Taitava taittaja - käytännössä ja teoriassa

JOURNALISTI
22.12.2020

Timo Hakkarainen, teksti
Kirjoittaja on Hannu Pulkkisen ystävä

Miisa Kaartinen, kuva

Ulkoasupäällikkö Hannu Pulkkinen 8.11.1951 Pyhäjärvi – 6.12.2020 Helsinki 

Savonlinnan taidelukion ylioppilas Hannu Pulkkinen pohti, lähteäkö kuvataiteilijan vai toimittajan uralle. Veri veti molempiin, mutta hän valitsi varmemman toimeentulon takaavan lehtityön.  

Opiskeluvuosina Hannu toimi vasemmisto-opiskelijoiden Yhteisrintaman päätoimittajana ja aloitti myöhemmin siviilipalveluksen ohessa Ydin-lehden kakkospäätoimittajana. 

Ensimmäinen vakituinen työpaikka oli KSL:n tiedotussihteerinä. Välillä hän piipahti työministeri Arvo Aallon erityisavustajaksi. KSL-vuosinaan Hannu opiskeli iltaisin graafiseksi suunnittelijaksi Taideteollisessa korkeakoulussa. 

Kun Ralf Friberg pestasi hänet 1985 Iltalehteen taittavaksi toimitussihteeriksi, poliittinen vaihe jäi taakse. Kolme vuotta myöhemmin hänet valittiin Ilta-Sanomien ulkoasupäälliköksi. “Erkon leivissä” vierähtikin sitten melkein kolme vuosikymmentä.  

90-luvun mittaan IS nousi HS:n rinnalle Sanomien toiseksi tukijalaksi. Iltapäivälehtien tiukka kilpailu, levikin ja sivumäärien kasvu vaativat jatkuvaa tuotekehitystä myös ulkoasun suhteen. Ja tulosta syntyi. 

Kahden vuosikymmenen jälkeen seurasivat pestit Sanoma Median maakunta- ja paikallislehtien sekä lopulta 2011 Helsingin Sanomien ulkoasupäällikönä ja lehden johtoryhmän jäsenenä. Komean uran mittavin projekti oli maan ykköslehden sivuformaatin, rakenteen ja sisältökonseptin uudistus. 

Kysyntää Hannu Pulkkisen osaamiselle oli muuallakin jonoksi asti. Valo paloi usein myöhään Pulkkisen omakotitalon työhuoneessa Porvoossa, sillä firaabelitöinään hän uudisti myös kymmeniä sanoma-, järjestö- ja aikakauslehtiä, kirjoitti kolumneja ja oppikirjoja. Hän luennoi ja vaikutti myös lehtidesignin kansainvälisissä järjestöissä.  

Työn ohessa syntyi myös Pulkkisen väitöskirja uutislehtien ulkoasusta, ja hän toimi  lukuvuoden 2010-11 vierailevana journalistiikan professorina Tampereella.  

Tuota työteliäisyyttä ihmetellessä tulee mieleen Hannun oma aforismi: “Oravanpyörä näyttää läheltä katsoen tikapuilta.”  

Kun vapaata aikaa silti joskus jäi, hän tarttui pensseliin ja palettiin. Toinen rakas, vuosikymmeniä jatkunut harrastus oli kuvitettu aforistiikka. Valikoima parhaista ilmestyi koronakeväänä  Pakkosiirtoja-kirjana. Eläkkeellä Hannu oli koonnut sisällön ja taittanut sen kansia myöten valmiiksi, mutta voimat uupuivat loppusuoralla. Ystävien avulla hanke saatiin maaliin.  

Nopeasti edennyt Alzheimerin tauti vei Hannu Pulkkisen kesällä hoivakotiin, jossa saatu koronavirustartunta oli kohtalokas. 

 



1 2021
Arkisto

Journalismin seuraavat sata vuotta

Journalistiliitto täyttää maaliskuussa 100 vuotta. Vuosisadan aikana on tapahtunut paljon: olemme saaneet esimerkiksi radion, television, internetin ja sosiaalisen median, mutta myös journalismin ansaintamallien kriisin. On aika kuvitella, miltä tulevat vuosikymmenet voisivat näyttää. Journalisti pyysi ennusteita kymmeneltä ajattelijalta.

Mitä puoluetta politiikantoimittajat ryöpyttävät eniten? Miten he suhtautuvat eri pääministereihin? Entä työmarkkinajärjestöihin?

Journalisti analysoi kuuden tunnetun politiikan toimittajan kolumnit, näkökulma-artikkelit ja muut mielipiteelliset tekstit.

Tähtäät isona kansanedustajaksi, Hanne Aho

Sata vuotta täyttävän Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho haluaa tulla tasapainoiseksi ihmiseksi ja haaveilee tes-neuvotteluiden aikana paluusta Suomen Kuvalehden graafikoksi.

Toimittajat, persuuntuneita vai vihervasemmistoa?

”Suomessa perussuomalaisten pelikirjasta tuttu ikävän journalismin esittäminen puoluepolitiikkana vaikuttaa hiljalleen saavan suosiota useamman poliittisen liikkeen piirissä”, kirjoittaa Janne Zareff.

Toimittajan tasapuolisuus ei auta, jos luottamus on menetetty

Yksikään ihminen ei tee työtään arvotyhjiössä. Onneksi juuri kukaan journalisti ei kuvittele olevansa täydellisen objektiivinen yli-ihminen, johon arvot tai elämäntilanne eivät vaikuta, kirjoittaa Maria Pettersson.

Lisää aikaa eropakettia harkitsevalle

”Ensimmäiset päivät irtisanomisen jälkeen voivat mennä täysin sumussa. Pitäisi pystyä soittamaan monta puhelua, kysyä oikeita kysymyksiä, omaksua vastauksia ja tehdä niiden perusteella päätös, jonka vaikutukset tulevaisuuteen ovat joka tapauksessa epävarmoja”, kirjoittaa Journalistiliiton juristi Sanna Nikula.

Korona sävytti median vuotta 2020

Korona muutti työtavat ja kiihdytti media-alan murrosta ja Yhdysvalloissa käytiin vaalit. Tapahtuiko media-alalla muutakin? Kokosimme yhteen vuoden 2020 keskeiset journalismiuutiset.

Päivi Lehtomurto vaihtoi nuorten median työterveysaiheisiin

Päivi Lehtomurto aloitti joulukuussa Työterveyslaitoksella mediaviestinnän erityisasiantuntijana. Sitä ennen hän työskenteli kymmenen vuotta Demissä.

Etusivu uusiksi

Kun Susanna Luikku sai Suomen olympiajoukkueen tiedottajalta viestin, ja sitten tuli kiire.

Journalistiliiton uuden ilmeen suunnitteli Tuija Tarkiainen ja uuden logon piirsi Camilla Pentti. ”Perinteinen leijona haluttiin säilyttää, mutta uusi leijona on modernimpi ja vähemmän kulmikas”, Tarkiainen kertoo.

Journalistiliitto saa uuden ilmeen

Tunnusvärit ja -fontit vaihtuvat, viestintämateriaalit muuttuvat ja logo päivitetään.

Ole korrekti, älä hyperkorrekti

”Tietoisuus siitä, että puhuttu ja kirjoitettu kieli eroavat toisistaan, voi johtaa ylenpalttiseen virallisuuden tai esimerkiksi kansainvälisyyden tavoitteluun”, kirjoittaa Ville Eloranta.

De nya journalisterna är influencers

Högermedierna satsar mindre på att producera den bästa journalistiken och mer på att främst bekräfta det tittarna redan tror, skriver Jeanette Öhman.

Sanomalehtimiehen näytenumero huhtikuussa 1924.

Lehti harrastuksen avuksi

Suomen Sanomalehtimiesten Liitto tarvitsi oman lehden, koska sisäinen tiedotus hoitui ”helpoimmin painokoneen kautta”.

Avarakatseinen humanisti

Toimittaja Jussi Kentala 24. 7. 1946 Veteli – 23. 11. 2020 Kauhava

Taitava taittaja - käytännössä ja teoriassa

Ulkoasupäällikkö Hannu Pulkkinen 8.11.1951 Pyhäjärvi – 6.12.2020 Helsinki 

Henkilökuvauksen lordi ja velho 

Valokuvaaja Kari Kaipainen 28. 9. 1952 Mikkeli – 2. 11. 2020 Espoo

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta