uutisen oli hankkinut Lännen Median toimittaja Lauri Nurmi. Kiitosten sijaan häneltä pyydettiin kirjallista selvitystä.

Median tulee varmistaa, ettei kulkutauti nitistä kansanvaltaa

Kuntavaaleissa meillä on hyvä mahdollisuus osoittaa, että toimiva media tukee kansanvaltaa ja ansaitsee tukea, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Olet jo käynyt metsällä Reenpäiden kanssa, Matti Kalliokoski

Suomen Kuvalehden päätoimittaja hoksasi vasta jälkeenpäin tulleensa pyydetyksi ehdolle eduskuntaan.

Mitä vastuullisuus on mediabisneksessä?

Onko nyt sellainen aika, että median pitäisi luopua näennäisestä objektiivisuudesta ja tunnustaa rohkeasti väriä, kysyvät Elina Yrjölä ja Annukka Oksanen.

Pikaopas kielipulmiin

Kirjoitetaanko sana yhteen vai erikseen, isolla vai pienellä? Unohtuuko pilkun paikka? Kokeneen kielenhuoltajan muistilista toimittajien tyypillisiin kielipulmiin.

Den svenska webbtidningen Realtid, tidningens chefredaktör och två reportrar har stämts för förtal i en domstol i London. Camilla Jonsson, chefredaktör, säger att det just nu pågår en skriftväxling mellan parternas advokater. Först ska frågan om ärendet ens får drivas i London avgöras. ”Om domstolen bestämmer att det blir en full förtalsprocess så blir det en kostsam affär. Ägarna och styrelsen backar oss fullt ut, men Realtid är en liten aktör, så det är klart att detta rent ekonomiskt är en utmaning”, säger Jonsson.

Uppmärksammat förtalsåtal i Sverige väcker frågor också hos oss

Juridiska metoder missbrukas för att hota och skrämma journalisterna till tystnad. Vad ska man göra om en utländsk advokatbyrå skickar ett hotfullt brev?

Kuvallinenkaan kieli ei ole mielivaltaista

Millaista tilastodataa saadaan madoilta? Tämä kysymys herää, kun numeerista tietoa kutsutaan madonluvuiksi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vad kom först – journalisten eller storyn?

Att rapportera om Bobi Wine var en säkerhetsrisk för journalister och det visste Bobi Wine själv också, skriver Liselott Lindström.

Turun Sanomat tietää lukijoistaan kaiken

Harri Ahola soitti kiihdytysajajalle, mutta haastateltava ei ollutkaan ihan samalla radalla.

Etäily toi koulutukseen enemmän osallistujia ja uusia teemoja

Journalistiliiton tavoitteena on palvella jäseniä tasapuolisesti, asuinpaikasta riippumatta. Tässä verkkokoulutus on osoittanut voimansa, kirjoittaa koulutuspäällikkö Nina Porra.

Sanomalehtimiesliiton aluepäiviä käsiteltiin Sanomalehtimiehen numerossa 2/1970. Jutun otsikko oli ”Purnaa, toivoo, pelkää, vaatii”.

Huolena laatu, juttuvaihto ja värikuvat

Sanomalehtimiesliiton jäsenten toiveet ja pelot vuodelta 1969 kuulostavat tutuilta.

Tyyneyden majakka myrskyjen keskellä

Professori Raimo Seppälä 27. 3. 1934 Ulvila – 24. 1. 2021 Tampere

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta