Lisää aikaa eropakettia harkitsevalle

JOURNALISTI
7.1.2021

Sanna Nikula

Kirjoittaja on Journalistiliiton juristi.

”Ensimmäiset päivät irtisanomisen jälkeen voivat mennä täysin sumussa. Pitäisi pystyä soittamaan monta puhelua, kysyä oikeita kysymyksiä, omaksua vastauksia ja tehdä niiden perusteella päätös, jonka vaikutukset tulevaisuuteen ovat joka tapauksessa epävarmoja”, kirjoittaa Journalistiliiton juristi Sanna Nikula.

Yritykset tarjoavat yt-neuvotteluissa usein eropakettia vaihtoehdoksi irtisanomiselle. Se on monelle houkutteleva vaihtoehto, mutta erosopimuksen harkinta-aika on usein liian lyhyt.

Erosopimus vaikuttaa työttömyysturvaan, eläkkeisiin ja verotukseen, kuten edunvalvontajohtaja Petri Savolainen kirjoitti Journalistissa (10/2020), mutta hankalassa tilanteessa tarvittava tieto on palasina maailmalla.

Ansiopäivärahan suuruuteen vaikuttavien valintojen merkityksestä paras asiantuntemus on työttömyyskassalla. Veroneuvontaa saa verotoimistosta, mutta niin sanotussa verosuunnittelussa verotoimisto ei auta. Eri ratkaisujen vaikutusta tulevaan eläkkeeseen taas joutuu selvittämään eläkevakuutusyhtiöstä. Sataprosenttisen varmoja vastauksia ei saa edes työ- ja elinkeinotoimistolta, joka päättää, onko työnhakija oikeutettu hakemaan työttömyyskorvausta. Liiton juristi puolestaan tietää parhaiten, miten erosopimus vaikuttaa työsuhteen päättämiseen.

 

Eropaketin vastaanottamista harkitseva joutuu ensin odottamaan yt-neuvottelujen ajan – kahdesta kuuteen viikkoon – loppuvatko juuri hänen työnsä. Monet kokevat neuvotteluajan hyvin raskaaksi ja stressaavassa tilanteessa on vaikeaa omaksua tietoa, kun epävarmuus toimeentulosta painaa mieltä.

Irtisanotuksi tuleminen laukaisee kriisin. Ensimmäiset päivät sen jälkeen voivat mennä täysin sumussa. Pitäisi pystyä soittamaan monta puhelua, kysyä oikeita kysymyksiä, omaksua vastauksia ja tehdä niiden perusteella päätös, jonka vaikutukset tulevaisuuteen ovat joka tapauksessa epävarmoja.

Tilannetta mutkistaa se, että esimerkiksi työttömyysturvan kannalta paras ratkaisu ei välttämättä ole sitä eläkekertymän kannalta tai päinvastoin.

Toive kaikkien vastauksien saamisesta ”yhdeltä luukulta” on hyvin ymmärrettävä. Valitettavasti kokonaiskuva ei ole kenenkään hallussa ja selvityksiä omasta tilanteestaan voi tehdä vain henkilö itse. Liitto ei saa kenenkään henkilökohtaisia tietoja kassasta, verottajalta tai eläkevakuutusyhtiöstä.

 

Eropaketin hyöty työnantajalle on se, että työnantaja ostaa edullisesti itselleen vastuuvapauden työsuhteen päättymisen seurauksista. Työnantaja tekee joka tapauksessa päätöksen työvoiman vähentämisestä, mutta työntekijä joutuu tekemään ison valinnan ja kantamaan yksin vastuun sen seurauksista.

Osa tarjouksen saajista sietää siihen liittyvää epävarmuutta paremmin, eivätkä he koe edes tarpeelliseksi tehdä perinpohjaisia selvityksiä päätöksentekonsa tueksi.

Etenkin harkitsevampia varten toivoisin, että pakettia tarjoava työnantaja antaisi riittävästi harkinta-aikaa päätöksenteolle. Muutama päivä ei riitä. Lisäksi työnantaja voisi opastaa harkitsijaa esimerkiksi tarjoamalla muistilistan selvitettävistä asioista.

Journalistiliiton edunvalvontayksikkö on saamansa palautteen pohjalta valmistellut uutta eropakettiohjeistusta. Toivomme, että se auttaa edes hieman eropaketin ottamista harkitsevaa.



3 2021
Arkisto

Vaalikoneet vaikuttavat äänestyspäätöksiin. Millaista valtaa käyttävät koneiden tekijät?

Vaalikone ei ole lelu, vaan journalistinen tuote. Esimerkiksi Ylen vaalikoneen takana on kymmeniä tekijöitä, kymmeniä sivuja väitteitä ja yli puolen vuoden työ. Miten vaalikone rakennetaan reilusti? Miten siitä pitäisi kertoa käyttäjille?

Journalistiliitto on aina vaatinut mahdottomia

Loma, viisipäiväinen työviikko tai työehtosopimukset tuntuivat mahdottomilta ajatuksilta ennen kuin riittävä määrä ihmisiä alkoi vaatia niitä. ”Ei riitä, että jäämme vain puolustamaan saavutettuja etuja”, kirjoittaa Maria Pettersson.

Ilahduit, kun viisi alaistasi lähti kilpailevaan lehteen, Arno Ahosniemi

Kauppalehden vastaava päätoimittaja esittää olevansa ikäistään vanhempi mies, joka odottaa turhaan työtarjousta Etelärannasta.

Koskelan surman uutisoinnissa jäi kertomatta, kuka leikkasi lapsilta

”Helsingistä piirtyy uutisten kautta omituinen kuva kaupunkina, jossa jokin mystinen luonnonvoima kasvattaa luokkakokoja ja näkymätön käsi silppuaa erityisopetuksen kelvottomaan kuntoon”, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Historian ensimmäinen toimittajien työehtosopimus on ­allekirjoitettu! Edessä työnantajan Åke Heiniö ja Arvi V. Mäkinen sekä työntekijöitä edustanut Jyrki Juuti, takana Pauli Strandén ja Esko Muinonen vuonna 1967. Kuva: Uuskuva. SJL. KA.

Satavuotias Journalistiliitto aloitti pienenä herrakerhona ja kasvoi vahvaksi ammattiliitoksi

Journalistiliitto on taistellut journalistien oikeuksien ja paremman journalismin puolesta jo vuosisadan - työnantajan ja itse tsaarin vastustuksesta huolimatta.

Konflikten tar kontextens plats

”Nyhetsmedier kan inte bortförklara sitt ansvar för förvirringen genom att peka finger mot myndigheter och politiker”, skriver Dan Lolax.

Auttaisiko työvälinepooli, jos etätyö jää pysyväksi?

Ergonomisen työskentelyn järjestäminen ei ole yksin työntekijän vastuulla – ei työpaikalla eikä kotona työskennellessä, kirjoittaa Journalistiliiton juristi Tuomas Aalto.

Virus muuntuu, mutta sitä ei muunneta

”Joskus kieleen vakiintuu yhdyssanoja, jotka tarkoittavat keskenään samaa, vaikka niiden osat ovat eri järjestyksessä ja toinen on muutenkin saattanut vaikuttaa toista epäloogisemmalta”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Pikkukengillä potku omaan takapuoleen

Kiitos siististä sisätyöstä, ajatteli Heikki Kuutti hyisenä pakkaspäivänä. Sitten uutispäällikkö sai juttuidean.

Journalistien työttömyyskassa Finka sulautuu osaksi uutta jättikassaa

Uudesta kassasta tulee Suomen kolmanneksi suurin työttömyyskassa. Kolmen kassan yhdistyminen tuo liitolle säästöjä ja lisää kassan yhteiskunnallista vaikutusvaltaa.

Näin tekijänoikeusrahat kiertävät

Tekijänoikeusjärjestö Kopioston kautta kulkee vuosittain noin 50 miljoonaa euroa, jotka se jakaa eteenpäin tekijänoikeuksien haltijoille.

Nitrodiskotaiteilija on poissa

Taittaja-graafikko Hannu Marttinen 12. 9. 1945 Helsinki – 10. 2. 2021 Hämeenlinna

Pienestä naisesta jäi iso jälki

Toimittaja Leena Seretin 11. 11. 1959 Kemi – 28. 1. 2021 Sipoo

Päätoimittaja puolusti koskiluontoa ja periaatteitaan

Päätoimittaja Seppo Vento 13. 6. 1930 Vesanto – 9. 2. 2021 Joensuu

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta