Päivi Lehtomurto vaihtoi nuorten median työterveysaiheisiin

Päivi Lehtomurto, 34, aloitti joulukuussa Työterveyslaitoksella mediaviestinnän erityisasiantuntijana. Sitä ennen hän työskenteli kymmenen vuotta A-lehtien julkaisemassa Demissä. Työnkuvia olivat toimittaja, toimitussihteeri, tuottaja, toimituspäällikkö ja viimeksi päätoimittaja.

JOURNALISTI
7.1.2021

Nina Erho, teksti

Päivi Lehtomurto aloitti joulukuussa Työterveyslaitoksella mediaviestinnän erityisasiantuntijana. Sitä ennen hän työskenteli kymmenen vuotta Demissä.

Mikä veti Työterveyslaitokselle?
Hyvinvointi ja työelämä ovat intohimoaiheitani. TTL:lla on kutkuttava uudistumisen meininki. Myös mediaviestinnän tiimi on uusi, ja meillä on työparini Juha Hietasen kanssa paljon vapautta luoda toimintatapoja.

Mikä työnsi A-lehdistä ja Demistä?
Tuli ehkä kymmenen vuoden kriisi. Työtehtäväni A-lehdissä olivat vaihtuneet parin vuoden välein, ja nyt olin ollut päätoimittajana sen ajan.

Liittyikö lähtösi A-lehtien syksyn yt-neuvotteluihin?
Työnhakuprosessini oli yt-ilmoituksen aikaan jo käynnissä. Yt-neuvottelut vaikeuttivat lähtöä. Esihenkilönä mietin, miten hommat hoituvat ja ihmiset pärjäävät.

Vahvuutesi ja oppimisen paikat uudessa työssä?
Demissä mietin työkseni median tulevaisuutta ja nuorten tavoittamista. Kokemus auttaa viestinnän suunnittelussa myös täällä. Oppia pitää esimerkiksi tiedon saavutettavuuteen liittyvää lainsäädäntöä ja käytäntöjä.

Mitä mediaviestinnän erityisasiantuntija tekee?
Auttaa mediaa löytämään haastateltavia työelämäaiheisiin ja kannustaa laitoksen asiantuntijoita osallistumaan yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Miten käännät aivosi Z-sukupolven tyttöjen koukuttamisesta median koukuttamiseen tutkimustuloksilla?
Nuorten lahjomattoman kohderyhmän tavoittamiseksi kokeilluista ”kaikista keinoista” lienee hyötyä myös toimittajien hurmaamisessa.

Miten ohjaat laitoksen viestintää neutraalilta ylätasolta kohti kiinnostavaa konkretiaa?
Voimme esimerkiksi auttaa mediaa löytämään tutkijoiden lisäksi haastateltavaksi niitä, joiden arkea laitoksen tutkimustulokset koskettavat.

Miten viestijän ja journalistin identiteetit eroavat?
Journalisti on yleisön palvelija ja tiedon portinvartija. Mediaviestijä huomioi sen, mitä organisaatio haluaa viestiä. Täällä motivoivaa on etenkin se, että viestinnän aihe on tutkittu tieto.

Vaihdat mediatalosta julkisoikeudelliseen yhteisöön. Mihin kulttuurieroon törmäsit ensimmäisenä?
Täällä kaikkeen on ohjeet ja prosessit. Slangikin on uutta: työpaikka on Työtis, työntekijät työtisläisiä ja yksiköt salkkuja.

Onko vaihto esihenkilöstä asiantuntijaksi helpotus vai menetys?
Se on kivaa vaihtelua. Esihenkilökokemuksesta on apua tiimityössä, strategisessa suunnittelussa ja itsensä johtamisessa. Uuteen työhön ja taloon on helpompi tutustua asiantuntijana kuin esihenkilönä.

Kuka on ammatillinen esikuvasi?
Verohallinnon somekonseptit ovat nostaneet viranomaisviestinnän rimaa Suomessa. Viestintätiimiä vetää Kati Kalliomäki. Journalisteista Reetta Räty tekee aina vaikutuksen yhdistelmällä uteliaisuutta, empatiaa ja kyseenalaistamista.

Päivi Lehtomurto, 34, aloitti joulukuussa Työterveyslaitoksella mediaviestinnän erityisasiantuntijana. Sitä ennen hän työskenteli kymmenen vuotta A-lehtien julkaisemassa Demissä. Työnkuvia olivat toimittaja, toimitussihteeri, tuottaja, toimituspäällikkö ja viimeksi päätoimittaja.



3 2021
Arkisto

Vaalikoneet vaikuttavat äänestyspäätöksiin. Millaista valtaa käyttävät koneiden tekijät?

Vaalikone ei ole lelu, vaan journalistinen tuote. Esimerkiksi Ylen vaalikoneen takana on kymmeniä tekijöitä, kymmeniä sivuja väitteitä ja yli puolen vuoden työ. Miten vaalikone rakennetaan reilusti? Miten siitä pitäisi kertoa käyttäjille?

Journalistiliitto on aina vaatinut mahdottomia

Loma, viisipäiväinen työviikko tai työehtosopimukset tuntuivat mahdottomilta ajatuksilta ennen kuin riittävä määrä ihmisiä alkoi vaatia niitä. ”Ei riitä, että jäämme vain puolustamaan saavutettuja etuja”, kirjoittaa Maria Pettersson.

Ilahduit, kun viisi alaistasi lähti kilpailevaan lehteen, Arno Ahosniemi

Kauppalehden vastaava päätoimittaja esittää olevansa ikäistään vanhempi mies, joka odottaa turhaan työtarjousta Etelärannasta.

Koskelan surman uutisoinnissa jäi kertomatta, kuka leikkasi lapsilta

”Helsingistä piirtyy uutisten kautta omituinen kuva kaupunkina, jossa jokin mystinen luonnonvoima kasvattaa luokkakokoja ja näkymätön käsi silppuaa erityisopetuksen kelvottomaan kuntoon”, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Historian ensimmäinen toimittajien työehtosopimus on ­allekirjoitettu! Edessä työnantajan Åke Heiniö ja Arvi V. Mäkinen sekä työntekijöitä edustanut Jyrki Juuti, takana Pauli Strandén ja Esko Muinonen vuonna 1967. Kuva: Uuskuva. SJL. KA.

Satavuotias Journalistiliitto aloitti pienenä herrakerhona ja kasvoi vahvaksi ammattiliitoksi

Journalistiliitto on taistellut journalistien oikeuksien ja paremman journalismin puolesta jo vuosisadan - työnantajan ja itse tsaarin vastustuksesta huolimatta.

Konflikten tar kontextens plats

”Nyhetsmedier kan inte bortförklara sitt ansvar för förvirringen genom att peka finger mot myndigheter och politiker”, skriver Dan Lolax.

Auttaisiko työvälinepooli, jos etätyö jää pysyväksi?

Ergonomisen työskentelyn järjestäminen ei ole yksin työntekijän vastuulla – ei työpaikalla eikä kotona työskennellessä, kirjoittaa Journalistiliiton juristi Tuomas Aalto.

Virus muuntuu, mutta sitä ei muunneta

”Joskus kieleen vakiintuu yhdyssanoja, jotka tarkoittavat keskenään samaa, vaikka niiden osat ovat eri järjestyksessä ja toinen on muutenkin saattanut vaikuttaa toista epäloogisemmalta”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Pikkukengillä potku omaan takapuoleen

Kiitos siististä sisätyöstä, ajatteli Heikki Kuutti hyisenä pakkaspäivänä. Sitten uutispäällikkö sai juttuidean.

Journalistien työttömyyskassa Finka sulautuu osaksi uutta jättikassaa

Uudesta kassasta tulee Suomen kolmanneksi suurin työttömyyskassa. Kolmen kassan yhdistyminen tuo liitolle säästöjä ja lisää kassan yhteiskunnallista vaikutusvaltaa.

Näin tekijänoikeusrahat kiertävät

Tekijänoikeusjärjestö Kopioston kautta kulkee vuosittain noin 50 miljoonaa euroa, jotka se jakaa eteenpäin tekijänoikeuksien haltijoille.

Nitrodiskotaiteilija on poissa

Taittaja-graafikko Hannu Marttinen 12. 9. 1945 Helsinki – 10. 2. 2021 Hämeenlinna

Pienestä naisesta jäi iso jälki

Toimittaja Leena Seretin 11. 11. 1959 Kemi – 28. 1. 2021 Sipoo

Päätoimittaja puolusti koskiluontoa ja periaatteitaan

Päätoimittaja Seppo Vento 13. 6. 1930 Vesanto – 9. 2. 2021 Joensuu

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta