Pirkanmaan Journalistien piti aloittaa satavuotisjuhlansa tammikuussa komeasti kaupungin vastaanotolla Tampereen Raatihuoneella ja jatkaa siitä yhteisiin juhliin, kertoo Kari Asikainen. Nyt juhlat on siirretty toukokuun 21. päivälle.

Kahdeksan satavuotiasta yhdistystä juhlii tänä vuonna, jos korona suo

JOURNALISTI
7.1.2021

Marja Honkonen, teksti
Marjaana Malkamäki, kuva

Pirkanmaan Journalistit juhlii tänä vuonna satavuotisiaan sadan hengen voimin. Se on ainakin puheenjohtaja Kari Asikaisen toive. Siksi yhdistyksen iltajuhla siirrettiin tammikuulta toukokuulle – ja sitä siirretään tarvittaessa uudestaankin.

”Haluaisimme mahdollisimman paljon jäseniä paikalle. Jäsentilaisuudet ovat joka yhdistyksessä pienentyneet”, Asikainen sanoo.

Asikainen on ollut Journalistiliiton yhdistysaktiivi 1990-luvulta lähtien. Suurin muutos yhdistysten toiminnassa on ollut juuri isojen kokoontumisten väheneminen jo ennen koronaa. Hän toivoo, että pandemian päätyttyä ihmiset uskaltaisivat jälleen palata tapahtumiin.

Toisaalta yhdistys on alkanut pohtia, voisiko tilaisuuksia järjestää muutoinkin enemmän ulkona. Hyviä kokemuksia saatiin viime kesän yhteisestä piknikistä.

”Jäsenille on tärkeää päästä keskustelemaan keskenään vapaamuotoisesti esimerkiksi työoloista. Verkossa on vaikeampi keskustella aroista asioista kuin kasvotusten.”

Satavuotias PJY julkaisee alkuvuodesta myös historiaan keskittyvän juhlalehden.

 

Myös kuusi muuta Journalistiliiton jäsenyhdistystä täyttää tänä vuonna sata: Pohjois-Suomen ja Satakunnan Journalistit, Etelä-Pohjanmaan ja Etelä-Suomen sanomalehtimiesyhdistykset sekä Turun ja Pohjois-Karjalan Journalistiyhdistykset.

Turun yhdistyksellä pyöreät vuodet tulevat täyteen 21. helmikuuta, mutta sekin siirsi isot iltajuhlansa tansseineen ja illallisineen syksylle. Lisäksi yhdistys julkaisee Naakat Turun yllä -historiikin, jonka on määrä ilmestyä helmikuussa. Historiikin julkaisee myös Pohjois-Suomen Journalistit, joka juhlii niin ikään syksyllä.

Pohjois-Karjalan yhdistyksen haastattelukirja Toen perrään julkaistiin jo viime vuonna, mutta sen kuvat ovat esillä tammikuun lopulla avattavassa näyttelyssä. Toukokuussa Joensuussa on määrä järjestää kansainvälinen Barents Press -verkoston journalistikokous.

Satakunnan Journalistit suunnittelee syksylle sekä juhlia että kirjastokiertuetta, jossa journalistit ja yleisö pääsisivät kohtaamaan. Juhlavuonna aiotaan uudistaa myös yhdistyksen logo.

Etelä-Pohjanmaalla ja Etelä-Suomessa juhlasuunnitelmat vahvistuvat, kunhan koronatilanne selkenee.

Helsingin Seudun Journalisteilla tuli sata vuotta täyteen jo joulukuussa 2020. Yhdistys järjesti viime vuonna luentosarjan ja julkaisi satasivuisen juhlalehden. Juhlansa HSJ muunsi 101-vuotisjuhliksi, joita vietetään 10. joulukuuta.

Journalistiliiton 17 jäsenyhdistyksestä vanhin on Itä-Suomen Sanomalehtimiesyhdistys ISSY, joka perustettiin Viipurissa jo vuonna 1913.

 

Lue lisää: Journalistiliitto täyttää sata – juhlavuoden ohjelmaan kuuluvat lyhytelokuva, Journalismin juhla ja yhdistysten tilaisuudet

 



1 2021
Arkisto

Journalismin seuraavat sata vuotta

Journalistiliitto täyttää maaliskuussa 100 vuotta. Vuosisadan aikana on tapahtunut paljon: olemme saaneet esimerkiksi radion, television, internetin ja sosiaalisen median, mutta myös journalismin ansaintamallien kriisin. On aika kuvitella, miltä tulevat vuosikymmenet voisivat näyttää. Journalisti pyysi ennusteita kymmeneltä ajattelijalta.

Mitä puoluetta politiikantoimittajat ryöpyttävät eniten? Miten he suhtautuvat eri pääministereihin? Entä työmarkkinajärjestöihin?

Journalisti analysoi kuuden tunnetun politiikan toimittajan kolumnit, näkökulma-artikkelit ja muut mielipiteelliset tekstit.

Tähtäät isona kansanedustajaksi, Hanne Aho

Sata vuotta täyttävän Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho haluaa tulla tasapainoiseksi ihmiseksi ja haaveilee tes-neuvotteluiden aikana paluusta Suomen Kuvalehden graafikoksi.

Toimittajat, persuuntuneita vai vihervasemmistoa?

”Suomessa perussuomalaisten pelikirjasta tuttu ikävän journalismin esittäminen puoluepolitiikkana vaikuttaa hiljalleen saavan suosiota useamman poliittisen liikkeen piirissä”, kirjoittaa Janne Zareff.

Toimittajan tasapuolisuus ei auta, jos luottamus on menetetty

Yksikään ihminen ei tee työtään arvotyhjiössä. Onneksi juuri kukaan journalisti ei kuvittele olevansa täydellisen objektiivinen yli-ihminen, johon arvot tai elämäntilanne eivät vaikuta, kirjoittaa Maria Pettersson.

Lisää aikaa eropakettia harkitsevalle

”Ensimmäiset päivät irtisanomisen jälkeen voivat mennä täysin sumussa. Pitäisi pystyä soittamaan monta puhelua, kysyä oikeita kysymyksiä, omaksua vastauksia ja tehdä niiden perusteella päätös, jonka vaikutukset tulevaisuuteen ovat joka tapauksessa epävarmoja”, kirjoittaa Journalistiliiton juristi Sanna Nikula.

Korona sävytti median vuotta 2020

Korona muutti työtavat ja kiihdytti media-alan murrosta ja Yhdysvalloissa käytiin vaalit. Tapahtuiko media-alalla muutakin? Kokosimme yhteen vuoden 2020 keskeiset journalismiuutiset.

Päivi Lehtomurto vaihtoi nuorten median työterveysaiheisiin

Päivi Lehtomurto aloitti joulukuussa Työterveyslaitoksella mediaviestinnän erityisasiantuntijana. Sitä ennen hän työskenteli kymmenen vuotta Demissä.

Etusivu uusiksi

Kun Susanna Luikku sai Suomen olympiajoukkueen tiedottajalta viestin, ja sitten tuli kiire.

Journalistiliiton uuden ilmeen suunnitteli Tuija Tarkiainen ja uuden logon piirsi Camilla Pentti. ”Perinteinen leijona haluttiin säilyttää, mutta uusi leijona on modernimpi ja vähemmän kulmikas”, Tarkiainen kertoo.

Journalistiliitto saa uuden ilmeen

Tunnusvärit ja -fontit vaihtuvat, viestintämateriaalit muuttuvat ja logo päivitetään.

Ole korrekti, älä hyperkorrekti

”Tietoisuus siitä, että puhuttu ja kirjoitettu kieli eroavat toisistaan, voi johtaa ylenpalttiseen virallisuuden tai esimerkiksi kansainvälisyyden tavoitteluun”, kirjoittaa Ville Eloranta.

De nya journalisterna är influencers

Högermedierna satsar mindre på att producera den bästa journalistiken och mer på att främst bekräfta det tittarna redan tror, skriver Jeanette Öhman.

Sanomalehtimiehen näytenumero huhtikuussa 1924.

Lehti harrastuksen avuksi

Suomen Sanomalehtimiesten Liitto tarvitsi oman lehden, koska sisäinen tiedotus hoitui ”helpoimmin painokoneen kautta”.

Avarakatseinen humanisti

Toimittaja Jussi Kentala 24. 7. 1946 Veteli – 23. 11. 2020 Kauhava

Taitava taittaja - käytännössä ja teoriassa

Ulkoasupäällikkö Hannu Pulkkinen 8.11.1951 Pyhäjärvi – 6.12.2020 Helsinki 

Henkilökuvauksen lordi ja velho 

Valokuvaaja Kari Kaipainen 28. 9. 1952 Mikkeli – 2. 11. 2020 Espoo

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta