Fler anmälningar till Opinionsnämnden 2020 än året innan

JOURNALISTI
11.2.2021

John Eriksson, text

Antalet anmälningar till Opinionsnämnden för massmedier (ONM) ökade i fjol med 32 procent jämfört med året innan. År 2020 tog Opinionsnämnden emot sammanlagt 329 anmälningar. Enligt ordförande Eero Hyvönen syntes coronapandemin också i de fall Opinionsnämnden behandlade.

”Den första anmälningen om coronaviruset registrerades i februari. Anmälningarna gällde i synnerhet krav på rättelse av väsentliga faktafel.”

Hyvönen tillägger att dylika anmälningar i sig inte var nya, eftersom tidigare anmälningar även har uppmärksammat brist på information om hälsa, vetenskap och politiska nyheter.

Av fjolårets anmälningar gällde sex fall svenskspråkiga medier och av dem fick två anmärkningar av ONM. Hyvönen säger att de svenskspråkiga fallen till sin substans liknar de finskspråkiga. 

”De flesta svenskspråkiga fallen handlade om sakfel eller skydd av privatliv. Ett fall skiljde sig från de övriga: Nyhetsbyrån SPT anmäldes under hösten för att i en artikel inte skrivit ut källan ordentligt.”

Fallet gällde en artikel där gymnasier rankades enligt resultatet i studentexamen. SPT:s artikel byggde i sin helhet på arbete utfört av Svenska Yle, vilket enligt nämnden borde ha klargjorts i texten.

Höstens anmälningar med anknytning till coronaviruset var av en annan typ än tidigare. Hyvönen säger att nämnden fick fundera på hur de skulle hantera dem.

”Höstens nya anmälningar om viruset handlade ofta om att nyheterna inskränkte på människors privatliv.”

Nämnden försökte hitta en lösning på situationen genom att göra en arkivsökning. Men arkivet gav inte ett klart svar på frågan om hur reglerna borde tolkas i den rådande situationen med å ena sidan rapporteringen om pandemin och å andra sidan frågor om skydd för privatlivet.

”Vi bestämde att fria i de här fallen, eftersom de inte bröt mot god journalistisk sed”, säger Hyvönen.


Rättelse
Texten korrigerad 9 mars 2021 kl. 17.30.
I den ursprungliga artikeln som publicerades 11 februari 2021 var Eero Hyvönen felciterad. Majoriteten av fjolårets 329 anmälningar till Opinionsnämnden hade inte anknytningar till coronapandemin. Den ursprungliga rubriken "Coronaviruset orsakade rusning hos Opinionsnämnden" är därmed missvisande och har korrigerats.



4 2021
Arkisto

Merja Ylä-Anttila pitää Yle-lain uudistusta tarpeettomana, mutta välttelee kommentoimasta sitä julkisesti

Merja Ylä-Anttila tuli Ylen toimitusjohtajaksi vuonna 2018. Hän on sen jälkeen ehtinyt uudistaa Ylen organisaation, jättää kädenjälkensä Ylen strategiaan ja tutustua hieman uusiin kollegoihinsa kahvittelemalla noin neljänsadan yleläisen kanssa.

Median ammattilaisen on tiedettävä, kenen ideologiaa edistää

Tiedotusvälineen pitää saada itse valita, mitä sanoja ja käsitteitä käyttää. On kuitenkin tiedettävä, mistä käsitteet ovat peräisin ja kenen ideologiaa ne pönkittävät, kirjoittaa päätoimittaja Maria Pettersson.

Väkivalta varjostaa ja mustasukkaisuus piinaa – miksi otsikoissa raiskaukset vain tapahtuvat, kysyy toimittaja Sara Harju

Sukupuolittuneessa ja seksuaalisessa väkivallassa tekijä usein ohitetaan käyttämällä passiivia ikään kuin väkivalta olisi hallitsematon voima, jota vastaan ei voi pyristellä.

Toimittajana saat kätevästi näkyvyyttä sometilillesi ja laukkumallistollesi, Jenni Alexandrova

Radiotoimittaja Jenni Alexandrova kirjoittaa blogissaan viineistä ja ihmettelee, miksi Alko ei ole lähettänyt hänelle lahjaviinejä.

Liian pitkälle menevä tasa-arvo on hyvä tarina, mutta harvoin totta

Tällaisessa ilmapiirissä ei ole suuri ihme, että maan suurin sanomalehti alkaa nähdä kaiken paitsi luonnontieteellisen tutkimuksen luisuvan tieteellisyydestä kohti silkkaa ”intersektionaalista ideologiaa”, kirjoittaa Janne Zareff.

Näin Journalistiliitto toimii

Satavuotiaalla Journalistiliitolla on toimisto Helsingin Hakaniemessä, mutta jäseniä ympäri maan. Mitä tekevät liiton toimitusosastot, paikallisyhdistykset, valtuusto, hallitus ja toimisto?

Kuusi vuotta sitten freelancerit petettiin. Nyt lainsäätäjät voivat turvata luovan työn tekijöiden elannon.

Luovan työn tekijöiden kohtuulliset korvaukset voitaisiin varmistaa, kun EU-pykäliä tuodaan kotimaiseen tekijänoikeuslainsäädäntöön, kirjoittaa Sanna Nikula.

Uudet puolueet eivät sopeutuneet kirjoitusohjeeseen

”Moni uusi puolueennimi oli rakenteeltaan erilainen kuin vanhat, joten niiden erisnimisyyden häivyttäminen alkukirjaintempulla tuntui oudolta robotiikalta”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Den ensidiga bevakningen av rikspolitiken

Att den åländska riksdagsledamoten är den mest frekvent intervjuade rikspolitikern i de åländska medierna är varken konstigt eller fel, det är avsaknaden av andra röster som är det, skriver Felicia Bredenberg.

Kun hätä on suurin, on kollega lähellä

Juuri kun Radio Novan uutiset olivat alkamassa, ankkuri Jussi Karhunen tunsi muljahduksen mahassaan.

Totuuden tyyni tulkki on poissa

Toimittaja Jorma Lehto 2. 3. 1947 Seinäjoki – 25. 3. 2021 Mustasaari

”Alla finlandssvenska medier är dåliga på något sätt”

Vårens näst sista Mediespråkswebbinarium kräver självironi och god humor. Den 23 april ger sig komikern Alfred Backa nämligen på den finlandssvenska journalistiken i en roast där alla får sig kring öronen.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta