Etäily toi koulutukseen enemmän osallistujia ja uusia teemoja

Katso Journalistiliiton tulevat tapahtumat ja koulutukset: journalistiliitto.fi

JOURNALISTI
11.2.2021

Nina Porra
Kirjoittaja on Journalistiliiton koulutuspäällikkö.

Journalistiliiton tavoitteena on palvella jäseniä tasapuolisesti, asuinpaikasta riippumatta. Tässä verkkokoulutus on osoittanut voimansa, kirjoittaa koulutuspäällikkö Nina Porra.

”Hienoa, kun voi osallistua kauempaakin. Toivottavasti jatkatte etäkoulutusta.”

Tällaista palautetta Journalistiliiton verkkokoulutuksista olen saanut paljon. Virtuaalitilaisuuksiin mahtuu enemmän väkeä kuin lähikoulutuksiin, ja silti paikat ovat täyttyneet nopeasti. Myös palautetta on annettu hanakammin kuin aikaisemmin. Kiitos siitä!

Kaikki liiton toimiston järjestämä koulutus tapahtuu tällä hetkellä pandemian vuoksi verkossa. Palautteen perusteella ammattiosaamista täydentäviä Teams- ja Zoom-koulutuksiamme pidetään tehokkaana, demokraattisena, ympäristöystävällisenä ja vaivattomana tapana osallistua.

Liitto on striimannut kursseja verkkoon vuosien ajan, mutta korona kiritti meidätkin kunnolliseen digiloikkaan. Tuotamme uusia koulutuksia myös Youtubeen ja liiton extranetin koulutuskirjastoon.

Yksi korona-ajan inspiroima uusi koulutuskanava on ruotsinkielinen podcast Jpodden, joka jatkaa toistaiseksi. Podcastissa on käsitelty muun muassa kuvajournalismia. Suosittelen Jpoddenia lämpimästi myös suomenkielisille jäsenille.

Uravalmennuksetkin ovat onnistuneet verkossa vähintään kohtuullisesti. Jäsenillä on taitoa ja rohkeutta jakaa kokemuksianne ja kannustaa toisianne, sekä kasvokkain että verkossa. Chattipalstoilla kukkivat vinkit ja tsemppaukset.

Viimeksi jaoimme koulutuksessa vinkkejä parempaan uneen samalla, kun luettelimme porukalla, mitä liikuntavälineitä ruutujen takana oli parhaillaan käytössä. Ja olihan niitä, steppilaudasta hulavanteisiin.

Etäkurssien osallistujamäärän rajaaminen herättää joskus ihmetystä. Rajaamisen syy on keskustelun ja kommentoinnin varmistaminen. Vastuulliseen koulutukseen kuuluu aina vastavuoroisuus ja mahdollisuus vuoropuheluun kouluttajan kanssa. Työttömyyttä ja työssä jaksamista sivuavissa koulutuksissa pienehköt ryhmät takaavat intiimin ja turvallisen keskusteluilmapiirin.

 

Journalistiliiton tavoitteena on palvella jäseniä tasapuolisesti, asuinpaikasta riippumatta. Tässä verkkokoulutus on osoittanut voimansa.

Suosittelen verkkokoulutusta lämpimästi myös jäsenyhdistyksille, jos lähikoulutusten järjestäminen on tuntunut hankalalta. Verkko on oiva ympäristö jäsenyhdistysten yhteisten koulutusten järjestämiseen. Monen yhdistyksen koulutusosaaminen toimii inspiraationa koko liitolle, mutta joissakin yhdistyksissä koulutusta on tarjolla hyvin vähän. Me liiton toimistolla autamme mielellämme alkuun erilaisten tilaisuuksien järjestämisessä.

Kouluttaminen sujuu verkossa kohtuullisen kevyesti. Siksi voimme kokeilla erilaisia koulutusteemoja aiempaa vapaammin. Iloksemme esimerkiksi kielenhuolto, aivoterveys ja Instagram-kurssit ovat houkutelleet osallistujia poikkeuksellisen monista ammattiryhmistä.

Parhaillaan suunnittelemme verkkoon muun muassa talouden tunnuslukujen avaamista, infografiikkakoulutusta, sparrausta paikallisjournalismiin ja katsausta viestinnän yhteiskuntavastuuseen. Uusia koulutuksia päivitetään jatkuvasti liiton nettisivujen tapahtumakalenteriin.

 

Kun virus väistää, lähikoulutukset palaavat. Kasvokkain kohtaamiset ja vertaiskeskustelut ovat ja pysyvät liiton koulutustoiminnan ytimessä. Moni varmasti myös odottaa niitä.

Silti voin vilpittömästi luvata asiaa vähän huolestuneeseenkin sävyyn kyselleille jäsenille: myös verkkokoulutus jatkuu, ja kokemusten karttuessa toivottavasti paranee entisestään.

Katso Journalistiliiton tulevat tapahtumat ja koulutukset: journalistiliitto.fi



3 2021
Arkisto

Vaalikoneet vaikuttavat äänestyspäätöksiin. Millaista valtaa käyttävät koneiden tekijät?

Vaalikone ei ole lelu, vaan journalistinen tuote. Esimerkiksi Ylen vaalikoneen takana on kymmeniä tekijöitä, kymmeniä sivuja väitteitä ja yli puolen vuoden työ. Miten vaalikone rakennetaan reilusti? Miten siitä pitäisi kertoa käyttäjille?

Journalistiliitto on aina vaatinut mahdottomia

Loma, viisipäiväinen työviikko tai työehtosopimukset tuntuivat mahdottomilta ajatuksilta ennen kuin riittävä määrä ihmisiä alkoi vaatia niitä. ”Ei riitä, että jäämme vain puolustamaan saavutettuja etuja”, kirjoittaa Maria Pettersson.

Ilahduit, kun viisi alaistasi lähti kilpailevaan lehteen, Arno Ahosniemi

Kauppalehden vastaava päätoimittaja esittää olevansa ikäistään vanhempi mies, joka odottaa turhaan työtarjousta Etelärannasta.

Koskelan surman uutisoinnissa jäi kertomatta, kuka leikkasi lapsilta

”Helsingistä piirtyy uutisten kautta omituinen kuva kaupunkina, jossa jokin mystinen luonnonvoima kasvattaa luokkakokoja ja näkymätön käsi silppuaa erityisopetuksen kelvottomaan kuntoon”, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Historian ensimmäinen toimittajien työehtosopimus on ­allekirjoitettu! Edessä työnantajan Åke Heiniö ja Arvi V. Mäkinen sekä työntekijöitä edustanut Jyrki Juuti, takana Pauli Strandén ja Esko Muinonen vuonna 1967. Kuva: Uuskuva. SJL. KA.

Satavuotias Journalistiliitto aloitti pienenä herrakerhona ja kasvoi vahvaksi ammattiliitoksi

Journalistiliitto on taistellut journalistien oikeuksien ja paremman journalismin puolesta jo vuosisadan - työnantajan ja itse tsaarin vastustuksesta huolimatta.

Konflikten tar kontextens plats

”Nyhetsmedier kan inte bortförklara sitt ansvar för förvirringen genom att peka finger mot myndigheter och politiker”, skriver Dan Lolax.

Auttaisiko työvälinepooli, jos etätyö jää pysyväksi?

Ergonomisen työskentelyn järjestäminen ei ole yksin työntekijän vastuulla – ei työpaikalla eikä kotona työskennellessä, kirjoittaa Journalistiliiton juristi Tuomas Aalto.

Virus muuntuu, mutta sitä ei muunneta

”Joskus kieleen vakiintuu yhdyssanoja, jotka tarkoittavat keskenään samaa, vaikka niiden osat ovat eri järjestyksessä ja toinen on muutenkin saattanut vaikuttaa toista epäloogisemmalta”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Pikkukengillä potku omaan takapuoleen

Kiitos siististä sisätyöstä, ajatteli Heikki Kuutti hyisenä pakkaspäivänä. Sitten uutispäällikkö sai juttuidean.

Journalistien työttömyyskassa Finka sulautuu osaksi uutta jättikassaa

Uudesta kassasta tulee Suomen kolmanneksi suurin työttömyyskassa. Kolmen kassan yhdistyminen tuo liitolle säästöjä ja lisää kassan yhteiskunnallista vaikutusvaltaa.

Näin tekijänoikeusrahat kiertävät

Tekijänoikeusjärjestö Kopioston kautta kulkee vuosittain noin 50 miljoonaa euroa, jotka se jakaa eteenpäin tekijänoikeuksien haltijoille.

Nitrodiskotaiteilija on poissa

Taittaja-graafikko Hannu Marttinen 12. 9. 1945 Helsinki – 10. 2. 2021 Hämeenlinna

Pienestä naisesta jäi iso jälki

Toimittaja Leena Seretin 11. 11. 1959 Kemi – 28. 1. 2021 Sipoo

Päätoimittaja puolusti koskiluontoa ja periaatteitaan

Päätoimittaja Seppo Vento 13. 6. 1930 Vesanto – 9. 2. 2021 Joensuu

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta