Journalismi flirttailee huuhaan kanssa seurauksia miettimättä, kirjoittaa tiedetoimittaja Ulla Järvi

Ulla Järvi

58-vuotias Salossa asuva Suomen tiedetoimittajain liiton pääsihteeri ja Tiedetoimittaja-lehden päätoimittaja. 

Työskennellyt toimittajana muun muassa Korpilahti-lehdessä ja Lapin lehdissä, Salon Seudun Sanomissa ja Lääkärilehdessä. 

Toimittajatutkinto Tampereen yliopis-tosta, maisterin ja tohtorin tutkinnot Jyväskylän yliopistosta. Tutkii terveysviestintää.

Kirjoittanut ja toimittanut useita tietokirjoja. Ahkera kolumnisti. 

Kirjoittaa parhaillaan kirjaa työotsikolla ”Armoton media”.

JOURNALISTI
11.2.2021

Ulla Järvi, teksti
Aapo Huhta, kuva

”Näin pääset irti sokerikoukusta.”

”Tällainen on DASH-ruokavalio, joka alentaa verenpainetta ja kolesterolia.”

”Syötätkö lapsellesi marjasoseita? Diabetesvaara piilee.”

Oheisista otsikoista ei välttämättä arvaisi, että ravitsemus on haastava tieteenala. Se on tulvillaan kemiaa, lääketiedettä, matematiikkaa, psykologiaakin. Meille taviksille se tarjoillaan silti viitenä vinkkinä ja kuutena kuolemanvaarana.

Etenkin verkkojournalismin rakastamat vinkkilistat eivät välttämättä sisällä epätosia väittämiä, mutta ylenmääräinen yksinkertaistus sotii tieteen olemusta vastaan. Näennäistieteellisestä juttutulvasta on mahdotonta erottaa, mikä on aidosti uutta ja merkityksellistä tietoa.

Sokerikoukku ei ole tieteellinen käsite, vaan suutuntuma on yksilöllinen kokemus, jopa kulttuurinen mieltymys ruoan rakenteeseen ja makuihin.

DASH-ruokavalion taustalla on iso yhdysvaltalaistutkimus, mutta käytännössä se vastaa suomalaista ruokakolmiota. Tämä tylsän virallinen ravitsemussuositus pohjaa satoihin, myös Suomen oloissa tehtyihin, jopa vuosikymmenten mittaisiin tutkimuksiin.

Vauvojen äidit puolestaan saa järkyttymään uutisella marjasoseista. Hiirivauvojen äidit eivät tosin lue  Savon Sanomia, joka julkaisi tuon hiirikokeisiin perustuvan uutisen. 

 

Myös aidot ja keksityt tiedekiistat kiinnostavat klikkaajia. Kumpi on vaarallisempaa, liika sokeri vai liika suola? Jos ette tunne oliiviöljyn, palmuöljyn ja rypsiöljyn välisiä kiistoja, pankaapa googlaten!

Vastakkainasettelujen rakentaminen hinnalla millä hyvänsä on tutkijoille erityisen kiusallista. Itsekin olen istunut tutkijan kanssa tv-keskustelussa, jonne toimittajan mukaan ”ihan viime hetkellä tupsahti” myös homeopaatti väittelemään oikeasta ja väärästä terveystiedosta. Jälkeenpäin homeopaattia puolustanut porukka ryhtyi tutkijaa vastaan niin laajamittaiseen somehyökkäykseen, että lopulta siihen puuttui poliisikin. 

Aivan liian usein kuulen tutkijoilta, että heidät on asemoitu juttuun vastakkain toisen tutkijan kanssa – kertomatta asetelmaa etukäteen.

”Siinäpä sitten muka kiistelet aamun lehdessä proffan kanssa, joka istuu apurahalautakunnassa käsissään sinun urasi jatko”, eräs tutkija kertoi.

Myös lääkärien hyväksikäyttö ärsyttää.

”Saatan toimittajan mieliksi puolentoista tunnin haastattelun aikana kerran myöntää, että seksi voi auttaa migreeniin. Seksin nostaminen otsikkoon vähättelee kuitenkin sekä minua että ennen kaikkea kärsiviä potilaita”, harmitteli tuttu lääkäri. 

 

Vuosi 2021 on tutkitun tiedon teemavuosi. Suomalaiset luottavat tutkimusten mukaan niin tieteeseen kuin tiedotusvälineisiinsä. Miten säilyttää luottamus? Voiko itseään vastuulliseksi mainostava journalismi flirttailla huuhaan kanssa ilman seurauksia? Minä väitän, että ei voi.

Journalismi menettää uskottavuuttaan, jos se kalastelee helppoja voittoja tieteen pintakuohuista. Yleisön silmissä faktat ja mielipiteet puuroutuvat, kun vahvistamattomat teoriat ja yksinkertaistukset päätyvät myös JSN:n jäsenlehtien palstoille. 

Yhteistyö tieteentekijöiden ja tutkimuslaitosten kanssa ei tarkoita kritiikitöntä tutkimustiedotteiden toistamista tai väärinkäytösten piilottelua. Tutkimusten sekä tutkijoiden osaamisen väärinkäyttö asettaa kuitenkin kyseenalaiseksi sekä tutkijoiden että toimittajien ammattitaidon.

Ulla Järvi

58-vuotias Salossa asuva Suomen tiedetoimittajain liiton pääsihteeri ja Tiedetoimittaja-lehden päätoimittaja. 

Työskennellyt toimittajana muun muassa Korpilahti-lehdessä ja Lapin lehdissä, Salon Seudun Sanomissa ja Lääkärilehdessä. 

Toimittajatutkinto Tampereen yliopis-tosta, maisterin ja tohtorin tutkinnot Jyväskylän yliopistosta. Tutkii terveysviestintää.

Kirjoittanut ja toimittanut useita tietokirjoja. Ahkera kolumnisti. 

Kirjoittaa parhaillaan kirjaa työotsikolla ”Armoton media”.



2 2021
Arkisto

Lauri Nurmi hankki vuoden kovimman politiikan uutisen. Miksi Lännen Media halusi estää sen julkaisemisen?

Iltalehti ja Aamulehti julkaisivat vuoden 2017 mieleenpainuvimman uutisen: pääministeri Juha Sipilä oli käynyt perussuomalaisten kanssa salaisia neuvotteluja, joista valtiosihteeri oli kuljetettu pois auton takaluukkuun piilotettuna. Uutisen oli hankkinut Lännen Median toimittaja Lauri Nurmi. Kiitosten sijaan häneltä pyydettiin kirjallista selvitystä.

Median tulee varmistaa, ettei kulkutauti nitistä kansanvaltaa

Kuntavaaleissa meillä on hyvä mahdollisuus osoittaa, että toimiva media tukee kansanvaltaa ja ansaitsee tukea, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Olet jo käynyt metsällä Reenpäiden kanssa, Matti Kalliokoski

Suomen Kuvalehden päätoimittaja hoksasi vasta jälkeenpäin tulleensa pyydetyksi ehdolle eduskuntaan.

Mitä vastuullisuus on mediabisneksessä?

Onko nyt sellainen aika, että median pitäisi luopua näennäisestä objektiivisuudesta ja tunnustaa rohkeasti väriä, kysyvät Elina Yrjölä ja Annukka Oksanen.

Pikaopas kielipulmiin

Kirjoitetaanko sana yhteen vai erikseen, isolla vai pienellä? Unohtuuko pilkun paikka? Kokeneen kielenhuoltajan muistilista toimittajien tyypillisiin kielipulmiin.

Den svenska webbtidningen Realtid, tidningens chefredaktör och två reportrar har stämts för förtal i en domstol i London. Camilla Jonsson, chefredaktör, säger att det just nu pågår en skriftväxling mellan parternas advokater. Först ska frågan om ärendet ens får drivas i London avgöras. ”Om domstolen bestämmer att det blir en full förtalsprocess så blir det en kostsam affär. Ägarna och styrelsen backar oss fullt ut, men Realtid är en liten aktör, så det är klart att detta rent ekonomiskt är en utmaning”, säger Jonsson.

Uppmärksammat förtalsåtal i Sverige väcker frågor också hos oss

Juridiska metoder missbrukas för att hota och skrämma journalisterna till tystnad. Vad ska man göra om en utländsk advokatbyrå skickar ett hotfullt brev?

Kuvallinenkaan kieli ei ole mielivaltaista

Millaista tilastodataa saadaan madoilta? Tämä kysymys herää, kun numeerista tietoa kutsutaan madonluvuiksi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vad kom först – journalisten eller storyn?

Att rapportera om Bobi Wine var en säkerhetsrisk för journalister och det visste Bobi Wine själv också, skriver Liselott Lindström.

Turun Sanomat tietää lukijoistaan kaiken

Harri Ahola soitti kiihdytysajajalle, mutta haastateltava ei ollutkaan ihan samalla radalla.

Etäily toi koulutukseen enemmän osallistujia ja uusia teemoja

Journalistiliiton tavoitteena on palvella jäseniä tasapuolisesti, asuinpaikasta riippumatta. Tässä verkkokoulutus on osoittanut voimansa, kirjoittaa koulutuspäällikkö Nina Porra.

Sanomalehtimiesliiton aluepäiviä käsiteltiin Sanomalehtimiehen numerossa 2/1970. Jutun otsikko oli ”Purnaa, toivoo, pelkää, vaatii”.

Huolena laatu, juttuvaihto ja värikuvat

Sanomalehtimiesliiton jäsenten toiveet ja pelot vuodelta 1969 kuulostavat tutuilta.

Tyyneyden majakka myrskyjen keskellä

Professori Raimo Seppälä 27. 3. 1934 Ulvila – 24. 1. 2021 Tampere

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta