Talouspolitiikasta keskustellaan yksipuolisesti

JOURNALISTI
7.1.2021

Juha Matias Lehtonen

Toimittajien mielestä median moniäänisyyden ihanne ei toteudu nykyisessä talouspoliittisessa keskustelussa.

Tämä selviää uudesta tutkimuksesta Asiantuntijoita vai asiansa ajajia? Suomalaisten toimittajien näkemyksiä talouspolitiikan asiantuntijuudesta, jossa viestinnän tutkija Timo Harjuniemi analysoi talouspolitiikan parissa työskentelevien journalistien suhdetta työhönsä ja asiantuntijuuteen. Tutkimuksen aineistona on käytetty yhdeksäätoista teemahaastattelua sekä pientä kyselyä, johon vastasi 42 toimittajaa.

Talouspolitiikan journalistit pitävät tutkimuksen mukaan tärkeimpinä tehtävinään faktojen välittämistä, analyysien laatimista ja valtaapitävien vahtimista. Toimittajat haluavat muistuttaa yleisöä siitä, että talous ei ole luonnonlaki vaan perustuu poliittisille päätöksille.

Toimittajien mukaan suomalainen talouspoliittinen keskustelu on enimmäkseen asiantuntevaa. Useimmat toimittajat luottavat taloustieteellisiin tutkimuslaitoksiin ja päätöksenteon ytimessä oleviin instituutioihin. Haastatellut kehuivat etenkin Suomen Pankin ja valtiovarainministeriön virkamiesten ammattimaisuutta.

Monet journalistit kuitenkin pitävät talouspoliittista keskustelua liian yksiäänisenä. Mediassa kiertää pieni, vakiintunut asiantuntijoiden joukko, eikä tuoreille näkökulmille liikene tilaa. Toimittajat haluaisivat keskusteluun mukaan enemmän yliopistotutkijoita. Poliitikoilta toimittajat toivovat rohkeutta haastaa valtiovarainministeriön ajattelua.

Laadukkaan talouspoliittisen uutisoinnin esteenä nähdään toimitusten resurssipula.

Haastateltujen toimittajien mukaan talouspolitiikka on murroksessa. Valtiot ja keskuspankit ovat ottaneet vetovastuun talouskriisien keskellä. Elvytyspolitiikan vuoksi julkisen velan merkitys on muuttunut. Tilanne pakottaa toimittajatkin ajattelemaan taloutta uudella tavalla.

Tutkimusraportin voit lukea tästä.



3 2021
Arkisto

Vaalikoneet vaikuttavat äänestyspäätöksiin. Millaista valtaa käyttävät koneiden tekijät?

Vaalikone ei ole lelu, vaan journalistinen tuote. Esimerkiksi Ylen vaalikoneen takana on kymmeniä tekijöitä, kymmeniä sivuja väitteitä ja yli puolen vuoden työ. Miten vaalikone rakennetaan reilusti? Miten siitä pitäisi kertoa käyttäjille?

Journalistiliitto on aina vaatinut mahdottomia

Loma, viisipäiväinen työviikko tai työehtosopimukset tuntuivat mahdottomilta ajatuksilta ennen kuin riittävä määrä ihmisiä alkoi vaatia niitä. ”Ei riitä, että jäämme vain puolustamaan saavutettuja etuja”, kirjoittaa Maria Pettersson.

Ilahduit, kun viisi alaistasi lähti kilpailevaan lehteen, Arno Ahosniemi

Kauppalehden vastaava päätoimittaja esittää olevansa ikäistään vanhempi mies, joka odottaa turhaan työtarjousta Etelärannasta.

Koskelan surman uutisoinnissa jäi kertomatta, kuka leikkasi lapsilta

”Helsingistä piirtyy uutisten kautta omituinen kuva kaupunkina, jossa jokin mystinen luonnonvoima kasvattaa luokkakokoja ja näkymätön käsi silppuaa erityisopetuksen kelvottomaan kuntoon”, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Historian ensimmäinen toimittajien työehtosopimus on ­allekirjoitettu! Edessä työnantajan Åke Heiniö ja Arvi V. Mäkinen sekä työntekijöitä edustanut Jyrki Juuti, takana Pauli Strandén ja Esko Muinonen vuonna 1967. Kuva: Uuskuva. SJL. KA.

Satavuotias Journalistiliitto aloitti pienenä herrakerhona ja kasvoi vahvaksi ammattiliitoksi

Journalistiliitto on taistellut journalistien oikeuksien ja paremman journalismin puolesta jo vuosisadan - työnantajan ja itse tsaarin vastustuksesta huolimatta.

Konflikten tar kontextens plats

”Nyhetsmedier kan inte bortförklara sitt ansvar för förvirringen genom att peka finger mot myndigheter och politiker”, skriver Dan Lolax.

Auttaisiko työvälinepooli, jos etätyö jää pysyväksi?

Ergonomisen työskentelyn järjestäminen ei ole yksin työntekijän vastuulla – ei työpaikalla eikä kotona työskennellessä, kirjoittaa Journalistiliiton juristi Tuomas Aalto.

Virus muuntuu, mutta sitä ei muunneta

”Joskus kieleen vakiintuu yhdyssanoja, jotka tarkoittavat keskenään samaa, vaikka niiden osat ovat eri järjestyksessä ja toinen on muutenkin saattanut vaikuttaa toista epäloogisemmalta”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Pikkukengillä potku omaan takapuoleen

Kiitos siististä sisätyöstä, ajatteli Heikki Kuutti hyisenä pakkaspäivänä. Sitten uutispäällikkö sai juttuidean.

Journalistien työttömyyskassa Finka sulautuu osaksi uutta jättikassaa

Uudesta kassasta tulee Suomen kolmanneksi suurin työttömyyskassa. Kolmen kassan yhdistyminen tuo liitolle säästöjä ja lisää kassan yhteiskunnallista vaikutusvaltaa.

Näin tekijänoikeusrahat kiertävät

Tekijänoikeusjärjestö Kopioston kautta kulkee vuosittain noin 50 miljoonaa euroa, jotka se jakaa eteenpäin tekijänoikeuksien haltijoille.

Nitrodiskotaiteilija on poissa

Taittaja-graafikko Hannu Marttinen 12. 9. 1945 Helsinki – 10. 2. 2021 Hämeenlinna

Pienestä naisesta jäi iso jälki

Toimittaja Leena Seretin 11. 11. 1959 Kemi – 28. 1. 2021 Sipoo

Päätoimittaja puolusti koskiluontoa ja periaatteitaan

Päätoimittaja Seppo Vento 13. 6. 1930 Vesanto – 9. 2. 2021 Joensuu

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta