Toimittajan tasapuolisuus ei auta, jos luottamus on menetetty

JOURNALISTI
7.1.2021

Maria Pettersson
Twitter: mariapetterss0n
maria.pettersson@journalistiliitto.fi

Yksikään ihminen ei tee työtään arvotyhjiössä. Onneksi juuri kukaan journalisti ei kuvittele olevansa täydellisen objektiivinen yli-ihminen, johon arvot tai elämäntilanne eivät vaikuta, kirjoittaa Maria Pettersson.

Toimittajia epäillään milloin minkäkin poliitikon faniksi tai viholliseksi sekä syytetään puolueiden tukemisesta tai niiden asiattomasta lyttäämisestä. Jos politiikantoimittaja paljastaa poliitikon tehneen väärin, häntä ei välttämättä kiitetä hyvästä työstä. Sen sijaan häntä saatetaan sättiä: miksi inhoat poliitikkoa ja hänen puoluettaan, miksi kaivelet tämän puolueen virheitä etkä tuon toisen, eikö toimittajan pitäisi olla objektiivinen?

Yksikään ihminen ei tee työtään arvotyhjiössä. Onneksi juuri kukaan journalisti ei kuvittele olevansa täydellisen objektiivinen yli-ihminen, johon arvot tai elämäntilanne eivät vaikuta. Useimmat ymmärtävät, että omat arvot ja niistä nousevat mieltymykset pitää tuntea, jotta ne eivät vahingossa heijastu journalismiin. Mutta riittääkö se? Miten vahvistaa kansalaisten luottamusta politiikan toimittamiseen?

 

Mielipiteelliset jutut vaikuttavat lukijan käsitykseen journalistin tasapuolisuudesta ja luotettavuudesta. Journalisteille juttutyyppien erot ovat kristallinkirkkaat: on uutisjuttuja ja mielipiteellisiä tekstejä. Uutisjutussa jutun laatijan arvojen ei pitäisi näkyä. Kolumnissa, kommentissa tai muussa mielipiteellisessä tekstissä kirjoittajan mielipide ja arvot – joita joskus erehdytään luulemaan puoluekannaksi – näkyvät.

Lukijan ei kuitenkaan voi olettaa osaavan erotella uutisia ja mielipiteellisiä juttuja yhtä selvästi.

Jos toimittaja vuodesta toiseen haukkuu kolumneissaan vaikkapa vain oikeistopuolueet ja -poliitikot, on aivan ymmärrettävää, että lukijassa herää epäilys toimittajan tasapuolisuudesta. Tai jos journalisti nälvii ja solvaa sosiaalisessa mediassa vasemmistopoliitikkoja monta kertaa viikossa, ei ole mikään ihme, jos häntä ei sen jälkeen pidetä luotettavana ja tasapuolisena uutistoimittajana.

Kyse ei ole siitä, pystyykö toimittaja todellisuudessa kirjoittamaan luotettavia ja tasapuolisia uutisjuttuja. Kyse on siitä, uskovatko lukijat uutisjuttujen olevan luotettavia ja tasapuolisia. Vaikka toimittaja olisi uutisjutuissaan erinomaisen tasapuolinen, se ei auta, jos yleisön luottamus on menetetty.

 

Uutisjutun ja kommentin eroa pitää edelleen selventää.

Monessa maassa, kuten Yhdysvalloissa tai Britanniassa, politiikan uutistoimittajina ja kommentaattoreina työskentelevät usein eri ihmiset. Noissa maissa uutistoimittajat varovat visusti ottamasta julkisesti kantaa politiikkaan. Kommentaattorit antavat palaa, eikä heidän tarvitse kantaa huolta siitä, pidetäänkö heitä puolueettomina. Toimisiko tällainen jako Suomessa?

Joskus ratkaisuksi esitetään, että journalistien tulisi ilmoittaa puoluekantansa. Moni journalistikin on kuitenkin liikkuva äänestäjä eikä puoluekantaa välttämättä ole. Toisekseen käytäntö saattaisi johtaa siihen, että toimituksiin alettaisiin palkata ihmisiä puoluekannan mukaan. ”Puoluekirjatoimittajien” ajan muistavat kollegat harvoin kaipaavat sitä takaisin.

Vuoden ensimmäinen Journalisti käsittelee politiikkajournalismia suuressa selvityksessä ja Janne Zareffin kolumnissa. Selvityksessä tarkastellaan kuuden politiikantoimittajan mielipiteellisiä tekstejä. Siitä käy ilmi muun muassa, että politiikantoimittajat antavat poikkeuksellisen paljon satikutia Antti Rinteelle (sd.) ja suitsutusta Sauli Niinistölle sekä kirjoittavat mielellään keskustasta, mutta merkillisen vähän perussuomalaisista.



5 2021
Arkisto

Ensin ne hakivat journalistit. Silloin me sanoimme, että tämä ei käy.

Meidän suomalaisten pitää auttaa kollegoja muissa maissa. Se on oikein, mutta samalla autamme myös itseämme, kirjoittaa päätoimittaja Maria Pettersson.

Teit paikallisesta varuskunnasta 46-sivuisen erikoisliitteen, koska fanitat armeijaa, Pasi Koivumaa

Karjalaisen päätoimittaja on toimituksessa pidetty hahmo, mutta epäilee Stalinin ja Hitlerin ajatelleen itsestään samoin.

Näin saat kesätyöstäsi kaiken irti

Kokeneet toimittajat jakavat vinkit kesätyöntekijöille. Näillä pääset paremmin alkuun kesätöissä ja kenties koko urallasi.

Mitä journalistin pitää ymmärtää työnantajansa taloudesta?

Iso osinko voi olla hälytysmerkki – tai törkeilyä, jos yrityksessä on samaan aikaan menossa rankka säästöohjelma, kirjoittavat Annukka Oksanen ja Elina Yrjölä.

Journalisternas och hjälporganisationernas relation är problematisk

För några år sedan jobbade jag som frivillig informatör för en finsk organisation i Uganda. Det var en upplevelse jag aldrig skulle vilja ha ogjord – men inte heller göra om, skriver Liselott Lindström.

En onnistunut pilaamaan suomen kielen sääntöjä

Kun minut pyydettiin median edustajaksi suomen kielen lautakuntaan, eräs Helsingin Sanomien lukija ei vaikuttanut vilpittömän ilahtuneelta, kirjoittaa Ville Eloranta.

Kyselytunnilla valtuutetut kysyivät hallitukselta ja toimistolta liiton toimintaan ja linjauksiin liittyviä kysymyksiä. Puheenjohtaja Hanne Aho vastaa etäyhteyksin osallistuneille valtuutetuille.

Journalistiliiton kevätvaltuusto toivoi joustoa työhön

Valtuutetut toivoivat liiton edistävän etätyömahdollisuuksia myös korona-ajan jälkeen.

Media keskittyi – pitäisikö myös Journalistiliiton jäsenyhdistysten yhdistää voimansa?

Median ja työn muutokset vähentävät sijainnin merkitystä toiminnan järjestämisessä, kirjoittaa Tapio Räihä.

Kova kiire tarkastajan juttusille

Kun poliisi pysäytti toimittajan ja kuvaajan nopeusratsiaan, Mika Heikkilä turvautui pieneen valkoiseen valheeseen.

Luja ja luotettava pohjalainen

Toimittaja Päivi Leppilahti 23. 6. 1960 Teuva – 21. 3. 2021 Kankaanpää

Lehtikuvauksen uranuurtaja

Kuolleita: Kuvapäällikkö Antti Suominen 16. 9. 1938 Pori – 9. 4. 2021 Ulvila

Laajasti urheilusta ja liikunnasta

Kuolleita: Urheilutoimittaja Erkki Poutanen 19. 11. 1950 Jyväskylä – 4. 4. 2021 Tuusula

Monen lajin mestari

Kuolleita: Toimittaja Matti Korhonen 28. 11. 1928 Liminka – 1. 3. 2021 Oulu

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta