Suomen Sanomalehtimiesten Liitto tarvitsi oman lehden, koska sisäinen tiedotus hoitui ”helpoimmin painokoneen kautta”.
”Sen jälkeen, kun S.S.L:n jäsenluku on kohonnut neljännestuhanteen, käy ammattiliiton sisäisten tiedonantojen toimittaminen jäsenille helpoimmin painokoneen kautta.”
Näin perusteltiin oman lehden tarvetta Sanomalehtimiehen näytenumerossa huhtikuussa 1924. Suomen Sanomalehtimiesten Liitto oli perustettu kolmea vuotta aiemmin. 70 vuotta myöhemmin liitto vaihtoi nimensä Journalistiliitoksi ja lehti Journalistiksi.
Tiedonvälitys sanomalehtimiehille ”tapahtuu parhaiten painetun sanan avulla, olkoonpa että ’lehti’ on vain nenäliinan kokoinen”. Se oli erityisen tärkeä, koska tiedonkulku maakuntiin ja ”torkkuviin piiriyhdistyksiin” toisinaan takelteli.
Toimitus huomautti myös, että virkaveljillä Skandinaviassa on jo omat lehtensä ja hyviä kokemuksia niistä.
”Niinpä lähettää S.S.L:n hallitus tämän pikku painotuotteensa liikkeelle siinä mielessä, että se tapaisi maalinsa – ei siis joutuisi suoraa päätä paperikoriin – ja että se sisällyksellään pystyisi herättämään lukijoissaan entistä suurempaa ja kestävämpää harrastusta sanomalehtimieskuntamme yhteisiin, sisäisiin ja ammatillisiin asioihin.”
Juttu on osa sarjaa, jossa käydään läpi tänä vuonna sata vuotta täyttävän Journalistiliiton historiaa.
Uusimmassa lehdessä
- Paikallismedia kytkee ihmiset yhteisöönsä. Alajärvelle muuttanut Jukka Vuorio huomasi tarttuvansa pikkukunnan uutisiin sitä painokkaammin, mitä synkemmältä maailma muussa mediassa näyttää.
- Yleisön luottamus täytyy ansaita yhä uudelleen
- Journalistin ohjeiden uudistusehdotukseen paljon kommentteja – ”On jätettävä tilaa myös journalismin houkuttelevuudelle”
- Palkaton sairauspäivä huolettaa – liitto ei hyväksy ehdotusta, jos sitä esitetään neuvotteluissa
