Päivi Lehtomurto vaihtoi nuorten median työterveysaiheisiin

Päivi Lehtomurto, 34, aloitti joulukuussa Työterveyslaitoksella mediaviestinnän erityisasiantuntijana. Sitä ennen hän työskenteli kymmenen vuotta A-lehtien julkaisemassa Demissä. Työnkuvia olivat toimittaja, toimitussihteeri, tuottaja, toimituspäällikkö ja viimeksi päätoimittaja.

JOURNALISTI
7.1.2021

Nina Erho, teksti

Päivi Lehtomurto aloitti joulukuussa Työterveyslaitoksella mediaviestinnän erityisasiantuntijana. Sitä ennen hän työskenteli kymmenen vuotta Demissä.

Mikä veti Työterveyslaitokselle?
Hyvinvointi ja työelämä ovat intohimoaiheitani. TTL:lla on kutkuttava uudistumisen meininki. Myös mediaviestinnän tiimi on uusi, ja meillä on työparini Juha Hietasen kanssa paljon vapautta luoda toimintatapoja.

Mikä työnsi A-lehdistä ja Demistä?
Tuli ehkä kymmenen vuoden kriisi. Työtehtäväni A-lehdissä olivat vaihtuneet parin vuoden välein, ja nyt olin ollut päätoimittajana sen ajan.

Liittyikö lähtösi A-lehtien syksyn yt-neuvotteluihin?
Työnhakuprosessini oli yt-ilmoituksen aikaan jo käynnissä. Yt-neuvottelut vaikeuttivat lähtöä. Esihenkilönä mietin, miten hommat hoituvat ja ihmiset pärjäävät.

Vahvuutesi ja oppimisen paikat uudessa työssä?
Demissä mietin työkseni median tulevaisuutta ja nuorten tavoittamista. Kokemus auttaa viestinnän suunnittelussa myös täällä. Oppia pitää esimerkiksi tiedon saavutettavuuteen liittyvää lainsäädäntöä ja käytäntöjä.

Mitä mediaviestinnän erityisasiantuntija tekee?
Auttaa mediaa löytämään haastateltavia työelämäaiheisiin ja kannustaa laitoksen asiantuntijoita osallistumaan yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Miten käännät aivosi Z-sukupolven tyttöjen koukuttamisesta median koukuttamiseen tutkimustuloksilla?
Nuorten lahjomattoman kohderyhmän tavoittamiseksi kokeilluista ”kaikista keinoista” lienee hyötyä myös toimittajien hurmaamisessa.

Miten ohjaat laitoksen viestintää neutraalilta ylätasolta kohti kiinnostavaa konkretiaa?
Voimme esimerkiksi auttaa mediaa löytämään tutkijoiden lisäksi haastateltavaksi niitä, joiden arkea laitoksen tutkimustulokset koskettavat.

Miten viestijän ja journalistin identiteetit eroavat?
Journalisti on yleisön palvelija ja tiedon portinvartija. Mediaviestijä huomioi sen, mitä organisaatio haluaa viestiä. Täällä motivoivaa on etenkin se, että viestinnän aihe on tutkittu tieto.

Vaihdat mediatalosta julkisoikeudelliseen yhteisöön. Mihin kulttuurieroon törmäsit ensimmäisenä?
Täällä kaikkeen on ohjeet ja prosessit. Slangikin on uutta: työpaikka on Työtis, työntekijät työtisläisiä ja yksiköt salkkuja.

Onko vaihto esihenkilöstä asiantuntijaksi helpotus vai menetys?
Se on kivaa vaihtelua. Esihenkilökokemuksesta on apua tiimityössä, strategisessa suunnittelussa ja itsensä johtamisessa. Uuteen työhön ja taloon on helpompi tutustua asiantuntijana kuin esihenkilönä.

Kuka on ammatillinen esikuvasi?
Verohallinnon somekonseptit ovat nostaneet viranomaisviestinnän rimaa Suomessa. Viestintätiimiä vetää Kati Kalliomäki. Journalisteista Reetta Räty tekee aina vaikutuksen yhdistelmällä uteliaisuutta, empatiaa ja kyseenalaistamista.

Päivi Lehtomurto, 34, aloitti joulukuussa Työterveyslaitoksella mediaviestinnän erityisasiantuntijana. Sitä ennen hän työskenteli kymmenen vuotta A-lehtien julkaisemassa Demissä. Työnkuvia olivat toimittaja, toimitussihteeri, tuottaja, toimituspäällikkö ja viimeksi päätoimittaja.



1 2021
Arkisto

Journalismin seuraavat sata vuotta

Journalistiliitto täyttää maaliskuussa 100 vuotta. Vuosisadan aikana on tapahtunut paljon: olemme saaneet esimerkiksi radion, television, internetin ja sosiaalisen median, mutta myös journalismin ansaintamallien kriisin. On aika kuvitella, miltä tulevat vuosikymmenet voisivat näyttää. Journalisti pyysi ennusteita kymmeneltä ajattelijalta.

Mitä puoluetta politiikantoimittajat ryöpyttävät eniten? Miten he suhtautuvat eri pääministereihin? Entä työmarkkinajärjestöihin?

Journalisti analysoi kuuden tunnetun politiikan toimittajan kolumnit, näkökulma-artikkelit ja muut mielipiteelliset tekstit.

Tähtäät isona kansanedustajaksi, Hanne Aho

Sata vuotta täyttävän Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho haluaa tulla tasapainoiseksi ihmiseksi ja haaveilee tes-neuvotteluiden aikana paluusta Suomen Kuvalehden graafikoksi.

Toimittajat, persuuntuneita vai vihervasemmistoa?

”Suomessa perussuomalaisten pelikirjasta tuttu ikävän journalismin esittäminen puoluepolitiikkana vaikuttaa hiljalleen saavan suosiota useamman poliittisen liikkeen piirissä”, kirjoittaa Janne Zareff.

Toimittajan tasapuolisuus ei auta, jos luottamus on menetetty

Yksikään ihminen ei tee työtään arvotyhjiössä. Onneksi juuri kukaan journalisti ei kuvittele olevansa täydellisen objektiivinen yli-ihminen, johon arvot tai elämäntilanne eivät vaikuta, kirjoittaa Maria Pettersson.

Lisää aikaa eropakettia harkitsevalle

”Ensimmäiset päivät irtisanomisen jälkeen voivat mennä täysin sumussa. Pitäisi pystyä soittamaan monta puhelua, kysyä oikeita kysymyksiä, omaksua vastauksia ja tehdä niiden perusteella päätös, jonka vaikutukset tulevaisuuteen ovat joka tapauksessa epävarmoja”, kirjoittaa Journalistiliiton juristi Sanna Nikula.

Korona sävytti median vuotta 2020

Korona muutti työtavat ja kiihdytti media-alan murrosta ja Yhdysvalloissa käytiin vaalit. Tapahtuiko media-alalla muutakin? Kokosimme yhteen vuoden 2020 keskeiset journalismiuutiset.

Päivi Lehtomurto vaihtoi nuorten median työterveysaiheisiin

Päivi Lehtomurto aloitti joulukuussa Työterveyslaitoksella mediaviestinnän erityisasiantuntijana. Sitä ennen hän työskenteli kymmenen vuotta Demissä.

Etusivu uusiksi

Kun Susanna Luikku sai Suomen olympiajoukkueen tiedottajalta viestin, ja sitten tuli kiire.

Journalistiliiton uuden ilmeen suunnitteli Tuija Tarkiainen ja uuden logon piirsi Camilla Pentti. ”Perinteinen leijona haluttiin säilyttää, mutta uusi leijona on modernimpi ja vähemmän kulmikas”, Tarkiainen kertoo.

Journalistiliitto saa uuden ilmeen

Tunnusvärit ja -fontit vaihtuvat, viestintämateriaalit muuttuvat ja logo päivitetään.

Ole korrekti, älä hyperkorrekti

”Tietoisuus siitä, että puhuttu ja kirjoitettu kieli eroavat toisistaan, voi johtaa ylenpalttiseen virallisuuden tai esimerkiksi kansainvälisyyden tavoitteluun”, kirjoittaa Ville Eloranta.

De nya journalisterna är influencers

Högermedierna satsar mindre på att producera den bästa journalistiken och mer på att främst bekräfta det tittarna redan tror, skriver Jeanette Öhman.

Sanomalehtimiehen näytenumero huhtikuussa 1924.

Lehti harrastuksen avuksi

Suomen Sanomalehtimiesten Liitto tarvitsi oman lehden, koska sisäinen tiedotus hoitui ”helpoimmin painokoneen kautta”.

Avarakatseinen humanisti

Toimittaja Jussi Kentala 24. 7. 1946 Veteli – 23. 11. 2020 Kauhava

Taitava taittaja - käytännössä ja teoriassa

Ulkoasupäällikkö Hannu Pulkkinen 8.11.1951 Pyhäjärvi – 6.12.2020 Helsinki 

Henkilökuvauksen lordi ja velho 

Valokuvaaja Kari Kaipainen 28. 9. 1952 Mikkeli – 2. 11. 2020 Espoo

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta