Tähtäät isona kansanedustajaksi, Hanne Aho

Hanne Aho, 47

Suomen Journalistiliiton puheenjohtaja vuodesta 2015 alkaen.

Julkisen sanan neuvoston kannatusyhdistyksen puheenjohtaja kaudella 2021 – 2022.

Suomen Aikakauslehdentoimittajain Liiton puheenjohtaja 2011 – 2014.

Sipoon kunnanvaltuutettu (sd.) 1993 – 2014.

Otavamediassa luottamushenkilönä 2004 – 2012.

Suomen Kuvalehdessä graafikkona 2000 – 2014.

Koulutus: graafinen suunnittelija, Pekka Halosen akatemia 1997 – 2000.

Perhe: aviomies, kissa ja aikuinen tytär.

Harrastukset: puutarhanhoito ja loputon pihan rakentaminen.

JOURNALISTI
7.1.2021

Manu Marttinen, teksti
Juuso Westerlund, kuva

Sata vuotta täyttävän Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho haluaa tulla tasapainoiseksi ihmiseksi ja haaveilee tes-neuvotteluiden aikana paluusta Suomen Kuvalehden graafikoksi.

Olet ollut mukana kuntapolitiikassa. Tähtäät isona kansanedustajaksi.
Tähtään isona viisaaksi ja tasapainoiseksi ihmiseksi, mutta voiko kansanedustajan työtä yhdistää siihen? Voisin vastata, että vain kuolleen ruumiini yli, mutta samaa taisin sanoa joskus Journalistiliiton puheenjohtajuudesta.

Journalistiliiton entinen juristi Minna Helle siirtyi työnantajapuolen johtajaksi. Mietit samanlaista loikkaa itsekin.
Viittaan edelliseen vastaukseen tasapainoisesta ja viisaasta ihmisestä, ja tämä urasuunnitelma vaikuttaa edellistä epätodennäköisemmältä.

Suomalainen työmarkkinajournalismi on surkeaa ja työnantajamyönteistä.
Suomalainen työmarkkinajournalismi on vähentynyt takavuosista merkittävästi ja on ehkä vähän surullisessa tilassa. Työnantajapuoli on kieltämättä osannut tuoda omia ajatuksiaan paremmin esille.

Työnantajan edustajat pelkäävät sinua ja ihan syystä.
Jos pelkäävät, niin ihan syystä.

On kivaa mennä puolustamaan median valtiontukia, kun uutiset kertovat mediayritysten veronkierrosta.
Mediatukien puolustaminen on journalismin puolustamista ja teen niin varmasti hautaan asti. Mediayhtiöiden selviytymistavoista voi tietysti olla montaa mieltä. Toivottavasti mediatuki auttaisi niin, ettei kepulikonsteja enää tarvita.

Soteuudistus on pikku juttu verrattuna Journalistiliiton yhdistysrakenteen uudistusprojektiin.
Suurin ero on varmaan se, että soteuudistus voidaan määrätä, mutta yhdistykset päättävät itse yhdistysrakenteesta. En tiedä, onko rakenteen muuttaminen tärkeää sinänsä, toiminnan kehittäminen on.

Haaveilet työehtosopimusneuvotteluiden aikana paluusta entiseen työhösi Suomen Kuvalehden graafikoksi.
Joka. Ikinen. Päivä.

Liiton mökit ovat monelle jäsenelle intohimoasia, mutta jos joudut itse käymään vielä yhdenkin mökkikeskustelun, poltat joka ainoan omakätisesti.
Ei minun tarvitse, koska ne keskustelut roihuavat muutenkin. Liitolla on vain kaksi mökkiä, loput ovat yhdistysten mökkejä, joten minun ei tarvitse ottaa tähän kantaa.

Jatkat puheenjohtajana ainakin niin kauan, kunnes Journalistiliiton yhdistysrakenne uudistetaan, vaikka siihen menisi seuraava sata vuotta.
Tämähän on mahtavaa, kun tässä on jo kolmas urasuunnitelma tarjolla! Sadassa vuodessa ehtisi kyllä tosi paljon.

Kehut julkisesti liiton jäseniä, mutta todellisuudessa haluaisit heittää hankalat jäsenet ulos liitosta.
En halua. Oikeasti en halua. Meidän jäsenet ovat ihania ja keskenään erilaisia. Tykkään heistä tosi paljon. Hankalat ovat parhaita, koska he haastavat omaa ajattelua.

Journalistiliitossa on noin 14 000 jäsentä. Sadan vuoden päästä heitä on ainakin 28 000.
Sata vuotta sitten jäseniä oli satakunta. Jos jäsenmäärä kasvaa samassa suhteessa, niin sadan vuoden päästä heitä on jo satoja tuhansia. Oikeasti jäsenmäärä ei ole olennaisin asia vaan se, että kaikki media-alalla työskentelevät saataisiin järjestäytymään.

Tykkäät salaa koronasta, koska se on antanut sinulle lisää aikaa kuokkia kasvimaata.
Vähän tykkään salaa, kyllä. Kuokkimisen aikana saan parhaat ideat ja siinä aivotkin jotenkin puhdistuvat.

Jos ihminen tekee 80 tuntia viikossa töitä, se on työsuojeluasia, paitsi jos hän on Journalistiliiton puheenjohtaja.
Perin kiusallinen kysymys. Tämä on sellainen tehtävä, jossa työt eivät lopu koskaan, eikä riittämättömyyden tunne lopu koskaan.

Kissasi on helpompi paimennettava kuin Journalistiliiton valtuuston jäsenet.
Kissa ja valtuusto paimentavat minua. Ja vaikka valtuustossa välillä vähän pöllyäisikin, pidän niistä keskusteluista. Keskustelut ovat minun työssäni ihan parasta antia.


Näinkö on -juttusarjassa esitetään kohtuuttomia väitteitä. Sarjan aiemmat osat voit lukea täältä.

Hanne Aho, 47

Suomen Journalistiliiton puheenjohtaja vuodesta 2015 alkaen.

Julkisen sanan neuvoston kannatusyhdistyksen puheenjohtaja kaudella 2021 – 2022.

Suomen Aikakauslehdentoimittajain Liiton puheenjohtaja 2011 – 2014.

Sipoon kunnanvaltuutettu (sd.) 1993 – 2014.

Otavamediassa luottamushenkilönä 2004 – 2012.

Suomen Kuvalehdessä graafikkona 2000 – 2014.

Koulutus: graafinen suunnittelija, Pekka Halosen akatemia 1997 – 2000.

Perhe: aviomies, kissa ja aikuinen tytär.

Harrastukset: puutarhanhoito ja loputon pihan rakentaminen.



1 2021
Arkisto

Journalismin seuraavat sata vuotta

Journalistiliitto täyttää maaliskuussa 100 vuotta. Vuosisadan aikana on tapahtunut paljon: olemme saaneet esimerkiksi radion, television, internetin ja sosiaalisen median, mutta myös journalismin ansaintamallien kriisin. On aika kuvitella, miltä tulevat vuosikymmenet voisivat näyttää. Journalisti pyysi ennusteita kymmeneltä ajattelijalta.

Mitä puoluetta politiikantoimittajat ryöpyttävät eniten? Miten he suhtautuvat eri pääministereihin? Entä työmarkkinajärjestöihin?

Journalisti analysoi kuuden tunnetun politiikan toimittajan kolumnit, näkökulma-artikkelit ja muut mielipiteelliset tekstit.

Tähtäät isona kansanedustajaksi, Hanne Aho

Sata vuotta täyttävän Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho haluaa tulla tasapainoiseksi ihmiseksi ja haaveilee tes-neuvotteluiden aikana paluusta Suomen Kuvalehden graafikoksi.

Toimittajat, persuuntuneita vai vihervasemmistoa?

”Suomessa perussuomalaisten pelikirjasta tuttu ikävän journalismin esittäminen puoluepolitiikkana vaikuttaa hiljalleen saavan suosiota useamman poliittisen liikkeen piirissä”, kirjoittaa Janne Zareff.

Toimittajan tasapuolisuus ei auta, jos luottamus on menetetty

Yksikään ihminen ei tee työtään arvotyhjiössä. Onneksi juuri kukaan journalisti ei kuvittele olevansa täydellisen objektiivinen yli-ihminen, johon arvot tai elämäntilanne eivät vaikuta, kirjoittaa Maria Pettersson.

Lisää aikaa eropakettia harkitsevalle

”Ensimmäiset päivät irtisanomisen jälkeen voivat mennä täysin sumussa. Pitäisi pystyä soittamaan monta puhelua, kysyä oikeita kysymyksiä, omaksua vastauksia ja tehdä niiden perusteella päätös, jonka vaikutukset tulevaisuuteen ovat joka tapauksessa epävarmoja”, kirjoittaa Journalistiliiton juristi Sanna Nikula.

Korona sävytti median vuotta 2020

Korona muutti työtavat ja kiihdytti media-alan murrosta ja Yhdysvalloissa käytiin vaalit. Tapahtuiko media-alalla muutakin? Kokosimme yhteen vuoden 2020 keskeiset journalismiuutiset.

Päivi Lehtomurto vaihtoi nuorten median työterveysaiheisiin

Päivi Lehtomurto aloitti joulukuussa Työterveyslaitoksella mediaviestinnän erityisasiantuntijana. Sitä ennen hän työskenteli kymmenen vuotta Demissä.

Etusivu uusiksi

Kun Susanna Luikku sai Suomen olympiajoukkueen tiedottajalta viestin, ja sitten tuli kiire.

Journalistiliiton uuden ilmeen suunnitteli Tuija Tarkiainen ja uuden logon piirsi Camilla Pentti. ”Perinteinen leijona haluttiin säilyttää, mutta uusi leijona on modernimpi ja vähemmän kulmikas”, Tarkiainen kertoo.

Journalistiliitto saa uuden ilmeen

Tunnusvärit ja -fontit vaihtuvat, viestintämateriaalit muuttuvat ja logo päivitetään.

Ole korrekti, älä hyperkorrekti

”Tietoisuus siitä, että puhuttu ja kirjoitettu kieli eroavat toisistaan, voi johtaa ylenpalttiseen virallisuuden tai esimerkiksi kansainvälisyyden tavoitteluun”, kirjoittaa Ville Eloranta.

De nya journalisterna är influencers

Högermedierna satsar mindre på att producera den bästa journalistiken och mer på att främst bekräfta det tittarna redan tror, skriver Jeanette Öhman.

Sanomalehtimiehen näytenumero huhtikuussa 1924.

Lehti harrastuksen avuksi

Suomen Sanomalehtimiesten Liitto tarvitsi oman lehden, koska sisäinen tiedotus hoitui ”helpoimmin painokoneen kautta”.

Avarakatseinen humanisti

Toimittaja Jussi Kentala 24. 7. 1946 Veteli – 23. 11. 2020 Kauhava

Taitava taittaja - käytännössä ja teoriassa

Ulkoasupäällikkö Hannu Pulkkinen 8.11.1951 Pyhäjärvi – 6.12.2020 Helsinki 

Henkilökuvauksen lordi ja velho 

Valokuvaaja Kari Kaipainen 28. 9. 1952 Mikkeli – 2. 11. 2020 Espoo

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta